Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Etävanhempaa ei lapsi kiinnosta, neuvoja? ov

Vierailija
09.02.2007 |

Eli etävanhempi on viimeksi nähnyt lapsen loppusyksystä viime vuonna. Pahimmillaan on ollut 1,5 vuoden taukoja, ettei ole ottanut laisinkaan yhteyttä. Mitä tässä pitäisi minun, lähivanhemman, tehdä? Annanko olla ja yritän selitellä lapselle, miksi isää ei kiinnosta vai mitä?



Lapsi kärsii tästä. Toisaalta, etävanhempi jaksaa kysellä lapsen huoltajuutta itselleen noin kerran vuodessa. VAIKKEI LAPSI EDES TUNNE TÄTÄ IHMISTÄ! Hirvittääkin, että jos minulle kävisi jotain, voitaisiinko lapsi määrätä tälle etävanhemmalle, vaikka lapsen elämässä on mukana useita lapselle paljon läheisempiä ihmisiä.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
09.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä on sama tilanne. Erosta on jo yli 6 vuotta, ja olen tämän ajan odottanut tilanteen paranemista, mutta asiat ovat lähinnä menneet huonompaan suuntaan. Kukaan ei ole osannut asiaan sanoa mitään viisasta, vaikka olen yrittänyt kysellä että kannattaisiko tässä jotain asialle tehdä. Ei auta kuin toivoa, että pysyn terveenä vähintään vielä 10 vuotta että saan lapsen kasvatettua aikuiseksi yksin, ja lapselle kertoa ikätasonsa mukaisesti siitä, että " isillä on vissin vähän kiire" .

Vierailija
2/2 |
09.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

että jos hän ei halua pitää lapseen yhteyttä, niin mahdotonta siihen on pakottaakaan. Ex-mieheni hylkäsi jokunen vuosi sitten vanhimman lapsensa (siis edellisestä liitosta) ja pisti sen osaksi minun syykseni; myös lasta hän syytti siitä että sitä ei mukamas kiinnosta nähdä isäänsä (lapsi oli tuolloin n. 10-vuotias). Eli mies itse oli viaton, kaikissa muissa oli syy ettei hän lastaan tavannut.



Koetin vuosikaudet saada miestä edes laittamaan pojalle viestiä tai korttia, mutta hän oli järkähtämätön. Sai myös oman äitinsä mukaan tähän leikkiin, eli nykyisin myös lapsen mummo kieltäytyy muistamasta lasta esim. jouluna tai syntymäpäivänä, puhumattakaan muusta yhteydenpidosta.



Nykyisen olen eronnut miehestä enkä siis enää " esteenä" , mutta edelleenkään hän tai sukunsa ei pidä poikaan yhteyttä. Viestini siis sinulle ap on, että tuollaisia kylmiä, julmia ja kusipäisiä ihmisiä vain on, sille ei voi mitään. Exälläni on erittäin paljon narsistisia piirteitä, eli hän kokee voimakkaammin kuin me " tavikset" , että hänet on hylätty. Nähtävästi sama pätee hänen äitiinsä. Rakkaus lapseen tai huolenpito on tässä asiassa sivuseikka - tai sitten mitään rakkautta ei ole. Tämän miehen osalta päätelmäni on sen sorttinen.



Jos sinulle sattuu jotakin niin miten lapsen käy? Hyvä kysymys. Kannattaisi varmaankin kertoa asioista avoimesti kaikille sukulaisille ja ystäville ja tehdä selväksi, että isä ei kykene huolehtimaan lapsesta missään tilanteessa. Automaattisestihan hän ei tuolloin lasta saa, jos viranomaiset epäilevät, että hänestä ei ole siihen. Toivottavasti pystyt keräämään jotakin näyttöä asiasta, esim. jotakin kirjeenvaihtoa faktojen tueksi. Minusta on selvää, että tuollaisilta tyypeiltä pitäisi viedä isyyden oikeudet kokonaan pois - koska heitä ei kiinnosta isyyden velvollisuudetkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kaksi kahdeksan