40v, ei lapsia eikä kertaakaan edes kysytty kummiksi

Miksi et ole läheistesi lasten elämässä mukana? Ei siihen kummiutta tarvita.

t. lapseton 40v, jolla on useita läheisiä lapsia elämässä, vaikka en ole kenenkään kummi 

Naiivia ajatella, että kummi on automaattisesti tärkeä ihminen lapselle. Itse en ole nähnyt omaa kummiani kertaakaan ristiäisten jälkeen. Toisen kummin kanssa olen yhtä läheisissä väleissä kuin tuon lähikaupan myyjän. Tunnistan, jos tavataan ja voin vaihtaa pari "hyvää päivää kaunis ilma" tyylistä latteutta, mutta en muuta. Näin ollut siitä saakka kun olen ollut lapsi. 

Eikö Suomessa ole keksitty että voisi saada kummilapsen, siis samaan tapaan kuin kaukomailta ?

Vierailija kirjoitti:

Eikö Suomessa ole keksitty että voisi saada kummilapsen, siis samaan tapaan kuin kaukomailta ?

Ei samalla tavalla, mutta voi ryhtyä esim. tukihenkilöksi, jolloin voi olla oikeasti se tärkeä ihminen lapselle. Nuo kehitysmaakummithan ovat vain lompakollaan osallisena lapsen elämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan sulla vielä aikaa tehdä lapsia ja hankkia kummilapsia.

Mistä tiedät, että ap:n on ylipäätään mahdollista saada lapsia? Ja noin muutenkin 40-vuotiaalla ei kyllä kovin paljon siihen hommaan ole aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Nami nami, vituttaako? Olisit ottanut itsellesi kiltin miehen niin ehkä olisit saanut sen yhden lapsen, mutta kun ei mikään naisille kelpaa.

Ilmiannettu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nami nami, vituttaako? Olisit ottanut itsellesi kiltin miehen niin ehkä olisit saanut sen yhden lapsen, mutta kun ei mikään naisille kelpaa.

Ilmiannettu

Pöljä ei tajua, että lainaamalla viestiä takaat, ettei se poistu.... Ei sitä tarvitse erikseen kertoa, että ilmiantaa viestin. 

AP:lle: Mitenkäs olisi tukihenkilötoiminta?

Eikä se kehitysmaan lapsen auttaminen huono ole, olin Nepalissa työharjoittelussa opiskeluaikana, ja totesin, että tarpeen on kummit lapsille, jotta pääsevät kouluun. Esim. tätä kautta menee raha hyvin perille: https://kummilapset.svk.fi/

Ala ap tukiperheeksi. Esim Pelastakaa Lapset ry välittää näitä. Lapset käyvät kylässä noin viikonlopun kuukaudessa. Uskon, että suhde kehittyessään vastaa hyvinkin suhdetta kummilapsiin. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan sulla vielä aikaa tehdä lapsia ja hankkia kummilapsia.

Kummilapsia on kyllä todella vaikea hankkia (jos ei puhuta niistä maksullisista kehitysmaalapsista). Ei oikein kuulu sosiaalisiin normeihin tarjota itseään kummiksi. Ehkä jossain poikkeustilanteessa, jos vaikka kaveri valittelee kirkkoon kuuluvien sukulaisten ja kaverien puutetta miettiessään lapsen kastamista, voisi mahdollisesti heittää että niin minähän siis olen kummikelpoinen. Ei oikein muuten. Samoin kummiudesta ei oikein kehtaa kieltäytyä, jos sellaiseen pyydetään. Eli kummilasten määrään voi vaikuttaa huomattavasti vähemmän kuin omien lasten, vaikka siinäkään asiassa ei aina toiveet toteudu.

Kummilasta tahtovien kannattaa ilmoittaa itsestään omaan seurakuntaansa. Aina välillä joku tahtoo kastaa lapsensa, vaikkei tunne ketään joka sopisi kummiksi. Joissain seurakunnissa kummiksi haluavia vapaaehtoisia riittää jonoksi asti, mutta toisissa kummiksi joudutaan ottamaan joku seurakunnan työntekijä kun halukkaita ei löydy.

Vierailija kirjoitti:

Voit hyvin ottaa kummilapsen ulkomailta. Tai ryhtyä tukihenkilöksi Suomessa. 

Vastuuton neuvo. Kuka tahansa ei todellakaan sovi tukihenkilöksi, vaan tukihenkilöltä vaaditaan paljon enemmän kuin kummilta. Siihen hommaan ei todellakaan pidä hakeutua siksi että tahtoisi olla jollekin lapselle tärkeä.

Olen 39v eikä ole lapsia itsellä, ei kavereilla, ei sisaruksilla tai serkuillakaan, eikä puolisonkaan puolella kenelläkään. Olen joskus miettinyt että jos joku joskus saisi lapsen, pyydettäisiinkö minua kummiksi ja haluaisinko. Tiedän että oma kummitätini on kokenut syyllisyyttä siitä ettei mielestään ole ollut elämässäni tarpeeksi mukana ja sama varmaan tapahtuisi minulle.

Eikös se ole vain hyvä?  Kummeilta odotetaan aina kaikenlaista ja valitetaan sitten kun tarpeeksi ei muisteta ja  olla hyysäämässä.

Itse en ole rippikoulua käynyt eikä siis konfirmoitu, kukaan ei pyydä ja hyvä niin!

Tyttäreni alkoi ystävättärensä lapselle ns. epäviralliseksi kummiksi vaikka rippikoulua ei ole hänkään käynyt.