VAUVA PERÄTILASSA, RV 35+5?????

Eli meidän perätilapoika sektioitiin ja tämä mamma kärsi todella kivuliaista pukamista muutaman kuukauden leikkauksen jälkeen. Pukamia ei ollut ennen leikkausta. Ne eivät olleet ulkoisia pukamia, vaan sisäpuolella olevia. Eli pukamienkin saanti kaiketi yksilöllistä synnyttää sitten alakautta, tai sektiolla.





Noema

mimale:

1. Onko vielä mahdollista että vauva itse kääntyisi?

2. Onko jollain käännetty vauva ympäri vatsan päältä? (onko ollut kivuliasta ja onko kääntyminen onnistunut ja ollut pysyvää?)

3. Kokemuksia perätilasynnytyksestä??? (kannattaako ensikertalaisena edes lähteä yrittämään?)

4. Vinkkejä äitiyspoli käyntiin???

5. Vaikuttaako mahdollisesti ennenaikaisena syntymiseen?

6. Sektio versus normaali synnytys? (esikoinen siis tulossa)

7. Entäs elämä vauvan kanssa sektion jälkeen?

Hei! Mulla oli sama tilanne 7 vuotta sitten kun esikoista odotin. Kerronpa oman kokemukseni, jos siitä olisi jotain apua. Toki on mahdollista että vauvasi kääntyy vielä itsestäänkin.

Esikoinen istui koko raskausajan perätilassa ja viikolla 37 yritettiin ulkokäännöstä. Käännösyritys tehtiin synnytyssalissa, koska se voi käynnistää synnytyksen. Supistuksia seurattiin ja vauvaa ultrattiin koko ajan. Kokemus ei ollut " kauhea" , muttei täysin kivuton. Gynekologi teki " toimenpiteen" . Tarkoitus siinä on, että vauvan takapuolesta ja päästä ohjataan vatsan päältä vauvaa kääntymään ja vauva itse potkaisisi itsensä ympäri. Meillä yritys epäonnistui ja valitsin sektion. Sektiosta toivuin hyvin, ja vauva oli terve. Pelkäsin synnyttää perätilassa, koska lonkat olisivat voineet mennä pois paikaltaan ja pää, vauvan kookkain osa, olisi syntynyt viimeisenä. Mitään ongelmia ei tullut sektion jälkeen, vauva hengitti hyvin, maito nousi jne. Hyvänä kokemuksena jäi mieleen. Nyt odotan toista rv 32 ja jos kaikki menee hyvin, synnytän alateitse, mutta jos vähänkään tulee jotain, niin sektio on ehdottomasti hyvä vaihtoehto.

Mulla tosin huomenna lähtee tuo rv 36 käyntiin. Neuvolassa just maanantaina kävin ja ultrasi pikaisesti kun epäili, että on edelleen perätilassa...mulla ollut suurin piirtein koko raskauden ajan näin, vaikka aikaisemminhan vauvalla tietysti ollut enemmän tilaa liikkumiseen. Esikoista myös odotan ja pelottaa kovasti tuo ulkoinen käännös. Se on ilmeisesti edessä nyt ens vkolla jos vielä ma neuvolassa perätilassa. Ultralla varmistavat sen edelleen. Pelottaa myös, että kuinka paljon tuo käännös sattuu ja onko tila ollenkaan pysyvä...koska neuvolassa sanottiin, että jos vauva vaan viihtyy pää ylöspäin, niin voi sitten vielä käännönkin jälkeen kääntyä uudestaan perätilaan...toisin sanoen kärsisi tuon käännöksen kivut ihan turhaan. = / Itselläni pitäisi synnytys tapahtua tuola TAYS:ssa joka just hyvällä tuurilla opetussairaala ja varmaankin olettavat, että kun arviolta pienen kokoinen vauva tulossa, että lähtisin perätilasynnytystä kokeilemaan. Vaan kun siihen en aio suostua. Kaksi keskenmenoa jo taustalla ja hirvittää kaikki mahdolliset ylimääräiset riskit mitä vauvalle voi tulla synnytyksessä. Eihän se sektiokaan mikään riskitön ole...päin vastoin, mutta homma käy varmaan hieman vikkelämmin sektiolla kun se, että alan sitä alateitse perätilassa punnertamaan. Täällä itse kans mietin noitan kaikkia samoja kysymyksiä kun sinä...ja valitettavasti en osaa niihin vastata kun ei ole aikaisempia synnytyksiä takana. Mietin vaan, että voivatko tosiaan pakottaa synnyttämään perätilassa jos siihen on ihan kauhea pelko? Jos vauva vaan kääntyy normaaliin raivotarjontaan vielä mitä kai turhaan toivon, niin enemmän kun innokkaana olisin ihan normaalia alatiesynnytystä halukas kokeilemaan...mutta vaan siinä tapauksessa, että vauva on sielä tulosuunnassa pää alaspäin. Muutoin teen kaikkeni, että saisin sitten sektioajan jos tilanne toiselta näyttää.



