Olen miettinyt, pitäisikö alkaa stand upp -koomikoksi.
Olen jo muutenkin kanssaihmisten mielestä yksi kävelevä vitsi, joten ei kai minun tarvitsisi kuin kävellä lavalle, niin ihmisillä olisi hauskaa.
Menen minne tahansa, uuteen työpaikkaa, harrastusryhmään, seurakuntaan tms. Ei mene kauan, kun ihmiset alkavat naureskelemaan minulle ja tekemään pilaa kustannuksellani.
Ainoastaan kaikkein lähimmät perheenjäsenet, ja pari tosi hyvää ystävääni ei naureskele minulle.
Kommentit (6)
Tiiöttekö kun suomalaiset on silleen tälleen (ilveile) ja sitte ruotsalaiset on tälleen (ilveile)
(lopuksi ilveile)
Samanlaisia kokemuksia, yritin päästä sirkukseen pelleksi, mutta pitivät juttuja liian vakavina.
Se on aina yhtä naurettavaa kun joku menee seurakuntaan.
Ettei vain tulisi samanlaista ongelmaa kuin Jahagirille.
Ennen naurettiin kun hän halusi standup koomikoksi.
Nyt ei enää naura kukaan.
Katsoin muuten asiaa liipaten Joni Koivumäen vanhan stand up -esityksen juuri youtubesta. Kyseinen henkilö oli minulle outo, on toistaiseksi ollut kai poissa alalta. Oli huippuhyvä?
Mikä ettei. Jos sulla on sisua kääntää tappio voitoksi, niin eiköhän kateelliset pörrää pian ympärillä.
Aina parempi jos saa palkkaa siitä, ettei tarvi ilmaiseksi viihdyttää.
Muista kuitenkin aina, että se miten ihmiset kohtelevat sinua, ei kerro mitään sinusta, mutta kylläkin kaiken heistä.