Mieheni isoisä ei osannut lukea

Mene töihin niin saat järkevää tekemistä ja ajateltavaa.

Tätäkin tietoa varmasti käytetään jossain vaiheessa aloittajan miestä vastaan.

Mikä tässä oli pointtina? Ihan sekopäistä porukkaa tällä foorumilla.

Siihen aikaan rippikoulu oli välttämätön naimisiin pääsemiseksi ja rippikoulussa piti osata lukea. Eli taisi se Kalle kuitenkin osata lukea.

Minulla oli aikoinaan ammatikoulussa opiskelija, joka ei osannut lukea. Tämä romaninuorukainen oli matkustanut pitkin maita ja mantuja ja koulunkäynti oli jäänyt hajanasieksi.

Kaikki kokeet pidettiin suullisina ja hänellä olikin aivan hämmästyttävän hyvä muisti.

En enää edes muistaa, mihin ammattiin hän valmistui, olisiko ollut ajoneuvoasentaja, levyseppä-hitsaaja tms.

Lueppa hieman kehityshistoriaa. Ei ollut lukutaito 70-luvullakaan vielä 100 prosenttia Suomessa.

Mun isoisä  (s1902) oli käynyt vain kiertokoulua, mutta osasi kyllä hyvin lukea.

Olen kerran tavannut vanhan romaninaisten joka ei osannut lukea. Varmaan nuorena elänyt kiertolaiselämää.

Mieheni lukee huonosti. Hänellä ja suvullaan on lukivaikeus, jota ei useimmista tapauksissa ole diagnosoitu eikä hoidettu. Siitä huolimatta ovat enimmäkseen insinöörejä, mikä on aika kammottava juttu.

Miehen mummo ja pappa olivat samaa ikäluokkaa ja osasivat kyllä lukea. Mummo innosti myös lapsenlapsensa lukemaan. Kävivät yhdessä lainaamassa kirjoja kirjastoautosta. 

Tälläkin hetkellä Suomessa on ihmisiä, jotka eivät osaa lukea. Ovat asuneet täällä noin 500 vuotta. Tuntemani viisikymppinen mies ei osaa lukea eikä kirjoittaa eikä ymmärrä kellonaikoja numeroina. Viisarikellon kyllä ymmärtää. Hieman surullista. Taitoja voi opetalla myös aikuisena, mutta tumma ja kuohuva veri tekee elämästä liian levotonta että jaksaisi keskittyä mihinkään.

Aikaisemmassa viestissä mainittiin romaniopiskelijan hyvä muisti. Olen tehnyt saman havainnon monet tätä heimoa olevat muistavat kaikki vanhat asiat ulkoa, ikävä kyllä joskus liiankin hyvin.

Lukutaito taisi olla naimisiinmenon edellytys jo 1700-luvulla. En ole tosin aivan varma, pitää tarkistaa. Mutta ilmeisesti asiaa testattiin lähinnä kinkereillä katekismuksen osaamisena tms. Ulkoa opettelu oli varmaan yksi keino suoriutua ja paljolti testaus olikin ulkoaopitun muistamista. 

Mutta oppivelvollisuus astui voimaan vasta v. 1921. Sitä ennen monen koulunkäynti oli rajoittunut kiertokouluun, jossa opetettiin lukemisen ja kirjoittamisen alkeet ja varmaan hieman laskemaankin. Jos lapsella oli vaikeuksia oppia lukemaan, niin lukutaito jäi varmasti hyvin hataraksi. Sen verran piti pystyä omaksumaan tietoa, että läpäisi rippikoulun, mikä oli vaatimuksena avioitumiselle. 

Ilmeisesti aloituksessa mainittu oli sitten ammatiltaan poliisi, jonka työpari ei puolestaan osannut kirjoittaa.

Petteri käy sentään jyrähtelemässä silloin tällöin, siellä sun täällä sekä rajoilla itäänpäin

Lukutaito ei ollut ennen itsestäänselvyys. Omat vanhempani osasivat lukea ja heidän vanhempansa, mutta sitten tulee aika että ei edes papin pojat osanneet aina lukea. Kinkereillä kuulusteltiin lukutaitoa, mutta rengit ja piiat eivät sinne aina menneet, olivat töissä. Lukutaidottomia oli oikeasti paljon, ulkoa opeteltiin monia asioita.

Osan kertoi, että isoäiti opetti lukemaan ja lukukirjana oli ollut raamattu. Isoäidin on täytynyt olla 1860 paikkeilta syntynyt, koska poika oli syntynyt 1887, eikä ollut edes vanhin lapsikatraasta, isä oli syntynyt 1922. Meiltä monia kieliä taitavilta jäisi lukematta sen ajan raamattu, ei ollut ihan leipätekstiä.

Kuusikymmentä vuotta sattui, että romani tyttö pysäytti minut ja pyysi lukemaan kirjeen, joka oli tullut Ruotsista joltain serkulta. Ihmetytti, että porukka asui melkein koulun naapurissa, eikö heitä koskenut koulupakko.

Oliko miehesi isoisä mahdollisesti r-omani?

Mulla ainakin jopa mun vanhempieni isoisät osasivat lukea ja laskea! Suomalaisia, tavallisia kansalaisia!

Vierailija kirjoitti:

Siihen aikaan rippikoulu oli välttämätön naimisiin pääsemiseksi ja rippikoulussa piti osata lukea. Eli taisi se Kalle kuitenkin osata lukea.

Miksi olisi ollut naimisissa?

Ukki syntyi 1898. Osasi kyllä lukea, vaikka iavan korvessa maalla asui.

Isoäitini s. 1899 kävi kaksi vuotta kaukana syrjäseudulla kiertokoulua. Kiertokoulun oppiaineet olivat lukeminen, luvun lasku, kirjoittaminen, virsien laulaminen ja kristinopintaito. Lukutaito oli kuitenkin lähinnä vain Katekismuksen ulkolukua eikä ymmärtävän lukemisen opettelua

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kiertokoulu

Muistan, että isoäiti luki lehteä hitaasti. Sata vuotta sitten syntyneiden ihmisten heikko lukutaito ei kerro heikkoälyisyydestä tai lukivaikeudesta. Koulunkäynti oli vähäistä, ja lapsia tarvittiin maataloustöissä heti kun kynnelle kykenivät. Isoäidillä oli paljon viisautta.