Lue keskustelun säännöt.
HS: Australialainen biolääketieteen maisteri Zac Darrock teki 250 työhakemusta - jopa Postin lajittelukeskuksesta tuli hylky
01.08.2024 |
"Australiassa istuin muutaman kerran sairaalani rekrytointiryhmissä. Siellä vallitsi syvä inho hyvä veli -verkostoja kohtaan. Työpaikoista halutaan aina ilmoittaa laajasti, vaikka hyvä sisäinen hakija olisi jo tiedossa.
Suomeen tultuani sain kollegoilta tietää, että suuri osa työpaikoista jaetaan verkostojen ja sukulaisuuksien tai ystävyyksien kautta. Ensin pidin sitä ällöttävänä. Nyt näen, että se kertoo eroista luottamuskäsityksessä.
Australiassa perusoletus on, että rekrytoija luottaa hakijan suosittelijoihin. Suomalainen rekrytoija taas luottaa vain ihmiseen, jonka tuntee entuudestaan.
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun hän ei ole alan opiskelijakaan niin hän ei oikein voi saada mitään opiskelijatyöpaikkojakaan.
Toimittaja olisi voinut kysyä, miksei hän opiskele maisteriksi. Luulisi hänen töitä etsiessään huomanneen, että riittävä koulutus alan työpaikkoihin puuttuu.
No ne eivät ole mitään opiskelijatyöpaikkoja. 😁 Mutta niitä hoitavat myös opiskelijat ja usein opiskelijat toimivat apuopeina ja vetävät esimerkiksi harjoitustöitä pari vuosikurssia alempana oleville opiskelijoille.
Ovathan ne opiskelijatyöpaikkoja, kun niitä tekee alan opiskelijat. Yleinen käytäntö on, että ylempien vuosikurssien opiskelijat vetävät alemman vuosikurssin opiskelijoille harjoitustöitä ja vastaavia.
Jos haluaa johonkin yliopistoon alan töihin, pitäisi joko opiskella siellä tai olla vähintään maisteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, no eipä ole sitä näkynyt. Aina on hakijoita ollut paljon enemmän kuin paikkoja. Siis ihan tekniikan korkeakoulutusta vaativiin paikkoihin. Alkaa olla aika vanha vitsi tuo työvoimapula.
Sehän on suomalaisen työvoimapulan erikoispiirre, että koulutettua väkeä meillä on vaikkei osaajia. Toisen asteen tutkintohan on jo pitkään ollut opiskelijan oikeus, eikä iso osa valmistuvista osaa lukea tai kirjoittaa kunnolla - eikä myöskään välttämättä osaa suomea. AMK:sta valmistuvat vielä osaavat lukea ja kirjoittaa. Nykyään noin 15 % peruskoulusta valmistuvista ikäluokasta ei osaa kunnolla lukea, mutta korkeakoulututkinnon suorittaa silti lähes 70 % ikäluokasta. Toki laskussa on koulutustasokin, opiskelu ei enää kiinnosta nuoria kuten ennen.
Työnantajien vaatimaa osaamista ei saa muuten kuin työssä oppima
Työttömänä on kuvailemisiasi muitakin kuin kirjaviisaita, kas kun kokemuksessa on vaan se huono puoli että sitten aikaa kuluu ja ikä paukkuu yli sen teini-iän ja sitten onkin liian vanha suomen tyyliin.
Tuokin vielä! En tiedä, itkeäkö vaiko nauraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko kielitaitoa? Osaako Suomea?
Mistä vetoa, ettei häntä ole kiinnostanut paskaakaan oppia Suomea, ja nyt kun ei sitä osaa ja siksi ei saa töitä, niin itkeä ruikuttaa kuin mikäkin uhri. 🙄.
Sitä paitsi. Suomessa ne "suosittelijat" eivät saa kertoa mitään negatiivista työnhakijasta, joten onko mikään ihmekään ettei luoteta ihmisiin, jotka on pakotettuja keksimään jotain positiivista henkilöstä ja salailemaan tämän todellisen luonteen ja työmoraalin? No niin, niinpä, ei herätä luottamusta.
Suosittelijaksi ei ole pakko ruveta jos ei ole mitään hyvää.
Ei tietenkään 🤦🏻. Mutta harvapa kehtaa kieltäytyä siitä. Tai usein (siis oikeasti) jos halutaan epämiellyttävästä tai huonosta työntekijästä eroon annetaan hyvät suositukset. Tämähän on usein ihan siihen lopputilisopimukseen kirjattu.
Mutta tuo rajoitus ihan oikeasti vääristää suositusten merkitystä ja ihan aiheestakin luo epäluottamusta. Pitäisi olla oikeus puhua totta, tietenkään ketään mustamaalaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, no eipä ole sitä näkynyt. Aina on hakijoita ollut paljon enemmän kuin paikkoja. Siis ihan tekniikan korkeakoulutusta vaativiin paikkoihin. Alkaa olla aika vanha vitsi tuo työvoimapula.
