Lue keskustelun säännöt.
Tarvitsisin neuvoja, apua, jotakin
23.08.2024 |
Olen niin hukassa, kuin ihminen voi olla. Olen tippunut työelämästä ja päivät olen vain kotona ja vietän aikani somessa. Erosimme mieheni kanssa vuosi sitten ja eron myötä masennuin. En saa itseäni niskasta kiinni.Ammatti minulta löytyy ja töitä olisi, mutta mieli on niin synkkä, että minua ahdistaa jo töiden miettiminenkin.
Elimme ihan kivaa perhe elämää, mutta sitten koimme monta kriisiä peräkkäin ja perheonnesta oli jäljellä vain muruset. Erosimme ja nyt asun yksin. Lapset ovat vuoroviikoin kummankin vanhemman luona.
Nämä yksinäiset viikot menevät sumussa ja en saa mitään aikaiseksi. Tiedän, että olen varmasti masentunut, mutta lääkäriin en ole uskaltanut mennä asiasta puhumaan. Lapsuudestani on myös noussut mieleen eron myötä ikäviä muistoja, joita en ole käsitellyt. Olen siis täysin tuuliajolla ja mietin välillä todella synkkiä ajatuksia. Lasteni takia tsemppaan aina viikon, mutta sitten romahdan.
En oikein tiedä, mistä aloittaisin. En haluaisi tehdä ammattiani vastaavaa työtä, sillä se on todella vaativaa ja koen, että aivokapasiteettini ja voimavarani eivät yksinkertaisesti riitä. Työn pitäisi olla kevyttä, jotta jaksan arjessa. Jos en pääse takaisin työelämään pian, en tiedä, miten selviän taloudellisesti. Tarvitsisin jonkun, joka auttaisi minut alkuun. Jonkun, joka auttaisi minut takaisin arkeen kiinni. Minulla ei ole ystäviä ja sisaruksia en viitsi vaivata, kun heillä on elämässä omatkin murheet. Vanhempani eivät asu Suomessa ja käyvät täällä muutaman kerran vuodessa. He ovat myös niin iäkkäitä, että en halua vaivata heitä murheillani. Kertokaa, mistä aloittaisin? Mistä saisin voimia? Minne menisin? Mitä tekisin?
Kommentit (17)
Tarkoitan. Työni on todella vastuullista ja koen, että tässä elämäntilanteessa en pysty sitä tekemään. En osaa sanoa, mikä olisi minulle sopivaa työtä ja saisinko edes töitä, johon minulla ei ole koulutusta. Tätä asiaa olen pyöritellyt mielessäni kuukauden päivät. Tietysti voisin hakeutua oman alan töihin ja jäädä sitten sairaslomalle, mutta onko se kenenkään etu? Ei mielestäni.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka et halua mennä töihin, se saattaisi nimenomaan katkaista tuon kotona somessa roikkumisen kierteen.
Kun on se pakollinen meno, jonne on aamuisin noustava, se jo auttaa. Myös uusi työyhteisö, ympäristö ja ihmiset voivat tuoda yllättävää iloa elämään. Sinuna pohtisin siis kuitenkin työnhakua.
Tärkeintä on kuitenkin, että ympärillä on ihmisiä, eli ole yhteydessä ystäviin ja tuttaviin -- ainakin kerran viikossa jotain tekemistä, jossa tapaa ihmisiä ja saa purkaa ajatuksiaan keskustellen.
Vertaistuki, terapia, kirkon apu, jne...?
Kaupan kassalle tekemään sen verran tunteja kuin jaksat. Samalla tulee kanssakäymisiä ihmisten kanssa, mikä tekee kaiketi tässä tilanteessa ihan hyvää? Kissanpentu sylissä on myös aika hankala pitää apeaa naamaa, ne on aika veikeitä pikku apinoita. Näillä lääkkeillä uuteen nousuun!
Kokeile te- toimiston ammatinvalintapsykologia! Riippuu varmaan millaisen tyypin saa, mutta mulle tuli ahaa elämys jo ekalla kerralla. Auttaisi sua siis pohtimaan että mikä se sopiva ala voisi olla.
Mieli ry:hyn voi myös aina ottaa yhteyttä, joko soittaa tai chatin kautta.
kannattaa tavata ihmisiä, vaihtaa hieman ympyröitä tai vaikka hankkia joku harrastus tai jatkaa vanhaa, ettei jää pyörimään samaa rataa. Yksin istuminen ei tee hyvää, aivoille pitää näyttää että elämässä on vielä kaikkea kivaakin. Ja kannattaa puhua jonkun kanssa, vaikka mieli ry vapaaehtoisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka se hermostuttaa, niin menisin puhumaan mahdollisesta masennuksesta ammattilaiselle. Yksin ei tarvitse jäädä ongelmiensa kanssa, ja puhuminen on ensimmäinen askel
Aikuissosiaalityöntekijälle ottaisin yhteyttä tai hyvinvointialueesi psykososiaaliseen keskukseen. Ainakin täällä pohjanmaan alueella sinne voi ottaa yhteyttä sähköisesti tai soittamalla ja he tarjoavat myös kriisiryhmätoimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ravinto ja unirytmi kuntoon. Nuku yöllä ja nuku tarpeeksi. Jos on univaikeuksia, tutustu hyvään unihygieniaan.
