Onko muita, jotka eivät juurikaan kuuntele musiikkia?

Klassista musiikkia kuuntelin ennen, mutta nyt äänikirjat täyttää ajan.

En kuuntele itsekään musiikkia. Tykkään enemmän olla omissa ajatuksissani kuin se, että joku musisoisi koko ajan jotain korvaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musiikki on elämän parhaita iloja :) Ainoastaan jos oon super ahdistunut/stressaantunut (niinku just nyt viime aikoina) ni unohdan kuunnella musiikkia, koska kaikki aika menee oman pään sisällä omien ajatusten vatvomiseen 😅 Muuten musiikki kuuluu ihan päivittäiseen elämään ja en olisi hyvin vaikeaa jos siitä joutuisi luopumaan. Huolestun siinä kohtaa tosissani jos musiikki ei enää "tunnu miltään". Siinä kohtaa pitää mennä lääkäriin. Puhun siis vain itsestäni.

N32

 

Mulla taas musiikki auttoi masennuksen aikana, yksi niistä harvoista asioista, joista sain edes hieman iloa.

Uskon hyvin, että näin voi käydä. Mut mä en ookaan masentunut vaan hlvetin ahdistunut ja kohta burnoutin partaalla töiden takia. En oo ennen ollut työssä, jossa yölläkin herään miettimään työasioita ja kirjoittamaan listoja töissä hoidettavista asioista. Sekopäinen työkulttuuri. Yleensä aina musa auttaa, mut nyt vaan sulkeudun enemmän ja enemmän kuoreeni tän työstressin takia. Onneksi määräaikainen soppari päättyy muutaman kuukauden kuluttua. Sori tää avautuminen.

N32

Vierailija kirjoitti:

Tulee tietty aikuisuus sekä kiireet ja musiikin aktiivinen kuuntelu sitten kummasti jäi.Varmaankin ikääntyminenkin kun puheohjelmat jo kiinnostaa enemmän.

Minä lähentelen viittäkymppiä ja käyn monta kertaa kesässä festareilla ja konserteissakin tulee käytyä monta kertaa vuodessa. Toki kyllä kuuntelen niitä puheohjelmiakin, mutta kyllä musiikkiakin tulee kuunneltua päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musiikki on elämän parhaita iloja :) Ainoastaan jos oon super ahdistunut/stressaantunut (niinku just nyt viime aikoina) ni unohdan kuunnella musiikkia, koska kaikki aika menee oman pään sisällä omien ajatusten vatvomiseen 😅 Muuten musiikki kuuluu ihan päivittäiseen elämään ja en olisi hyvin vaikeaa jos siitä joutuisi luopumaan. Huolestun siinä kohtaa tosissani jos musiikki ei enää "tunnu miltään". Siinä kohtaa pitää mennä lääkäriin. Puhun siis vain itsestäni.

N32

 

Mulla taas musiikki auttoi masennuksen aikana, yksi niistä harvoista asioista, joista sain edes hieman iloa.

Uskon hyvin, että näin voi käydä. Mut mä en ookaan masentunut vaan hlvetin ahdistunut ja kohta burnoutin partaalla töiden takia. En oo ennen ollut työssä, jossa yölläkin herään miettimään työasio

Kokeile meditointimusiikkia, se voisi auttaa tuohon ahdistukseen. 

Mä kuuntelen lähinnä autossa radiota. Muuten en oikeastaan ikinä. Spotifyn ilmaisversion olen ladannut kännyyn, mutta lähinnä podcasteja kuunnellut sieltä ja niitäkin harvoin. 

 

Tykkään hiljaisuudesta. Lenkillä kuuntelen mieluiten luonnon ääniä. 

 

Mieheni on erittäin musikaalinen ja samoin lapseni, soittavat monia instrumentteja lahjakkaasti. Itselläni ei ole mitään musikaalisia taitoja ollut koskaan. 

Minä pitäisin musiikista, mutta meillä ei juurikaan kuunnella. Mieheni on sillä tavalla kummallinen, ettei hänelle musiikki sano mitään. En viitsi raukkaa sitten sillä rankaista. Ei hän kyllä koskaan ole kieltänyt tai osoittanut mieltään, jos joskus jotain kuuntelen.