Sehän on suomalaisen työvoimapulan erikoispiirre, että koulutettua väkeä meillä on vaikkei osaajia. Toisen asteen tutkintohan on jo pitkään ollut opiskelijan oikeus, eikä iso osa valmistuvista osaa lukea tai kirjoittaa kunnolla - eikä myöskään välttämättä osaa suomea. AMK:sta valmistuvat vielä osaavat lukea ja kirjoittaa. Nykyään noin 15 % peruskoulusta valmistuvista ikäluokasta ei osaa kunnolla lukea, mutta korkeakoulututkinnon suorittaa silti lähes 70 % ikäluokasta. Toki laskussa on koulutustasokin, opiskelu ei enää kiinnosta nuoria kuten ennen.
Työnantajien vaatimaa osaamista ei saa muuten kuin työssä oppimalla. Kirjaviisaus kun ei riitä heille. Eli kun et v
Ei ne valmistuvat nykynuoret nimenomaan ole niitä kirjoja lukeneet. Hyvin mahdollisesti katsoneet jotain opetusvideoita omatoimisesti ja sen pohjalta tehneet jonkun ryhmätyön ja saaneet kurssimerkinnän. Olisivatkin lukeneet niitä kirjoja!
Kun opettelee suomen, niin ongelmaa ei enää ole. avot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Psykologiaa ensisijaisena hakee opiskelemaan tuhansia opiskelijoita, joten varmasti hyviä opiskelijoita riittää joka sormelle."
Ja ihan siis maisteriksi opiskelevista tässä nyt kyse eikä pelkästä kanditutkinnon opiskelusta.
Rouva halusi ja oli päässyt opiskelemaan maisteriohjelmaan, jossa yhdistellään psykologiaa ja teknologiaa. Tähtää siis rivipsykologia korkeammalle.
So? Mitä tuo nyt mihinkään liittyi? Aimepi kun väitti, ettei Tampereen yliopisto muka saisi hyviä opiskelijoita. Opettelisit sinäkin lukemaan.
Eihän se nyt mitenkään liittynyt nimenomaan Tampereen yliopistoon. Mutta siitä kai on konsensus, että yliopistoon valittavien suomalaisten opiskelijoiden taso on laskenut vuosi vuodelta viimeiset parikym
Kyseessä on amk ja tämä johtuu siitä että suurempi määrä ihmisiä halutaan korkeakouluttaa. Tämä meenaa samaa automaattisesti että keskimääräinen taso laskee. Sama on havaittavissa esim suurissa maraton tapahtumissa, kun porukkaa on enemmän niin keskimääräinen taso laskee vuosi vuodelta.
Jos kandi haluaa töitä, opiskelee maisteriksi kuten muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha vitsi se on teille, joiden alalla sitä työvoimapulaa ei ole. Toisin kuin ne alat, millä itse olen ollut, niin se ei todellakaan ole mikään vanha vitsi. Tai vitsi ylipäätään. Ei nimittäin paljoa naurata!
Onkohan niin, ettei työnantajalla ole varaa maksaa työstä yhtään enempää, joten siksi joudut tekemään parin poispotkitunkin työt? Kuvittelet sitten, että on huutava työvoimapula, koska sinulla on liikaa töitä. Todellisuudessa tulijoita olisi, kunhan työstä vain saisi palkkaa. Sitä ei kuitenkaan ole varaa maksaa, joten tulijat ovat korkeintaan tempputyöllistettyjä 9 euron päiväläisiä.
Olet oikeilla jäljillä. Suomessa on paljon työnhakijoita, joiden työpanoksen taloudellinen arvo on reilut tuhat euroa kuukaudessa. Siksipä heitä ei palkata, koska sivu
Sivuhuomiona, mitä on astioiden blokkaaminen?
Töihin pääsyyn voi vaikuttaa myös jos esittää työn laatuun nähden poskettoman palkkatoiveen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sivuhuomiona, mitä on astioiden blokkaaminen?
Se juontuu ruotsin kielen verbistä plocka. Toivottavasti et kuvittele löytäväsi Suomesta työpaikkaa, kun peruskoulun oppimäärä kotimaisesta kielestä ei ole hallussa. 😉
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei opettele suomea? Ei itsekkään arvostaisi ihmistä joka ei puhu englantia.
koska ulkomailla on tiedossa että Suomessa vain ruotsinkieli on kaikille pakollinen kieli, ei suomenkieli, ja tätä hulluutta rikas ruotsalainen eliitti ylläpitää edelleen Suomessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heittäisi rätin roskiin niin voisi ehkä päästäkin töihin, eli itseaiheutettua jälleen, ei ole selkeästi mitään haluakaan töihin.
