Kannattaako ihmissuhdetta jatkaa kun sanottu loukkaus on aina mielessä?

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset useimmiten tarkoittavat mitä sanovat.

Mitä riidassa sanomiseen tulee, silloin sanotaan helpommin ne todelliset ajatukset. En sivuuttaisi riidassa sanottuja loukkauksia että se nyt oli "vaan riidellessä sanottua". Se voi olla just se mitä sanoja oikeasti on mieltä.

Joo. Varmaankin juuri näin tai mikä olisi vaihtoehto? Nuo väärinymmärrykset ja väärin tulkinnat ovat kyllä myös mahdollisia ja jotkut ovat sellaisia jääräpäitä ja kommunikaatiokyvyttömiä että jos niille sanoo että nyt tulkitsit tai ymmärsit väärin niin eivät anna mahdollisuutta selkeyttää vaan roikkuvat ja pitävät kiinni siitä omasta virheellisestä tulkinnastaan... Erittäin epämiellyttävää... Miten tämmöstäkin tilannetta sitten muuttamaan - siihen katkeaa välit. 

Tarkoitatko aina mitä sanot? Minkälaisia mokia olet tehnyt eli sanonut jotain mikä oli väärin tai valheellista? Kuinka monta kertaa olet sanonut jollekin että rakastat tätä - onko tunne säilynyt vai oliko väärin? Myös 'en rakasta' voi muodostua erehdykseksi? Kokemusta? 

Riippuu loukkauksesta. Jos minussa jokin on ärsyttänyt toista ja turhautuneena lopulta puuskahtaa sen ulos, koitan niellä ylpeyteni ja kehittyä ko. asiassa. Sanon kyllä myös toiselle, että rehellinen voisi olla koko ajan eikä vasta silloin, kun keittää lopullisesti yli.

Jos toinen tarkoituksella ilkeilee, en näe syytä sellaista suhdetta välttämättä jatkaa. Varmaan riippuisi vähän ihmisestä ja tilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai se riippuu vähän siitäkin, onko kyseessä joku yksittäinen, harkitsematon möläytys vai jatkuva piikittely. Ensimmäisessä asiasta voi varmaan päästä yli, toisessa kannattaa pitää etäisyyttä myrkyllisen ihmiseen. 

Aloituksen mukaan kyse on yhdestä sanomisesta. Ei riidan yhteydessä, eikä loukkaamistarkoituksella sanottuna. Mutta se sama asia triggeröityy aina jostain ap:n mieleen. Toki yhteydenpitoa kannattaa rajoittaa, jos tuntuu että yhteydenpito on tuskallista. Mutta kokonaisuutena vaikuttaa niin oudolta jutulta, että kyse voi olla myös ap:n tulkinnasta. 

Ymmärrätkö, että jos joku sanoo sinulle asian, jonka SINÄ koet loukkaavaksi ja josta SINÄ pahoitat mielesi, sanottu on silloin loukannut SINUA? Ei sanoja voi sinun puolestasi päättää,

Tuolla edellä joku kertoi miehensä vitsailleen ylipainosta ja ehdottaneen laihdutusta. Samaan sarjaan menee kaverin ex-miesystävän (ymmärrettävästi ex) kommentti kun olivat olleet kauppakeskuksessa ja huonekaluliikkeissä sisustuskamaa hankkimassa mukavissa tunnelmissa, kunnes mies oli sanonut kaverille, että sinun kannattaisi alkaa käydä salilla treenaamassa takapuoltasi. Ilmeisesti mies oli nähnyt mielestään parempia takapuolia siellä kauppakeskuksessa vai mikä lie ollut syynä kun kaveri oli ollut kaikki vuodet samankokoinen ja -näköinen myös takapuolensa osalta kuin tavatessakin. Tästä heillä oli seurannut se, että kaveri ei halunnut enää mennä minnekään yhdessä, ei halunnut pukeutua hepeneisiin makkarissa ja jonkin ajan päästä ei kiinnostanut koko makkarihommat. Erohan tuosta tuli, mutta mies ei kuulemma ymmärtänyt, kun ei hän mitään rumasti tarkoittanut sanoa, ihan vaan lihaskunnon kannalta ajatteli eikä hänelle ulkonäkö edes ollut tärkeintä, joten kuulemma turha oli ero. Minä kyllä ymmärsin.

