Älkää ihmiset tehkö aborttia!!
Itselleni tehtiin muutamia vuosia sitten ja asia "kummittelee" silloin tällöin mielessä. Tänään taas. Erehdyin katsomaan kohutun aborttivideon. Siis hirveetä. Mulla on niin paha olla että ei mitään järkeä. Voi kun sais asioita tekemättömiksi. Ja millä tavalla se minun raskaus sai alkunsakin..Voi vittu. Miks pitää olla idiootti??!!!Vitun viina!!!Olikohan se minun vauva, joka tippui vessan pönttöön kun kävin sairaalassa pissillä..?Luulin että voisin elää asian kanssa, mutta en nähtävästi. Ei tule kyyneleistä loppua!!!APUA!!
Kommentit (23)
Kuulostaa siltä että tarvit ammattilaisen apua joka tapauksessa.
En varmaan mutta mietin vaan kun jokin molskahdus pöntöstä kuului että mikäköhän se oli. Joo, ei pitäisi katsoa videota, mutta kun en vaan yksinkertaisesti voinut olla katsomatta kun joku laittoi linkin tänne. Mitä se ammattilainen tähän tilanteeseen osaisi tehdä? Vitun vittu..
ei..eihän se nyt herra isä voi olla mahdollista että sikiö tulisi tuolla tavalla ulos?siis pönttöön?
tai edes haluaisit uskoa, niin hän on tässä ja nyt valmis antamaan anteeksi kaiken tuohon aborttiin liittyvän. Sen takia Jeesus kuoli, ja nousi kuolleista, että me voitas kaikkine asioinemme tulla armollisen Jumalan luokse. Tehtyä ei saa tekemättömäksi mutta anteeksi sen saa, ja silloin saat elää täysin vapaalla sydämellä ja syyllisyyttä ei tarvitse enää kantaa. Syyllisyyden tunteista ja muistoista ei tietysti pääse heti eroon. Mutta ajan kanssa varmaan nekin paranevat.
Minä uskon ettei tämä ole provo. Ja vaikka olisikin, niin jossain voi olla joku joka miettii tällaista asiaa eikä osaa antaa itselleen anteeksi.
loppuelämän tämä vaivaa minua. Voi kunpa sais tehtyä asiat toisin. Mulla on nyt kaksi lasta ja onnellinen olen niistä. Tulee vaan mietittyä että mulla vois olla sellanen pikku eskarilainen..Voi kamala. :,-( :,-( mutta sitten mulla ei olis näitä kahta pienokaista.
Vai oletko masentunut ja se purkautuu tuollaisena?
saattaa mulla olla hiukan masennustakin. Jotenkin on puhti poikessa enkä mielellään nousis aamulla pedistä, mutta pakkohan se on kun on pienet hoidettavana. Ei ole aikaa olla itsekseen ja olen 24/7 lasteni kanssa. Lukuunottamatta pieniä hengähdystaukoja, jolloin isompi lapsi saattaa olla yön yli hoidossa siskollani tai veljellä. Mutta, nyt tämä aborttiasia..siis en tiedä mitä tehdä. Miten saan tämän mielestä?Toivottavasti saan unen päästä kiinni kun rupean nukkumaan enkä näkis painajaisia. Miten te muut olette osanneet elää asian kanssa?Kertokaa!
että sulla on nyt sellainen kokemus elämässä, jonka kautta olet oppinut jotain. Mä ajattelen, että kaikki elämässä voi vaikuttaa meidän parhaaksi, pahat ja väärätkin asiat, kun niistä opitaan ja kun ne käsitellään loppuun asti.
Itke vaan rauhassa kaikki itkut tähän liittyen, se tekee varmaan hyvää. Mutta ei oo tarkoitus, että jäät vangiksi syyllisyyteen. Varmaankin se aborttipäätös oli aikanaan sulle vaikea etkä osannut arvioida sen seurauksia. Olit nuorempi ja varmaan hädissäsi. Mä otin aikoinani katumuspillerit, ja se ei ehkä ole jollekin yhtään mitään, mutta minä olen joutunut käsittelemään samantapaista syyllisyyttä kuin sinä. Vaikka välttämättä en edes ollut tullut raskaaksi. Niin mulle tuo armon kohtaaminen oli siihen se lääke. Armo on jotain mitä ei voi ikinä ansaita, tehtyjä ei voi saada tekemättömäksi, ja silti ne asiat on sovitettu.
