Kestääkö fitness-tyyppien liitot, jos toinen vaikka sairastuu ja lihoo?
Siis puhun nyt näistä ihmisistä, joiden koko identiteetti on rakentunut sen treenaamisen ja ulkonäön ympärille. Miten jos sairastuu ja ulkonäkö muuttuu? Tai raskaudet jättää rankat jäljet kehoon? Entä kun kroppa vanhenee ja muuttuu?
Ehkä heillä on vihkivalassa joku lisäkohta tyyliin "lupaan olla lihomatta ja veltostumatta".
Kommentit (19)
Kolme lasta olen synnyttänyt ja olen 2 kg painavampi kuin ennen raskauksia.
Minulla on nyt herkästi lihottava lääkitys, mutta ruokavaliolla ja liikunnalla olen edelleen samassa painossa. Mies on sanonut ettei häntä pieni pyöreys haittaisi, mutta olemme molemmat yksimielisiä siitä että merkittävä ylipaino on valinta ja merkki elämänhallinnan puutteesta. Ongelma olisi siis paljon syvempi kuin pelkkä lihoaminen.
Miksi sairastuisi, kun koko ajan huolehtii itsestään? Synnyttäneet fitness-mammathan tekevät hei synnytettyään "näin palaudut raskaudesta" -verkkokurssin ja podaavat itsensä takaisin tiukaksi. Tuskin ovat hirveästi lihoneetkaan, kun kaloreita laskettu koko raskausaika
Tiedän yhden syövän läpi käyneen fitness-kaverin, hän kävi leikkauksessa ja jatkoi elämäänsä sen jälkeen entiseen tapaan. Ei sairastuminen ole kaikille mikään maailmanloppu
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta olen synnyttänyt ja olen 2 kg painavampi kuin ennen raskauksia.
Minulla on nyt herkästi lihottava lääkitys, mutta ruokavaliolla ja liikunnalla olen edelleen samassa painossa. Mies on sanonut ettei häntä pieni pyöreys haittaisi, mutta olemme molemmat yksimielisiä siitä että merkittävä ylipaino on valinta ja merkki elämänhallinnan puutteesta. Ongelma olisi siis paljon syvempi kuin pelkkä lihoaminen.
Huh, aika karua tekstiä. Oletko katsonut Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa? Valtaosalla niistä ihmisistä on hurja traumatausta, joka on aiheuttanut ruokariippuvuuden. Itse en menisi huutelemaan, että oma valinta!
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta olen synnyttänyt ja olen 2 kg painavampi kuin ennen raskauksia.
Minulla on nyt herkästi lihottava lääkitys, mutta ruokavaliolla ja liikunnalla olen edelleen samassa painossa. Mies on sanonut ettei häntä pieni pyöreys haittaisi, mutta olemme molemmat yksimielisiä siitä että merkittävä ylipaino on valinta ja merkki elämänhallinnan puutteesta. Ongelma olisi siis paljon syvempi kuin pelkkä lihoaminen.
Juuri näin. Normaali raskaus ei jätä mitään kovin radikaaleja pysyviä jälkiä, ainakaan lihomisen suhteen. Toki arpia, löysää ihoa sun muuta, mutta se ei ole sama asia kuin lihominen eikä se estä voimaharjoittelu tai hyviä elintapoja.
Samaa mieltä, puolison lihoessa ongelma olisi syvemmällä kuin itse lihominen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sairastuisi, kun koko ajan huolehtii itsestään? Synnyttäneet fitness-mammathan tekevät hei synnytettyään "näin palaudut raskaudesta" -verkkokurssin ja podaavat itsensä takaisin tiukaksi. Tuskin ovat hirveästi lihoneetkaan, kun kaloreita laskettu koko raskausaika
No ei se itsestä huolehtiminen estä kaikkia sairauksia. Aika irtaantunut todellisuudesta pitää olla, jos noin luulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sairastuisi, kun koko ajan huolehtii itsestään? Synnyttäneet fitness-mammathan tekevät hei synnytettyään "näin palaudut raskaudesta" -verkkokurssin ja podaavat itsensä takaisin tiukaksi. Tuskin ovat hirveästi lihoneetkaan, kun kaloreita laskettu koko raskausaika
No ei se itsestä huolehtiminen estä kaikkia sairauksia. Aika irtaantunut todellisuudesta pitää olla, jos noin luulee.
Minulla on rintasyöpä, hoidot meneillään, mutta liikun silti päivittäin koska nyt itsestä huolehtiminen on entistä tärkeämpää. Hyvä kunto ehkäisee monia sairauksia, mutta ei kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän yhden syövän läpi käyneen fitness-kaverin, hän kävi leikkauksessa ja jatkoi elämäänsä sen jälkeen entiseen tapaan. Ei sairastuminen ole kaikille mikään maailmanloppu
Sairauksia on erilaisia ja myös fitness-ihmiset voi sairastua kroonisiin sairauksiin ja myös mt-sairauksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta olen synnyttänyt ja olen 2 kg painavampi kuin ennen raskauksia.
