Yle: Valtion maksettavaksi kaatuu lähivuosina satojen miljoonien edestä opintolainoja - "Eivät opiskelijat voi näitä takaisin maksaa"

Jos ei ole rahaa, pitää valita lyhyempi tutkinto, esimerkiksi kaksivuotinen ammatillinen tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei 5 vuoteen saa töitä niin valtion kuuluisi nollata velka, koska valtion epäonnistuminen se on.

Aika monenlaista "hyppääjää" tänne koulutetaan suoraan kortistoon joku vastuu on alanvalinnassa myös opiskelijalla esim. kaikille ei riitä läänintaiteilijan paikkoja.

Yhä useammassa työpaikassa selvitellään mm työnhakijoiden luottotiedot rekrytoinneissa. Iso opintolaina voi siis syrjäyttää työmarkkinoilta lopullisesti.

"Lainalla ennenkin opiskeltiin 80-luvulla."

Silloin vain lainan osuus oli paljon pienempi ja tuen osuu isompi jonka takia lainasummat jäivät paljon pienemmiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei 5 vuoteen saa töitä niin valtion kuuluisi nollata velka, koska valtion epäonnistuminen se on.

Aika monenlaista "hyppääjää" tänne koulutetaan suoraan kortistoon joku vastuu on alanvalinnassa myös opiskelijalla esim. kaikille ei riitä läänintaiteilijan paikkoja.

Meillä on työttämänä paljon valmistuneita hyvin normaaleista paruskoulutuksista, ei mistään marginaalialoilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen maksanut opintolainaani pois jopa pitkän työttömyyden aikana. Kyllä rahat ovat olleet todella tiukalla mutta en ole kaatanut velkojani muiden maksettavaksi. Kyllä kai itsekin olisin mieluummin käyttänyt rahat hyvään ruokaan ja huvitteluun. Toisilla ihmisillä vain on selkärankaa, toisilla ei. 

Höpö höpö. Tämä tapahtui nollakorkojen ja alhaisten hintojen aikaan. Ei voi verrata nykypäivän jättikorkoihin ja monikertaiseen elämisen hintaan. 

 

Sinä et ole jättikorkoja nähnytkään!

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole rahaa, pitää valita lyhyempi tutkinto, esimerkiksi kaksivuotinen ammatillinen tutkinto.

Voi olla jatkossa vaikea saada koulutettua työvoimaa. Suomi sijoittui viimeisemmässä expatriaateille suunnatussa tutkimuksessa häntäpäähän. Saman totesi Ely-keskuksen tutkija, jonka mukaan Suomi ei kilpaile koulutetusta työvoimasta. Näin pienellä maalla ei ole varaa hukata yhtäkään lahjakasta nuorta. Emme ole todellakaan Yhdysvallat tai Britannia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen maksanut opintolainaani pois jopa pitkän työttömyyden aikana. Kyllä rahat ovat olleet todella tiukalla mutta en ole kaatanut velkojani muiden maksettavaksi. Kyllä kai itsekin olisin mieluummin käyttänyt rahat hyvään ruokaan ja huvitteluun. Toisilla ihmisillä vain on selkärankaa, toisilla ei. 

Höpö höpö. Tämä tapahtui nollakorkojen ja alhaisten hintojen aikaan. Ei voi verrata nykypäivän jättikorkoihin ja monikertaiseen elämisen hintaan. 

 

Sinä et ole jättikorkoja nähnytkään!

Opintolainassa korko kuitenkin korostuu koska sitä lyhennetään vasta kun opinnot on saatu päätökseen. Se siis kasvaa korkoa vuosia ennen kuin lyhennykset alkavat.

Mitähän mahtoi lainakorko olla 60-luvulla kun opiskelin? Muistaako joku? Ei mitään tukia.

Kelan mukaan opintoraha olisi nyt lähes 402 euroa (2023), jos se olisi ollut 1990-luvulta asti sidottuna kansaneläkeindeksiin. Indeksiin sitominen tarkoittaa sitä, että opintorahaa olisi korotettu hintojen nousun mukana. Lisäksi lainojen koko on tuplaantunut koska kustannukset ovat nousseet.

Huvittavaa miten jotkut vertaavat omaa opiskeluaan jolloin lainat pystyi maksamaan muutamassa vuodessa kun pääsi koulun penkiltä suoraan töihin ja valmistumista pystyi siirtämään hamaan tulevaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Ulosotto on sellanen instrumentti, että varattoman ulosotossa olevan saattaa olla kannattavampaa olla tekemättä töitä. 

Eikä ulosotossa olevaa kovin moneen duuniin edes otettaisi. Opiskelijoiden pakkovelkaannuttaminen nostaa rakenteellista työttömyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Niin ne nuoret eivät saa koulutustaan vastaavaa työpaikkaa. Eivät haluakaan tehdä esim siivoustyötä ja maksaa itse lainaansa.

Siivoojaksi vaaditaan ammattitutkinto ja hakijoita on enemmän kuin riittämiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole rahaa, pitää valita lyhyempi tutkinto, esimerkiksi kaksivuotinen ammatillinen tutkinto.

Voi olla jatkossa vaikea saada koulutettua työvoimaa. Suomi sijoittui viimeisemmässä expatriaateille suunnatussa tutkimuksessa häntäpäähän. Saman totesi Ely-keskuksen tutkija, jonka mukaan Suomi ei kilpaile koulutetusta työvoimasta. Näin pienellä maalla ei ole varaa hukata yhtäkään lahjakasta nuorta. Emme ole todellakaan Yhdysvallat tai Britannia.