Sitä paitsi uskon, että se pikkuinen on Jumalan käsissä ja huomassa. Tämän EI tarvitse vaivata sinua loppuelämääsi. Mutta nyt on varmaan hyvä hetki selvittää asiat itsesi kanssa, niin että voisit jatkaa eteenpäin.
ei..eihän se nyt herra isä voi olla mahdollista että sikiö tulisi tuolla tavalla ulos?siis pönttöön?
kun se pikkuinen voisi olla minun luona :,-( :,-(
olen jättänyt viinan, muutamat huumekokeilut ja tupakan pois eli vähän niin kuin alotin uuden elämän kun tapasin nykyiseni ja kun aloin esikoistani odottamaan. Paljon olen virheitä elämässäni tehnyt, mutta tämä tuntuu olevan niin ylitsepääsemätöntä/anteeksiantamatonta, että en tiedä miten olisin. Voi en uskalla edes peiliin mennä katsomaan että mitenköhän turvonneet silmät mulla taas on tästä itkemisestä. Huh. Mutta tämä kirjoittaminen on kyllä hyvä tapa purkaa itseään.
Teillä on varmaan ihan hyvä liitto, kun olet päässyt sen kautta kuiville?
suomessa abortoidaan vain alkioita joten et voi todellakaan tietää olisiko sinulla muutenkaan sitä kultaa siinä sinun vieressäsi. Luultavasti sinunkin aborttisi on tehty hyvin aikaisilla viikoilla (5-6) joten keskenmenon riski sen jälkeenkin on ollut vielä suuri. Ehkä se alkio olisi mennyt kesken jokatapauksessa. Et voi tietää!
Minäkin olen abortin tehnyt 17-vuotiaana ja en ole siitä mitenkään ylpeä. Mutta tasapainoisena ihmisenä olen käsittänyt mitä olen tehnyt ja pystynyt elämään sen asian kanssa aivan hyvin. Se vain oli ainoa mahdollinen ratkaisu minun tilanteessani. Ja ilman tuota ratkaisua en olsi koskaan päässyt kouluun jossa tapasin tulevan mieheni jonka kanssa minulla on nyt kaksi maailman suloisinta lasta. Joten en voi koskaan katua tuota tekoa! Tottahan toki se harmittaa, että niin pääsi käymään ;(
mutta en näillä asioilla mielellään häntä vaivaa. Hän kyllä tietää asiasta ja itkeskelinkin hälle tätä, mutta en vaan osaa hänen kanssa "keskustella" tästä. Ja osansa tekee varmaan se kun tämä lapsi ei olisi ollut hänen eli tapahtui ennen häntä. Tähän kuiville pääsyyn (alkoholista) vaikutti kyllä nämä lapset ja äidiksi tuleminen. 3,5 vuoteen olen kahdet(!) humalat juonut. Pari siideriä silloin tällöin. Että en kumminkaan täysin raitis ole, mutta melkein.
ja uskon, että se oli sekä minulle, että lapsen alulle hyväksi niin. Monella on elämä niin vaikeaa ja kamalaa, että olis opllut parempi, kun ei olisi tähän kylmään maailmaan syntynytkään. Minun tapauksessa lapsellani olisi ollut täysin kypsymätön äiti ja isä olisi ollut samalla tasolla ja lisäksi lapsi olisi tuskin koskaan edes tuntenut isäänsä.
Nyt minulla on tasapainoinen perhe ja avioliitto. Olen tyytyväinen, että silloin päätin niin. Se vaikuttaisi jopa tähän päivään muuten.
Eikä sitä tosiaan voi tietää olisiko raskaus edes edennyt loppuun saakka, sitä voidaan vaan arvailla. Tiedän, että en olisi tässä elämäntilanteessa nyt, jos olisin lapsen pitänyt enkä tätä elämäntilannetta vaihtais, mutta kun... niin, tiedättehän..pyörii asiat mielessä. Ennenkaikkea tässä vituttaa tämä minun hölmöys, että miksi piti mennä leikkimään raskaaksi tulemisella. Viina on viisasten juoma.
Kiitos, että sain purkaa pahaa oloani.
Kyllä se sikiö supistusten lopuksi sinne pönttöön sitten tuli. Sieltä alakauttahan se tulee pois...
Ap tsemppiä asian käsittelyyn. Voin kuvitella, että on iso juttu.