Jos jollain näistä kokemuksia, niin kuulisin minäkin. Vähän pihalla ja jännittynyt miten tää asia tästä nyt sitten enenee loppua kohden.



titi rv 34+6

Minulla oli vauva perätilassa vielä viikolla 34+1 mutta 35+2 vauva olikin kääntynyt. Vauva oli perätilassa viikolta 26 saakka.

Neuvolassa ulkotutkimuksen perusteella kätilö sanoi, että perätilassa on vieläkin mutta kun ultrattiin niin varmistui, että kääntynyt oli. Nyt viikkoja 35+5 ja vauva on laskeutunut ihan alas. Tämä on varmistettu ultralla.

Ihan hyvin se voi vielä kääntyä, toivotaan niin.



Z

Kiitos sun kirjoittamasta kokemuksesta. Ehdit sen tuohon väliin ennemmin laittaa tuota mun omaa viestiäni. Olisin vaan tiedustellut missä sairaalassa tuo sektio tehtiin...eli että onkohan joissain mahdollisuus helpommin saada se sektio jos perätilavauva vai voivatko oikeesti evätä sulta tuon sektiomahdollisuuden jos ovat vaan kovasti sitä mieltä, että vauvan pystyisi synnyttämään myös perätilassa. Sain kertomastasi kuitenkin sen kuvan, että aika helposti sait tuossa tilanteessa sitten valita itsellesi miellyttävimmän vaihtoehdon. Itse en haluaisi lähteä perätilasynnytykseen ja haluaisin myös siinä tapauksessa valita sektion jos vauva tosiaan on ja pysyy perätilassa.



titi

Sektio tehtiin OYS:ssa. Minulla sattui olemaan äitipolilla gynekologi, jolla oli itsellään henk.koht. kokemuksia sektiosta ja alatiesynnytyksestä. Hän kertoi molempien hyvistä ja huonoista puolista + että hänellä itsellään oli hyvät kokemukset molemmista. Sen jälkeen sain itse päättää kumman valitsen. Se ulkokääntöyritys ei ollut kovin kivulias, eikä kuulemma saisikaan sattua, vaan vauvan tulisi itse pyörähtää lääkärin avustuksella. Hassua oli sekin, että sain itse valita pvm:n(viikolle 39) milloin sektio tehtiin, joten tiesin jo ennakkoon lapsen syntymäpäivän.

Ei ketään missään sairaalassa pakoteta synnyttämään perätilassa olevaa lasta. Minulla esikoinen oli perätilassa, ja vaikka painoarvio oli pieni (2800g) ja lantio tutkimuksen mukaan tilava, lääkäri nimenomaan suositteli sektiota (KYS).



Joissain sairaaloissa rohkaisevat enemmän perätilasynnytyksiin, mutta varmasti saat sektion jos sen haluat.



