Menneisyydestä nouseva kauhun tunne
Nykyhetkessä on neutraalia ja jopa positiivinen muutos tulossa. Mutta jouduin kaivamaan vanhoja papereita tulevaa varten ja vanhat muistot lävähti silmille.
Olen jo käsitellyt menneisyyttä kahden ero terapeutin, kirjoittamisen ja itsehoidon avulla. Mutta kai koskaan mikään ei voi olla täysin loppuun käsiteltyä. Nyt olen viikon ollut menneisyyteen liittyvien kaihukokemusten vallassa. Sydän tykyttää, rintaa ahdistaa, itkettää ilman syytä.
En tiedä miksi kirjoitin tämän tänne. Ehkä saadakseni etäisyyttä kauhuun. Tai ehkä joku muukin elää kauhun tunteen kanssa ja siitä huolimatta.
Kommentit (13)
En uteliaalle kerro omia juttujani tästä .
Voitko pyytää lähetettä traumaterapiaan?
Itsellänikin vaikka vanhan päiväkirjan lukeminen "heittää' niihin energioihin, mitkä on olleet kirjoittaessa. Hyviin tai hirveisiin. Voin omasta puolesta lohduttaa vain, että se menee ainakin itselläni aina ohi. Koita lukea tai tehdä jotain mukavaa tai ainakin neutraalia.
Sulla on traumatila päällä. Se menee aikaa myöten ohi, vaikka et tekisi mitään.
Voit myös muistella, saitko noista avuista jotain keinoja, joilla tyynnytellä itseä ja joiden avulla palauttaa mieli ja keho tähän hetkeen. Tai oletko löytänyt kriisin aikana jotain omia hyviä keinoja. Turvallisten ihmisten, ystävien, jne seura voi auttaa. Kehon rauhoittaminen voi auttaa, pieni kävely, lämmin suihku. Kiva, tuttu tv-sarja. On lupa keskittyä siihen, että voisi paremmin.
Mutta vaikka ei pystyisi tekemään mitään, ei pystyisi tarttumaan mihinkään niin jossain vaiheessa olo muuttuu ja paranee.
Voimia!
Olen saanut vaikeisiin traumoihin erinomaista apua EMDR terapiasta. Tämä terapia usein auttaa jo varsin lyhyessä ajassa, ei tarvita monia kalliita hoitokertoja.
Mua auttaa kirjoittaa tänne. Sitten näen, ettei kukaan muukaan osaa elää sen paremmin.
Älä kiinnitä liikaa huomiota tuntemuksiin niin ne eivät hallitse sinua.
Televisio auki ja aivot narikkaan.
Kaikki kauhu nousee menneisyydestä. Tässä hetkessä kaikki on hyvin.
Ok.