Nyt puolet ikäluokasta opiskelee korkeakoulututkinnon. Edellytetäänkö puoleen työpaikoista korkeakoulututkinto? Korkeakoulujen sisäänpttomäärissä ei myöskään olla lainkaan huomioitu ikäluokkien pienenemistä.

Opiskelijoissa on oma stigmansa, jonka mukaan opiskelijat vaan ottaa lainansa turhuuksiin, rakennekynsiin ja ulkomaanmatkoihin kun eivät jaksa käydä oikeissa töissä opiskelun ohella koska bilettävät niin kamalasti. Aivan samoin kuin  kaikki työttömät ovat vain kattoon räkiviä, kaljaa kittaavia, työtä karttavia nahjuksia.

Näin meidän vahvassa ja välittävässä maassa eletään. Ei ihme että jengi voi täällä pahoin.

Ennen opintolainalla pystyi ostamaan yksiön Helsingin lähiöstä. Nyt opintolainalla saa homemökin Kemijärveltä.

Vierailija kirjoitti:

Entä sitten? Jos ei ole sponssaavia vanhempia ja paikallisiin kauppoihin ja pikaravintoloihin on yhtä paikkaa vasten 3000 halukasta opiskelijaa työvuoroihin, niin ainoa millä pysyy leivissä on se opintolaina.

Parempi mennä ulosottoon ja säilyä hengissä. Antaa yhteiskunnan kaatua omaan mahdottomuuteensa. Ei se ole nuoren vika joka täällä on hädin tuskin paria vuosikymmentä elänyt. 

 

Onneksi en synnyttänyt lapsia tällaiseen misantrooppiseen paskamaahan. Ymmärrän romahtanutta syntyvyyslukua täysin. Omassa nuoruudessani maa oli vielä inhimillinen nuorille ja töitä riitti.

Joo, siis meillähän täällä Suomessa onkin asiat totaalisen surkeat kun verrataan 95% maailman maista, eikun siis. Uskomatonta paskaa sitä saakin lukeakseen heti aamutuimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei 5 vuoteen saa töitä niin valtion kuuluisi nollata velka, koska valtion epäonnistuminen se on.

Aika monenlaista "hyppääjää" tänne koulutetaan suoraan kortistoon joku vastuu on alanvalinnassa myös opiskelijalla esim. kaikille ei riitä läänintaiteilijan paikkoja.

Eli avoimiin koulutuksiin ei saa hakea?

Vai pitäisikö kaikkien olla vähän tappiomielialalla että jätänpä hakematta kutsumusalalle jotta muille on enemmän tilaa, eihän minulla lahjoja ole, menen lähihoitajaksi.

Jos noihin aloille ei haluta enempää väkeä, sulkekoot koulutukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole rahaa, pitää valita lyhyempi tutkinto, esimerkiksi kaksivuotinen ammatillinen tutkinto.

Voi olla jatkossa vaikea saada koulutettua työvoimaa. Suomi sijoittui viimeisemmässä expatriaateille suunnatussa tutkimuksessa häntäpäähän. Saman totesi Ely-keskuksen tutkija, jonka mukaan Suomi ei kilpaile koulutetusta työvoimasta. Näin pienellä maalla ei ole varaa hukata yhtäkään lahjakasta nuorta. Emme ole todellakaan Yhdysvallat tai Britannia.

Nyt puolet ikäluokasta opiskelee korkeakoulututkinnon. Edellytetäänkö puoleen työpaikoista korkeakoulututkinto? Korkeakoulujen sisäänpttomäärissä ei myöskään olla lainkaan huomioitu ikäluokkien pienenemistä.

Maailma on muuttunut sitten 60-luvun. Lapiomiehille ei ole tarvetta, ja jopa ammattioppilaitoksissa korostuvat lukuaineet, vaikka niitä mainostetaan käytännönläheisyydellä. Tässä uudessa taloudessa nimenomaan korostuu osaaminen, jos Suomi haluaa pysyä pinnalla. Tällä hetkellä Suomi on pudonnut tutkintomäärillä mitattuna OECD-maiden keskikastiin. Se ei ennusta hyvää tulevaisuutta.

"Nyt puolet ikäluokasta opiskelee korkeakoulututkinnon. Edellytetäänkö puoleen työpaikoista korkeakoulututkinto?"

Monissa maissa osuus on vielä selvästi Suomea suurempikin joten näköjään tarvitaan.

Lisäksi yleisen koulutustason nousu myös luo uusia työpaikkoja kun on osaavia ihmisiä innovoimaan ja tekemään uutta. Ei se mene niin että koulutusta vaativien työpaikkojen määrä olisi joku vakio joka ei mitenkään myös riippuisi siitä paljonko osaavaa työvoimaa on saatavissa.

Opintokokonaisuuksista olisi hyvin varaa karsia vuosia. Pitkistä opinnoista on jostain syystä tehty pyhä lehmä, ettei muka vähemmällä opiskelulla pärjäisi. Tietenkin oman aineensa proffat liputtavat sen puolesta miten on tärkeää tietää kaikki tästä nippelinappelitiedosta. Omalla alalla ainakin mentiin niin, että kaikkien on opeteltava suuret määrät kaikkea "varmuuden vuoksi" ja sitten työelämässä ehdottomasti suurin osa on orientoitunut niin, ettei tee suurimmalla osalla viimeisistä opintovuosien kokonaisuuksista mitään. Parempi olisi niin, että ne jotka haluavat vaihtaa suuntautuneisuuttaan työelämässä, kävisivät siihen liittyvät pari kurssia sitten erikseen.