Itse toivuin sektiosta todella nopeasti, mitään ongelmia ei ollut. Nyt olen rv 25 ja vauveli istuu mahassa, toisaalta haluaisin sen kääntyvän koska haluaisin kokea synnytyksen, toisaalta en palkää sektiotakaan. Jos ei käänny niin aion pyytää sektion.



Sektio on varmasti sinänsä helpompi ensisynnyttäjälle, että leikkauksen jälkeen ei ole mitään vauvaa painavampaa nosteltavaa. Meillä esikoinen reilu 2 v ja siinä saakin vähän jo suunnitella hoitotoimet tarkkaan jos meinaa leikkaushaavan takia nostelemista varoa...



Minun tapauksessani eivät myöskään alkaneet yrittää ulkokäännöstä, synnytystapa-arvio oli muistaakseni viikolla 37. Sanoivat että todennäköisesti kääntyy vain takaisin kun oli koko raskausajan ollut pyllyllään. Käsittääkseni tuota käännöstäkään ei tarvitse pelätä, lopettavat varmasti yrittämisen jos sinuun koskee liikaa ja käsket lopettaa. Kysele äitipolilla mahdollisimman paljon eri vaihtoehdoista niin pelkosi varmasti helpottaa.



Tsemppiä!

Ja rv 32 menossa.

Eli täällä kans jos ultran rv 37 aikaan ei ole vielä kääntynyt itse niin sit käännetään.

Tosin itse tunnen selvään, että perätila on vieläkin vaikka neuvolassa todettiin pari viikkoa sitten. Joten ei ainakaan vielä toistaiseksi ole kääntynyt minnekkäään.

Mutta saas nähdä miten sitten ultran aikaan.. Onko tarvista kääntää vai ei.

Loppujen lopuksi olin vuorokauden käännöken jälkeen kotona ja en tuntenut enää vauvan liikkeitä.

Menin sairaalaan ja oleilin 4 päivää osastolla vauvan sydänäänten laskujen takia. Ne laskivat välillä todella alas mutta lääkärit eivät tehneet mitään kun palautuivat aina.

Loppujen lopuksi minulle annettiin käynnistystippaa suoneen ja odotettiin ettälähtisi käyntiin. Kun supistelut alkoivat niin sydänäänet laskivat täysin.

Sitten hätäsektioon jossa todettiin että vauva oli rutistuksissa kaulastaaan napanuoran takia. Vauvalla oli niin lyhyt napauora että ei olisi mahtunut kääntymään perätilaan ja kun väkisin kerran käännettiin.

Kannattaa todella tarkkaa kääntämisen yhteydessä kysellä napanuoran tilannetta.

Lrikkaava lääkäri sanoi että vauvat oleilevat siinä asennossa vatsassa kun heillä on paras olla . Siksi ei kaikki vauvat edes käänny pääalaspäin.

Eli kokemusta löytyy aiheesta minulla :)



1. Onko vielä mahdollista että vauva itse kääntyisi? On paljon mahdollista, että vauva kääntyy vielä itsekseen. Juttelin äitipolilla erään kätilön kanssa, jolla vauva oli ollut peratilassa ja oli valinnut alatiesynnytyksen. Vauva oli kääntynyt vasta matkalla synnyttämään raivotarjontaan! Kaikki on siis mahdollista ja noilla sinun viikoillasi on vielä todennäköistä, että vauvasi kääntyy.



2. Onko jollain käännetty vauva ympäri vatsan päältä? (onko ollut kivuliasta ja onko kääntyminen onnistunut ja ollut pysyvää?) Vauvaa yritettiin kääntää vatsan päältä noin rv 37. SYnnytyssairaalani oli kätilöopistonsairaala, jossa on käytössä ns. Suomen huippuosaaminen perätiloja koskien. Muistaakseni siellä synnytetään eniten perätilija koko Suomessa. Missään muualla en olisi edes ulkokäännökseen suostunut.



