Outo puoliso

Voiskohan olla että puolisosi on jostain (esim työpaikalta tai sukulaisesta) saanut liikaa henkistä kuormaa ja tämä ihminen lytännyt aina alas. loppu tulos se että hän ei enää jaksa, joten persoona muuttunut.

Ihmisten käytös muuttuu trauman kautta/pitkä jaksoisen henkisesti raskaan elämän vaiheen kautta. Jotkin ihmiset on tietämättään hyviä rikkomaan toisia.

Vaikuttaa siltä että hän haluaa näyttää olevan oikeassa edes jossain asiassa. 

Kuunteletko puolisoasi tarpeeksi?

Annatko hänen olla joskus jossain oikeassa?

Onko hänellä mahdollisuutta sanoa milloinkaan viimeistä sanaa? 

Annatko hänen persoonansa näkyä teidän elämässä? 

Vaikuttaa nimittäin siltä että hän on kuin nurkkaan ajettu, jos tekee niinkuin sanoit.

Nimittäin eihän kukaan terve järkinen tahalleen noin tekis.

Lapset pilaavat elämän, ainakin miehillä.

Kuuntelen. Jos jotain yritän itse puhua hän aina keskeyttää ja puhuu päälle. Harvemmin hän kysyy esim. miten päivä on mennyt. Ja puoliso on aina oikeassa ja muut väärässä. Puolison sana on totuus ja hän on se, joka aina sanoo viimeisen sanan. Hänellä on vahva persoona ja heikot jää jyrän alle. Helpoimmalla pääsee, kun itse pidän itseni mahdollisimman huomaamattomana. 

Vierailija kirjoitti:

Voiskohan olla että puolisosi on jostain (esim työpaikalta tai sukulaisesta) saanut liikaa henkistä kuormaa ja tämä ihminen lytännyt aina alas. loppu tulos se että hän ei enää jaksa, joten persoona muuttunut.

Ihmisten käytös muuttuu trauman kautta/pitkä jaksoisen henkisesti raskaan elämän vaiheen kautta. Jotkin ihmiset on tietämättään hyviä rikkomaan toisia.

Puolisoa on koulukiusattu lapsena entinen aviopuoliso petti. Mies on myöntänyt, että hän on tunnekylmä ja empatian tunteminen on haastavaa. Tämä juontaa juurensa lapsuuteen. Äidiltä ei koskaan saanut haleja eikä äiti viettänyt heidän kanssa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapset pilaavat elämän, ainakin miehillä.

Miksi niitä pitää sitten tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiskohan olla että puolisosi on jostain (esim työpaikalta tai sukulaisesta) saanut liikaa henkistä kuormaa ja tämä ihminen lytännyt aina alas. loppu tulos se että hän ei enää jaksa, joten persoona muuttunut.

Ihmisten käytös muuttuu trauman kautta/pitkä jaksoisen henkisesti raskaan elämän vaiheen kautta. Jotkin ihmiset on tietämättään hyviä rikkomaan toisia.

 

 

Puolisoa on koulukiusattu lapsena entinen aviopuoliso petti. Mies on myöntänyt, että hän on tunnekylmä ja empatian tunteminen on haastavaa. Tämä juontaa juurensa lapsuuteen. Äidiltä ei koskaan saanut haleja eikä äiti viettänyt heidän kanssa aikaa.

No kun aikuinen ihminen tuon kaiken tietää ja myöntää, on myös aikuisen ihmisen vastuu hakea siihen apua eikä lapsellisesti kiukutella ja purkaa  toisen niskaan.

Ei ole sinun velvollisuutesi uupua ja joutua terapiasta apua hakemaan jos hän ei ota vastuuta käytöksestään ja halua muuttaa sitä.  Tuossa ei säääli auta, käytös ei tule muuttumaan. Mieti minkälaisen mallin tuo lapsille antaa?  Onko terve?  Tuo kuulostaa kiukuttelevalt  lapselta ja kun noin käyttäytyy on syytä kyllä todella paljon hakea apua.    