Päihteet pois. Vähemmän roskaruokaa, enemmän ravitsevaa eläinrasvaa ja -proteiinia. Ruoka vaikuttaa erittäin paljon sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Suolisto on kehon toiset aivot.
Mieti, mitä todella haluat elämältä. Mikä on tehtäväsi tässä maailmassa? Mikä on merkityksellistä? Mistä pidit eniten, kun olit lapsi? Millaista työtä haluaisit tehdä? Voitko kouluttautua uuteen ammattiin? Voitko jotenkin saada nykyisen ammatin työnkuvaa muutettua vähemmän vaativaksi?
Ikävä kyllä aikuinen ihminen on aika lailla itse vastuussa omasta elämästään, eikä voi odottaa, että joku muu kiskoo pinnalle. Keskity tärkeimpiin asioihin eli ruokavalioon, siihen että nukut tarpeeksi ja että sinulla on jokin selkeä tavoite, jota kohti pyrit. Ja tietysti lapsiin lapsiviikoilla. Kaikki ylimääräinen (myös uudet miessuhteet) kannattaa unohtaa siihen asti, että perusjaksaminen on kunnossa.
Muutama hyvä kirja, joihin voisit perehtyä (löytyy varmasti kirjastosta):
Juhani Mattila: Uupumuksesta takaisin elämään
Juha Klaavu: Lapsuuden kehityksellinen trauma
Bessel van der Kolk: Jäljet kehossa
Vierailija kirjoitti:
Kaupan kassalle tekemään sen verran tunteja kuin jaksat. Samalla tulee kanssakäymisiä ihmisten kanssa, mikä tekee kaiketi tässä tilanteessa ihan hyvää? Kissanpentu sylissä on myös aika hankala pitää apeaa naamaa, ne on aika veikeitä pikku apinoita. Näillä lääkkeillä uuteen nousuun!
Ihan hyvä idea, mutten ihan ymmärrä, mistä tämä kissanpentu? Meinaatko hoitokissaa tai että ap vierailisi jossain rescue keskuksessa auttamassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa sitten ottaa huomioon, että jos aiot hakea hommiin joihin ei tarvita koulutust, nin palkka alkaa n 10/h. Toki voi ajan kuluessa nousta, mutta lähtötaso niissä hommissa ei ole kummoinen.
Sairaslomakin/sairauseläkekin ihan järkevä vaihtoehto. Lapsesi ansaitsevat terveen äidin, äidin joka ei tappanut itseään koska piti pärjätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sun täytyy alkaa listata ammatteja ja nostaa sieltä ne mitä voisit tehdä. Älä ota mukaan rajoitteita kuten palkka tai työllistyminen, ota ne kriteerit vasta ihan lopussa. Varsinkin tuo palkka.
Hankala neuvoa kun ei tiedä mikä se nykyinen alasi on. Onko sillä alalla mahdollisuus tehdä osa-aikaista? Jos lapset vielä pieniä, niin sittenhän se on lakisääteistä. Jotain keikkahommaa? Tai sama ala, mutta vähemmän vaativa työ? Onko mahdollisuus yrittäjyyteen? Jotain nyt varmaan kannattaa keksiä, saamattomuus lisää saamattomuutta. Jos aloitat siitä, että teet lapsivapaalle viikolle joka päivälle jonkun suunnitelman, esim. kirjasto, lenkki, kauppa, kuntosali, työhakemuksen tekoa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olet mielestäsi työkyvytön varsinaiselle alallesi ja joka toinen viikko melkein toimintakyvytön, olet jollain lailla sairas eli lähinnä masentunut. Silloin ensimmäinen asia on hakeutua hoitoon ja ottaa vastaan sairauslomaa ja pitää toipumisen jälkeen tavoitteena oman alan työtä. Mikään temppuratkaisu helpompaa, mutta itselle vierasta työtä tehden uudessa työympäristössä ei kanna.
Aloita osa-aikatyössä, muuten käy liian raskaaksi tuossa tilanteessa. Voisit hakea kauppaan, henkilökohtaiseksi avustajaksi, kotisiivoukseen, päiväkotiapulaiseksi...
Terapia ois hyvä mutta vaatii rahaa ja sitoutumista. Pääsisitkö psykiatrisen sairaanhoitajan luo jutteleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupan kassalle tekemään sen verran tunteja kuin jaksat. Samalla tulee kanssakäymisiä ihmisten kanssa, mikä tekee kaiketi tässä tilanteessa ihan hyvää? Kissanpentu sylissä on myös aika hankala pitää apeaa naamaa, ne on aika veikeitä pikku apinoita. Näillä lääkkeillä uuteen nousuun!
Ihan hyvä idea, mutten ihan ymmärrä, mistä tämä kissanpentu? Meinaatko hoitokissaa tai että ap vierailisi jossain rescue keskuksessa auttamassa?
Ajattelin että tarjoaisi pienelle ystävälle kodin, on joku aina iloinen odottamassa kotona
Tarkoitatko että et halua tehdä mitään työtä mikä liittyy ammattiisi? Tiedätkö sitten mikä työ olisi sinulle sopiva?