Mihin sukulaisen tekemä testamentti velvoittaa ja mitä tekisit tilanteessa?
Iäkäs sukulaiseni on aikanaan tehnyt testamentin, jossa testamenttaa omaisuutensa minulle veljentytölleen. On perheetön yksin asuva ikäihminen, joka on elänyt elämänsä itselleen. Valinnut olla lapseton ja perheetön, elää maailmannaisen elämää paistatellen milloin missäkin eri miesten kanssa. On varakas ja pelannut rahan kanssa aina palkiten sillä suurieleisesti.
Nyt hän on vanha ja sairas sekä yksin. Ja alkanut nyt vaatimaan minulta ns.lähimmältä sukulaiseltaan palveluita ja että hoidan hänen asioitaan, tulen säännöllisesti käymään lomilla jne. hänen luonaan toisella pyolella Suomea. Itselläni on työ, lapset, perhe ja oma iäkäs äitini hoidettavana kotipaikkakunnalla. Elämä on täyttä ja lomat tulee tarpeeseen palautumista ajatellen.
Olen nyt ymmärtänyt, että hän on mielestään ns.ostanut minut aikanaan tuolla testamentilla vanhojen päiviensä varalle hoitajakseen. Itse en ole ollut mitään vailla koskaan häneltä rahallisesti ja olen kokenut tuon rahallisen palkitsemisenkin vastenmielisenä. En missään nimessä jaksa ja jaksamiseni kustannuksella halua jatkuvasta velvollisuuden tunteesta hoitamaan hänen asioitaan. Enkä koe, että minun mistään syystä pitäisi.
Mitä mieltä olette, kokisitteko itse velvollisuutta tässä tilanteessa alkaa hoitamaan tätinne tai muun seuraavassa polvessa olevan sukulaisenne asioita?
Ja jos ja kun testamentti joskus minulle lankeaa, niin onko sen vastaanottaminen röyhkeää, vaikken ole mitään näistä itse valinnut?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella huono. Ketään ei tietenkään voi millään testamenteilla ostaa, ellei kyseinen henkilö itse sitä halua,
Totta kai jokainen päättää ihan itse, haluaako sukulaistaan auttaa ja missä määrin, riippumatta siitä onko hänen nimensä testamenttiin kirjattu vai ei.
No joo, selkee trollihan tämä, joten se siitä.
Kunpa olisikin trolli miksi kukaan edes jaksaisi keksiä tällaisesta aiheesta trollia?!
Sitä sopii ihmetellä. Näitä samanlaisia, samalla kaavalla läheisistä tehtyjä trolleja täällä on satamamäärin ja tulee lähes päivittäin. Todella helposti tunnistettasvissa.
Kukaan ei tänne oikesti kirjoita läheisistään sellaisia avauksia, joista läheinen helposti tunnistaa itsensä, ei varsinkaan jos hänet on testamenttiin kirjattu edunsaajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella huono. Ketään ei tietenkään voi millään testamenteilla ostaa, ellei kyseinen henkilö itse sitä halua,
Totta kai jokainen päättää ihan itse, haluaako sukulaistaan auttaa ja missä määrin, riippumatta siitä onko hänen nimensä testamenttiin kirjattu vai ei.
No joo, selkee trollihan tämä, joten se siitä.
Kunpa olisikin trolli miksi kukaan edes jaksaisi keksiä tällaisesta aiheesta trollia?!
Sitä sopii ihmetellä. Näitä samanlaisia, samalla kaavalla läheisistä tehtyjä trolleja täällä on satamamäärin ja tulee lähes päivittäin. Todella helposti tunnistettasvissa.
Kukaan ei tänne oikesti kirjoita läheisistään sellaisia avauksia, joista läheinen helposti tunnistaa itsensä, ei varsinkaan jos hänet on testamenttiin kirjattu edunsaajaksi.
Paljon on sinulla aikaa pyöriä palstalla, jos tunnistat jo ihan tiettyjä kirjoitustyylejäkin. Mutta aika ulkona täytyy varakkaiden sukujen ja ihmisten elämästä olla, jos ajattelee, että tällainen testamentilla pelaaminen olisi jotenkin poikkeuksellista. Uskoakseni tätä testamentilla pelaamista on varakkaissa piireissä enemmän ja vähemmän. Milloin "perheen musta lammas" aiotaan jättää perinnöttä, kun hänen tekemiset ei miellytä testamentin jättäjää tai tuo testamentin saaja ei alistu niihin kiristyksiin, joita vastaan hänelle testamentista lohkeaisi osuus.
Vierailija kirjoitti:
Yllättyikö joku :D:D:D
Se oli vasta ensimmäinen rasti. Pari rastia vielä luvassa ja sen jälkeen kamoja pakkaamaan
Mun vanhemmat asuu tosi kivassa rivitaloyhteisössä. Heillä oli 4 huonetta, mutta maalla ei kaupat käy aina niin, kuin haluaisi. Yksi oli myymässä kolmiota ja kolmion omistaja sanoi he tarvitsisivat lisää tilaa.
Mun vanhemmat lopulta muutti kaksioon, joku kolmioon ja kolmiosta tänne mun vanhempien kotiin. Yhtiövastike puolittui ja samaan aikaan istutetut viinimarjat tuottaa satoa. Nyt heillä ei ole rahahuolia, kun jatkossa tulee korjauksia, on varaa
Minulla ei ole autoa, vanhemmat eivät halua liikkua minnekään, mutta vanhemmat vanhenee joka päivä.
Hommasin ipadin ja soitan 3 krt viikossa ruokatunnin aikana. Syödään yhdessä.
Kokeile tällaistä
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisista summista puhutaan? Jos perintö on kovin pieni, ei vanhuksen hoitaminen tietenkään motivoi.
Jos on omat työt ja oma perhe hoidettavana ei sitä voi jättää, vastuut on omassa perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella huono. Ketään ei tietenkään voi millään testamenteilla ostaa, ellei kyseinen henkilö itse sitä halua,
Totta kai jokainen päättää ihan itse, haluaako sukulaistaan auttaa ja missä määrin, riippumatta siitä onko hänen nimensä testamenttiin kirjattu vai ei.
No joo, selkee trollihan tämä, joten se siitä.
Kunpa olisikin trolli miksi kukaan edes jaksaisi keksiä tällaisesta aiheesta trollia?!
Sitä sopii ihmetellä. Näitä samanlaisia, samalla kaavalla läheisistä tehtyjä trolleja täällä on satamamäärin ja tulee lähes päivittäin. Todella helposti tunnistettasvissa.
Kukaan ei tänne oikesti kirjoita läheisistään sellaisia avauksia, joista läheinen helposti tunnistaa itsensä, ei varsinkaan jos hänet on testamenttiin kirjattu edunsaajaksi.
Suomessa on kymmeniä tuhansia lapsettomia vanhuksia, jotka yhtäkkiä kiinnostuvat suvustaan vanhuuden kolkutellessa ja ystävien kuollessa vanhuuteen.
Oma tätini oli tällainen. Hänestä ei kuulunut vuosikymmeniin yhtään mitään. Sitten hän aloitti soittelut, jonka aiheena oli utelut pikkusiskonsa (äitini) elämästä ja äitini haukkuminen. Lopulta en enää vastannut hänen puheluihinsa.
Tässä on tiivistettynä ja rehellisesti todettu mitä kannattaa sanoa iäkkäälle sukulaiselleen.