Parisuhteessa koettu henkinen väkivalta
Onko kenelläkään siitä kokemuksia ja miten pääsitte yli?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Miehen kommentti: älä syö noin paljon, persees leviää
Mites miehen perse? Iso perse on muotia nykään. Osa menee leventämään sitä kirurgille, osa hoitaa homman syömällä.
On kokemusta ja aloin itse vielä pahemmaksi henkisen väkivallan käyttäjäksi. Se joka leikin aloittaa, se leikin kestäköön.
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta ja aloin itse vielä pahemmaksi henkisen väkivallan käyttäjäksi. Se joka leikin aloittaa, se leikin kestäköön.
Minäkin sanoin miehelle, että ethän suutu kun aloitit pelin ja nyt minä näytän sinulle miten sitä pelataan ja millä panoksilla
Olin vuosia henkisen väkivallan uhri. Syyllistystä, nalkutusta, seksillä kiristämistä ja pihtaamista. Ero oli paras päätös ikinä, ei kestänyt ex-vaimolla senkään jälkeen uusi suhde, ei ottanut opikseen.
Huomauttelu on lapsellista ja sivistymätöntä. Harrastatko sitä itsekin, vai onko vain miehesi 'etuoikeus'? Mikäli on, ottaisin äijän jutuille, sanoisin rauhallisesti mitä moisesta ajattelen ja etten aio sietää lapsellista käytöstä yhtään. Joko hän kunnioittaa sinua ja lopettaa tölväilyt tai sitten ei, ja suhteenne päättyy.
Näin ikkään.
Vierailija kirjoitti:
Olin vuosia henkisen väkivallan uhri. Syyllistystä, nalkutusta, seksillä kiristämistä ja pihtaamista. Ero oli paras päätös ikinä, ei kestänyt ex-vaimolla senkään jälkeen uusi suhde, ei ottanut opikseen.
Kuka kullimuumi alapeukutti tätä?
Tänne ei selvästikään ole kommentoinut yksikään todellisen henkisen väkivallan kohteeksi joutunut. Jos akka nalkuttaa,pistä pihalle tai kysy,miten voisit toimia,että hän olisi tyytyväinen. Te lapset ette edes tiedä,mitä on väkivalta.
Vaimo pakotti minut oopperaan, tämä on varmaan pahinta henkistä väkivaltaa? Olisipa pakottanut vaikka lenkille, ei olisi tuntunut niin pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Olin vuosia henkisen väkivallan uhri. Syyllistystä, nalkutusta, seksillä kiristämistä ja pihtaamista. Ero oli paras päätös ikinä, ei kestänyt ex-vaimolla senkään jälkeen uusi suhde, ei ottanut opikseen.
Pihtaaminen ei ole henkistä väkivaltaa. Olet ymmärtänyt itsemääräämisoikeuden väärin.
Oikea henkinen väkivalta rikkoo sielun samalla lailla kuin fyysinen väkivalta. Suosittelen eroa. Jos säästyt eron jälkeiseltä vainoamiselta (minä en), alat voida parin vuoden sisällä paremmin. Tarvitset siihen kyllä tukea.
Harmillista kun vakavalla asialla lasketaan leikkiä. Itse olen kokenut henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Sitä on täysin nujerrettu eikä tosiaan kosta toiselle, vaan koittaa selvitä hengissä. Itse selvisin ajan kanssa. Nyt 10 vuotta myöhemmin olen vasta pystynyt työstämään asiaa terapiassa. Edelleenkin pelkään miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin vuosia henkisen väkivallan uhri. Syyllistystä, nalkutusta, seksillä kiristämistä ja pihtaamista. Ero oli paras päätös ikinä, ei kestänyt ex-vaimolla senkään jälkeen uusi suhde, ei ottanut opikseen.
Pihtaaminen ei ole henkistä väkivaltaa. Olet ymmärtänyt itsemääräämisoikeuden väärin.
Mua kiinnostaisi kuulla kuinka tämä syyllistäminen ja nalkutus on ilmennyt?
Muuten. Seksiin tyytyväinen nainen ei pihtaa. Ja se ei ole pihtaamista jos ei huvita vaan toisen patjana olla koko ajan.
On kokenut, eikä loppunut eroon, koska alaikäiset lapset. Eli en ole päässyt yli, koska jatkuu käytännössä kaikessa viestittelyssä/yhteydenpidossa. Dissaa mua myös lapsille ja muille läheisille - kenelle tahansa, jos tilaisuus tulee päästä "kehumaan" mua.
Sitä odotellessa, että lapset ovat täysi-ikäisiä, eikä mun tarvitse enää lukea yhtään tekstiviestiä, sähköpostia, puhumattakaan näkemisestä.
Miehen kommentti: älä syö noin paljon, persees leviää