On hyvä jos omalta puoleltasi saat myös purkaa ajatuksiasi  ja saat uutta näkökulmaa, mutta se ei yksin riitä jos mies ei tee mitään käytökselleen.

Kyllä meitä on monia jotka olemme eläneet  hyvinkin vaikean lapsuuden eikä haeta siitä oikeutusta huonoon ja  ala-arvoiseen käytökseen.  Vastuu on aikuisella itsellään

Onpas rasittava tyyppi. Oma puolisoni sekä inttää vastaan että alkaa puhumaan välittömästi itsestään kun mainitsen vaikkapa jostain vaivasta. Esimerkkinä jos sanon, että minulla on joku pieni jomotus jossain, niin hän sivuuttaa sen täysin ja aloittaa luennon omista jomotuksistaan. Hänellä jomotti joskus sieltä ja täältä sitä ja tätä.

0/5

Olen kysynyt häneltä onko miettinyt terapiaa, koska siitä voisi olla apua. Vastaus oli, että minä tarvitsen terapiaa eikä hän. Hänen entinen aviopuoliso hakeutui myös terapiaan ja lopulta suhde päättyi pettämiseen ja eroon.

Olen hänelle sanonut, että ymmärrän hänen taustan, mutta se ei oikeuta häntä kohtelemaan meitä muita perheenjäseniä huonosti. Lapsille huutaa ja kurittaa ja seuraavassa hetkessä halii ja leikkii. Anteeksi ei koskaan pyydä keneltäkään. Koskaan ei tiedä, milloin hänen mieliala muuttuu. 3v esikoinen on sanonutkin, että haluaa muuttaa äidin kanssa pois ja että äiti on kivempi, kun isi on poissa. Eroa en uskalla ottaa, koska mies sanoi vievänsä lapset minulta vaikka oikeuden kautta.

Jos mies olisi edes keskustelukykyinen, mutta kaikesta suuttuu, hyökkää ja väittää vastaan. Lähipiirini on myös jo väsynyt keskustelemaan hänen kanssaan, koska mielipiteet jotka ei ole samoja kun hänen ovat vääriä.

Turhautuminen on hyvin suurta ja toivoisin hänen kasvavan aikuiseksi, koska aikuisia me ollaan. Ja parisuhdemalli minkä hän antaa lapsille on täysin vääränlainen.  

Niinkuin ylempänä kommentoitiin, vastuu on aikuisella itsellään. Tämä on niin totta.

Vierailija kirjoitti:

Onpas rasittava tyyppi. Oma puolisoni sekä inttää vastaan että alkaa puhumaan välittömästi itsestään kun mainitsen vaikkapa jostain vaivasta. Esimerkkinä jos sanon, että minulla on joku pieni jomotus jossain, niin hän sivuuttaa sen täysin ja aloittaa luennon omista jomotuksistaan. Hänellä jomotti joskus sieltä ja täältä sitä ja tätä.

Kuulostaa tutulle toiminnalle.

Otapa yhteyttä siihen exään ja kysy mikä on hänen versionsa. Miehesi syyttää lapsuuttaan ja exäänsä siitä millainen on ja käytännössä kostaa sinulle. Mutta voi olla niinkin, ettei exässä edes ollut mitään vikaa, vaan miehesi projisoi paskan olonsa, paskan itsetuntonsa ja paskamaisuutensa ensin siihen exään ja nyt sinuun. Jos exä petti ja jätti, niin se saattoi johtua siitä, että hän halusi miehestä eroon. Oikeasti tarina voi mennä niinkin, että mies petti sitä exää, tai petti ainakin ensin, mutta sitähän nämä uhriutujat ei ikinä muista mainita. Ja mieti ihan huolella, että haluatko käyttää elämäsi tuohon ja haluatko lapsille antaa tuommoisen mallin.