Aamulla menin osastolla, jossa vauvan sydänääniä tarkkailtiin tunnin verran. Sitten lääkäri tuli paikalle ja ultrasi tarkasti vauvan asennon ja napanuoran pituuden (tarkisti myös, ettei napanuora ollut esim kaulan ympärillä). Sitten hän yritti käännöstä. Ensimäisellä kerralla vauva kääntyi, mutta kääntyi heti takaisin perätilaan. Toisella kerralla ei enää kääntynyt ja siihen sitten lopetettiin. Kääntäminen ei sattunut, mutta oli epämiellyttävää.



3. Kokemuksia perätilasynnytyksestä??? (kannattaako ensikertalaisena edes lähteä yrittämään?) Juttelin lääkärin kanssa ja hän oli sitä mieltä, että kuvataan lantio ja tarkastetaan onko alatiesynnytys mahdollinen. Lantioni kuvattiin ja selvisi, että tilaa löytyy synnyttää perätilassa. Vauva arvioitiin pieneksi ja siroksi. Itse olin kauhuissani ensikertalaisena perätilasynnytyksestä, mutta lääkäri ei edes kysynyt mielipidettäni, saneli vain masiinaan, että " lähdetään yrittämään perätilasynnytystä" . Ensikertalaisena en osannut pitää puoliani.



Vauva ei kuitenkaan ottanut syntyäkseen ja meni yli. Kättärillä ei käynnistetä perätiloja ja minut leikattiin rv 41+5. Leikkaava lääkäri totesi, että oli hyvä, ettei lähtenyt syntymään, napanuora oli tiukasti kiertynyt hartioiden ympärille, joka olisi hankaloittanut perätilasynnytystä. Kaiken lisäksi poika oli nelikiloinen, ei siis pieni ja siro, kuten oli neljän ultrauksen perusteella arvioitu.



4. Vinkkejä äitiyspoli käyntiin??? Ota rennosti, älä turhaan pelkää. Kysy reilusti asioista ja uskalla sanoa oma mielipiteesi! Sinä tiedät sisälläsi, oletko valmis synnyttämään ensimäisen lapsesi perätilassa. Perätilasynnytys vaatii äidiltä yhteistyökykyä. Äiti ponnistaa kätilön/lääkärin koskematta lapsen päätä myöden ulos omin voimin. Apukeinoja ei voida käyttää, ettei vauva nosta käsiään sivuille mahtumatta näin ulos.



5. Vaikuttaako mahdollisesti ennenaikaisena syntymiseen? En ole kuullut ainakaan. Meillä meni tosiaan tuonne 41+5 viikoille supistuksetta. Ymmärtääkseni perätilat käynnistyvät huonommin kuin pää edellä tulevat.



6. Sektio versus normaali synnytys? (esikoinen siis tulossa). Sektio meni minulla hienosti siihen saakka, kun lapsi lähti isän kanssa pois leikkaussalista. Sitten kaikki meni päin peetä. Leikkaus pitkittyi, verenpaineet romahtivat, puudute lakkasi toimimasta jne. Mutta traumoja ei ole jäänyt. Sen sanon kuitenkin, että sektio on harvoin mikään huviretki kuitenkaan.



7. Entäs elämä vauvan kanssa sektion jälkeen? Ensimäisen lapsen kanssa en kokenut elämää noin viikko leikkauksen jälkeen enää hankalaksi. Mieheni hoiti lasta ja minua, ilman hänen panostaan hommat eivät olisi sujuneet niin " helposti" . Jos lapsia pn jo etukäteen, varsinkin pieniä, saattaa sektion jälkeinen elämä vaatia järjestelyjä. Millä esim selität alle 2-vuotiaalle, että äiti ei voi nyt nostaa sinua syliin, kun vatsa on kipeä?



Sektion jälkeen minulla meni yli puolivuotta, kunnes en enää tuntenut itseäni leikatuksi. Haava ja kipu parani nopeasti, mutta vatsa oli tunnoton vuoden, siellä tuntui ihmeellisiä " sähköiskun kaltaisia" välähdyksiä ja napsahduksia. Haavan aluetta kiristi tietyissä asennoissa. Palautuminen on muutenkin hidasta, vatsalihaksia saa kunnolla ruveta tekemään vasta aikaisintaan 6 kk leikkauksen jälkeen.