Noin yleisellä tasolla, kun mennään arvostelemaan loukkaavasti ulkonäköä ja persoonaa (joka on muutakin kuin ulkonäköä), sitä ei tehdä tarkoittamatta. Möläytykseksi voidaan vielä lukea joku "kiva toi sun uusi hiusmalli, näytät ainakin 10 vuotta nuoremmalta", lihavaksi sanomista tai takapuolitreenin ehdottamista ei. Useimmilla ihmisillä henkilökohtaiset loukkaukset on asioita, joita ei unohda ja joista tulee suhteeseen särö.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai sitten ole koskaan kunnolla suuttunut jos et tiedä että suuttuessaan on aivan mahdollista sanoa asioita joita ei lainkaan tarkoita. Sanat on tarkoitettu vain loukkaamaan, ja syynä aiempi toisen osapuolen paha loukkaus.

Elämästä kannattaa poistaa ihmiset, jotka eivät hallitse tunteitaan, reaktioitaan, sanojaan ja tekojaan, sillä siitä tunnistaa alikehittyneen yksilön.

Alikehittyneen? Kuule, täällä maailmassa ei ole yhtäkään loppuun asti kehittynyttä, täydellistä ihmistä. Todellisuuden kieltämistä yrittää väittää, etteivätkö ihmiset sano paljonkin asioita joita eivät tarkoita, varsinkin suuttuessaan. Asiaa voi lähestyä myös siltä kannalta, että ihmiset ovat 99 % tietämättömiä useimmista asioista joihin ottavat kantaa, eivät siis tiedä kommentoimastaan asiasta ja siihen vaikuttavista asioista kuin murto-osan, jolloin he eivät edes tajua, etteivät tiedä mitä puhuvat.

Voin antaa anteeksi mutta en helposti jatka suhdetta henkilöön kuka puhuu loukkaavasti toiselle. Kyse ei ole niinkään yksittäisistä sanoista vaan siitä, että en kokisi turvalliseksi oloa ilkeän ihmisen kanssa. Kukaan ei sano mitä ei yhtään ajattele. Snat kertovat mitä henkilön päässä liikkuu, kontrollin pettäessä piilotettu mielen todellisuus paljastuu. Tapa nähdä toinen huonossa valossa ja keskittyä toisen huonoihin puoliin kertoo henkilön tunnemaailmasta. En kaipaa lähelleni ihmistä kuka hautoo mielessä pahoja asioita toisesta, itselle tärkestä ihmisestä ja välillä purskauttaa myrkylliset ajatukset esiin.

En jatkaisi. 

Eihän se todellakaan ole totta, että ihminen tarkoittaisi kaikkea mitä sanoo. Etkö itse koskaan ole sanonut mitään mitä et tarkoita? Kannattaisi varmaan keskustella asiasta lisää, sekä miettiä miksi reagoit juuri tuohon loukkaukseen niin voimakkaasti. Onko asia varmasti sen arvoinen, että tuo ihmissuhde kannattaa sen vuoksi lopettaa? Jotkut ihmissuhteet ovat oikeasti sellaisia, ettei niitä kannata jatkaa, mutta sitten niissä on muutakin vikaa kuin yksi sanottu lause.

Vierailija kirjoitti:

Voin antaa anteeksi mutta en helposti jatka suhdetta henkilöön kuka puhuu loukkaavasti toiselle. Kyse ei ole niinkään yksittäisistä sanoista vaan siitä, että en kokisi turvalliseksi oloa ilkeän ihmisen kanssa. Kukaan ei sano mitä ei yhtään ajattele. Snat kertovat mitä henkilön päässä liikkuu, kontrollin pettäessä piilotettu mielen todellisuus paljastuu. Tapa nähdä toinen huonossa valossa ja keskittyä toisen huonoihin puoliin kertoo henkilön tunnemaailmasta. En kaipaa lähelleni ihmistä kuka hautoo mielessä pahoja asioita toisesta, itselle tärkestä ihmisestä ja välillä purskauttaa myrkylliset ajatukset esiin.