Aika pitkälle kyse on suomenkielen taidosta. Kansainvälisissä tehtävissä riittänee pelkkä englanti, mutta postin käsittely tehtävässä vaaditaan suomen kielen osaamista. Lisäksi rekrytoija arvioi, kauanko työntekijä todennäköisesti viihtyy hakemassaan tehtävässä, vai jättääkö paikan ehkä nopeastikin.
Tai sitten jos hakijoita on paljon haastatteluihin valitaan henkilöt, nipusta joka tulee hakemus pinosta kahmaistua käteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa, no eipä ole sitä näkynyt. Aina on hakijoita ollut paljon enemmän kuin paikkoja. Siis ihan tekniikan korkeakoulutusta vaativiin paikkoihin. Alkaa olla aika vanha vitsi tuo työvoimapula.
Sehän on suomalaisen työvoimapulan erikoispiirre, että koulutettua väkeä meillä on vaikkei osaajia. Toisen asteen tutkintohan on jo pitkään ollut opiskelijan oikeus, eikä iso osa valmistuvista osaa lukea tai kirjoittaa kunnolla - eikä myöskään välttämättä osaa suomea. AMK:sta valmistuvat vielä osaavat lukea ja kirjoittaa. Nykyään noin 15 % peruskoulusta valmistuvista ikäluokasta ei osaa kunnolla lukea, mutta korkeakoulututkinnon suorittaa silti lähes 70 % ikäluokasta. Toki laskussa on koulutustasokin, opiskelu ei enää kiinnosta nuoria kuten ennen.
Miksi keksit asioita päästäsi? Toinen aste muuttui pakolliseksi (ja ilmaiseksi) vasta 2021. Korkeakoulututkinnon suorittaa noin 30 %. Muun kuin peruskoulun suorittaa reilu 70 %.
Suomessa ei oikeasti ole mitään työvoimapulaa vaan pula työpaikoista. Oikeisto on systemaattisesti peitellyt tätä tosiasiaa vuosikaudet saadakseen halvempaa työvoimaa.
Vierailija kirjoitti:
Muistan takavuosilta, ehkä 10 vuoden takaa, kun tv:ssä haastateltu täysin suomalainen biopuolen tohtori opiskeli bioanalyytikoksi tai joksikin näytteenottajaksi, kun ei muuten työllistynyt. Ei siis mitään uutta.
Tiedän näitä, erikoisalan tohtoreita. jos on työtön, työkkäri painostaa uuteen koulutukseen, josta oikeesti työllistyy heti, no näiden on ollu pakko sit mennä siihen. Joku ammattikoulutus. Nyt töissä kai. Tiedän myös taidealan Maistereita joilla sama. Uusi ammattikoulun koulutus kun ei -yllätys yllätys-taide elättänytkään, kymmenien tuhlattujen vuosien jälkeen tulleet tolkkuihinnsa.
Samaan aikaan kuka tahansa suomalainen työtön: 1500 hakemusta eikä yhtäkään haastattelukutsua. Mediaa ei kiinnosta papanan vertaa.
Kuka tahansa ulkomaalainen suomea taitamaton ilman työkokemusta (miltään alalta) ja media reagoi: huutava vääryys ettei tälle ja tälle ole töita tarjottu valittavaksi asti, onhan se sentään ulkomaalainen!!!1!!
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan kuka tahansa suomalainen työtön: 1500 hakemusta eikä yhtäkään haastattelukutsua. Mediaa ei kiinnosta papanan vertaa.
Kuka tahansa ulkomaalainen suomea taitamaton ilman työkokemusta (miltään alalta) ja media reagoi: huutava vääryys ettei tälle ja tälle ole töita tarjottu valittavaksi asti, onhan se sentään ulkomaalainen!!!1!!
Niin kauan kuin tämä on todellisuutta,ei voida puhua työvoimapulasta. Ellei sillä sitten tarkoiteta sitä että pitää olla 20v max ja 10 vuoden kokemus alasta samaan aikaan,sellaisesta työvoimasta on vissiin pula.
Suomalaisessa rektytoinnissa vallitsee pelon kulttuuri. Yritykset välttävät virherekrytointeja viimeiseen asti, koska huonosta työntekijästä ei välttämättä pääse eroon ja uuden työntekijän koulutus ja perehdyttäminen sitoo muita työntekijäresursseja. Hyvä työsuhdeturva on keskinkertaisen työntekijän pelastus, mutta samalla se sulkee ulos paljon motivoituneita ja työhalukkaita ihmisiä, koska yritykset eivät halua ottaa minkäänlaista riskiä. Turvallisuushakuisuus on suomalaisen kulttuurin ongelma, mutta johtuu myös lainsäädännöstä.
Rekrykonsultit eivät esimerkiksi halua palkata työttömiä, koska työttömyys on epäilyttävää. Firmat eivät myöskään halua palkata alanvaihtajia tai muitakaan oppimishaluisia, koska se on epäilyttävää. Seurauksena Suomessa on työvoimapula.
Tuo on totta. Suhteilla ne työpaikat pääosin menee.