Tsemppiä sinulle perätilapähkäilyihin! Sen haluan sanoa, että pidä pääsi! Kuuntele faktaa sekä sektiostA, sekä perätilasynnytyksestä ja päätä sitten. Pidä kiinni omasta päätöksestäsi, äläkä anna kenenkään päättää puolestasi. Voihan tietysti olla, että lantiossasi ei edes ole tarpeeksi tilaa perätilasynnytykseen ja lääkäri ohjaa sinut automaattisesti sektioon.



Noema

Ajattelinkin ettei asia ole mitenkään yksioikoinen. Oli tosi kiva kuulla erilaisia kokemuksia. Nyt on paljon paremmat eväät ensi viikon äitiypolikäyntiin. Mielikin on jo vähän rauhallisempi. Masussa ollut melkoista trafiikkia tänään...



viikonloppuja kaikille



t: perätila mimale :>

Kuin myös sinne oikein hyvää viikonloppua:)

mimale:

1. Onko vielä mahdollista että vauva itse kääntyisi?

2. Onko jollain käännetty vauva ympäri vatsan päältä? (onko ollut kivuliasta ja onko kääntyminen onnistunut ja ollut pysyvää?)

3. Kokemuksia perätilasynnytyksestä??? (kannattaako ensikertalaisena edes lähteä yrittämään?)

4. Vinkkejä äitiyspoli käyntiin???

5. Vaikuttaako mahdollisesti ennenaikaisena syntymiseen?

6. Sektio versus normaali synnytys? (esikoinen siis tulossa)

7. Entäs elämä vauvan kanssa sektion jälkeen?

Elikkäs mulla esikoinen istui vielä rv 36. Olin silloin TAYS:n osastolla aina pari päivää viikosta lievän raskausmyrkytyksen ja verenpaineen takia seurannassa. Alusta asti ollu selvää etten perätila vauvaa aijo synnyttää alakautta.

Poika kumminkin kääntyi 36 viikon jälkeen ihan itse jossain tutkimusten välissä.

Just keskiviikkona neuvolassa juttelin tädin kanssa siitä kun on takana yksi sektio (esikoinen hätäsektiolla) ja sitten yksi alatiesynnytys niin tuli vertailtua niitten hyötyjä ja haittoja...

Alatiesynnytys:

+normaali synnytys johon pääsee osallistuun ja oleen mukana alusta loppuun.

+nopea liikkeellelähtö ja palautuminen

-istumis vaikeudet, jälkeenpäin

-pissamis ja ulostamis ongelmat jälkeenpäin

-ne ikiihanat pukamat joita tulee synnytyksen yhteydessä

sektio:

+ei pukamia eikä pissan karkailu ongelmia jälkeenpäin

-helvetillinen liikkeellelähdön tuska

+/- palautuminen (ite palauduin tosi nopeesti n. viikko)

-joillakin haava voi tulehtua

sektiota ei kannata pelätä, mutta on totta että se vie sen viehätyksen ja " ihanuuden" synnytyksestä, kun ei heti pääse hoitamaan vauvaa ja olemaan sen kanssa.

mani rv 23+1

Meillä oli tänään neuvolalääkäri just perätilan vuoksi (ja esikko syntyi rv35) ja ensi viikolla sitten Kätilöopistolle synnytystapa-arvioon. Anoppi kertoi, että vauvan isukki on kääntynyt ihan pari päivää ennen syntymäänsä oltuaan siihen saakka perätilassa, eli tavallaan luottavaisin mielin tässä ollaan, että ehtiihän tuo kääntyä, vaikka olisi ennenaikainenkin synnytys. Mut on kuitenkin kivaa saada tehtyä rauhassa se suunnitelma B, jos vauva ei käännykään.