Minulla on nyt herkästi lihottava lääkitys, mutta ruokavaliolla ja liikunnalla olen edelleen samassa painossa. Mies on sanonut ettei häntä pieni pyöreys haittaisi, mutta olemme molemmat yksimielisiä siitä että merkittävä ylipaino on valinta ja merkki elämänhallinnan puutteesta. Ongelma olisi siis paljon syvempi kuin pelkkä lihoaminen.
Huh, aika karua tekstiä. Oletko katsonut Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa? Valtaosalla niistä ihmisistä on hurja traumatausta, joka on aiheuttanut ruokariippuvuuden. Itse en menisi huutelemaan, että oma valinta!
No, toisaalta Hengenvaarallisesti lihavissa on myös sellaisia, jotka traumatisoituivat vanhempien avioerosta. Tai siitä, että heitä hieman kiusattiin koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sairastuisi, kun koko ajan huolehtii itsestään? Synnyttäneet fitness-mammathan tekevät hei synnytettyään "näin palaudut raskaudesta" -verkkokurssin ja podaavat itsensä takaisin tiukaksi. Tuskin ovat hirveästi lihoneetkaan, kun kaloreita laskettu koko raskausaika
No ei se itsestä huolehtiminen estä kaikkia sairauksia. Aika irtaantunut todellisuudesta pitää olla, jos noin luulee.
Minulla on rintasyöpä, hoidot meneillään, mutta liikun silti päivittäin koska nyt itsestä huolehtiminen on entistä tärkeämpää. Hyvä kunto ehkäisee monia sairauksia, mutta ei kaikkia.
Joo ei tietenkään kaikki sairaudet estä liikkumista, mutta on paljon sellaisia jotka estää, mm. vakava masennus. Toivon sinulle paranemista!
Lähinnä pohdiskelen sitä, miten elämän (joskus karut) realiteetit mahtuu sellaiseen elämään, jossa ulkonäkö on tärkein tai yksi tärkeimmistä asioista. Eli en välttämättä tarkoittanut ns. normi kuntoliikuntaa ahkerasti harrastavia, vaan näitä salil eka salil vika tyyppejä.
ap
Jos parisuhde rakentuu ulkoisten avujen varaan kuten kroppa ja ulkonäkö yleensä, tuskin se sitten kestää jos toinen radikaalisti muuttuu.
Mutta jos fitnespariskunta aidosti rakastaa toisiaan, jos suhde perustuu rakkauteen, toinen toisensa kunnioittamiseen ja haluun elää yhdessä tuli mitä tuli niin eiköhän se kestä sellaisetkin kolhut. Ja sellaista parisuhdetta kannattaa havitella, ei pelkän kiiltävän kuoren varaan rakennettua.
Äärimmäisten yksilölajien kilpailijat ovat aina itsekkäitä. Muuten he eivät pärjäisi.
No sellaisten ihmisten liitot rakoilevat tietysti herkemmin, mutta voi niistä osa kestää (ihan kuten muillakin).
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta olen synnyttänyt ja olen 2 kg painavampi kuin ennen raskauksia.
Minulla on nyt herkästi lihottava lääkitys, mutta ruokavaliolla ja liikunnalla olen edelleen samassa painossa. Mies on sanonut ettei häntä pieni pyöreys haittaisi, mutta olemme molemmat yksimielisiä siitä että merkittävä ylipaino on valinta ja merkki elämänhallinnan puutteesta. Ongelma olisi siis paljon syvempi kuin pelkkä lihoaminen.
Se, että käytät sanaa lihoaminen kertoo kaiken tarvittavan sosioekonomisesta asemastasi.
Voisin kuvitella, että kahden itseriittoisen ja omaan ulkonäköön keskittyvän henkilön suhteessa on haasteita ns. taviksia enemmän. Kaksi isoa egoa saman katon alla.
Jännä ettei ennen ollu traumoja tai sairauksia joiden takia lihotaan..
Vierailija kirjoitti:
Jännä ettei ennen ollu traumoja tai sairauksia joiden takia lihotaan..
Ennen?
40-luvulla? 1200-luvulla? Eaa?
Ei tietenkään umpinarsistinen ihminen kestä jos puolison ulkonäkö muuttuu huonommaksi, vähintään pettää siinä vaiheessa
Eikös Tape Valkonen jossain haastattelussa sanonut, että hän ei voisi hyväksyä jos Tiina (Jylhä) lihoisi 5 kiloa. Että kai siinä menisi sitten lusikat jakoon!