Tämä. Ei esim. vartalon moittiminen, sukulaisista ilkeily tai toisen ilmeiden matkiminen tule yhtäkkiä riidellessä vain ei-mistään, kyllä ne on asioita jotka toisessa ärsyttää ja joihin kiinnittää huomiota negatiivisessa mielessä. Riidellessä ne sitten möläytetään, sitä helpommin mitä enemmän möläyttäjällä on kontrollin ja vihanhallinnan kanssa ongelmia. 

Kyllä sitä ihan tarkoitetaan, mitä sanotaan. Mitä henkilökohtaisempaa sanottu on, sitä enemmän ja varmemmin.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se todellakaan ole totta, että ihminen tarkoittaisi kaikkea mitä sanoo. Etkö itse koskaan ole sanonut mitään mitä et tarkoita? Kannattaisi varmaan keskustella asiasta lisää, sekä miettiä miksi reagoit juuri tuohon loukkaukseen niin voimakkaasti. Onko asia varmasti sen arvoinen, että tuo ihmissuhde kannattaa sen vuoksi lopettaa? Jotkut ihmissuhteet ovat oikeasti sellaisia, ettei niitä kannata jatkaa, mutta sitten niissä on muutakin vikaa kuin yksi sanottu lause.

Minä olen yksi noista, joka kirjoitti että sanottua tarkoitetaan. En ole koskaan itse sanonut toiselle jotakin ilkeää tarkoituksenani loukata tai riidellessä mennyt riitaan liittymättömiin asioihin, kuten henkilökohtaisuuksiin alkaen esim. solvata toisen ulkonäköä tai kaivella vuoden takaista vanhaa asiaa, vaikka riidan aihe nyt on kotityöt. En myöskään sietäisi moista toiselta. Jos ei osaa riidellä kuin aikuinen ihminen ja pysyä asiassa, hankkikoon kaltaistaan seuraa.

Mitä tulee tuohon, miksi joku reagoi juuri johonkin. Eiköhän reagointi johdu siitä, että loukkaus on ns. osunut. Se taas tarkoittaa, että loukkauksen sanoja on tahallaan ilkeä. Ei hän sattumalta ole valinnut juuri sitä aihetta, vaan hän tietää tai on huomannut että sitä kannattaa käyttää jos haluaa loukata. Mitä läheisempi suhde, sitä enemmän ihmiset antavat tietoa itsestään ja asioista, jotka ovat itselle vaikeita. Siihen jopa kannustetaan, koska mitä paremmin toisen tuntee sen paremmin hänen kanssaan osaa toimia. Se jos näitä epävarmuuksia tai vaikeita asioita käytetään ihmistä vastaan loukaten niillä, kertoo loukkaajasta kaiken tarpeellisen. On suhde häneen mikä tahansa, hän on näyttänyt kuka hän on. On syytä uskoa, koska se hän on.

Tuo lainaus ei nyt ihan onnistunut.

Minä olen yksi noista, joka kirjoitti että sanottua tarkoitetaan. En ole koskaan itse sanonut toiselle jotakin ilkeää tarkoituksenani loukata tai riidellessä mennyt riitaan liittymättömiin asioihin, kuten henkilökohtaisuuksiin alkaen esim. solvata toisen ulkonäköä tai kaivella vuoden takaista vanhaa asiaa, vaikka riidan aihe nyt on kotityöt. En myöskään sietäisi moista toiselta. Jos ei osaa riidellä kuin aikuinen ihminen ja pysyä asiassa, hankkikoon kaltaistaan seuraa.

Mitä tulee tuohon, miksi joku reagoi juuri johonkin. Eiköhän reagointi johdu siitä, että loukkaus on ns. osunut. Se taas tarkoittaa, että loukkauksen sanoja on tahallaan ilkeä. Ei hän sattumalta ole valinnut juuri sitä aihetta, vaan hän tietää tai on huomannut että sitä kannattaa käyttää jos haluaa loukata. Mitä läheisempi suhde, sitä enemmän ihmiset antavat tietoa itsestään ja asioista, jotka ovat itselle vaikeita. Siihen jopa kannustetaan, koska mitä paremmin toisen tuntee sen paremmin hänen kanssaan osaa toimia. Se jos näitä epävarmuuksia tai vaikeita asioita käytetään ihmistä vastaan loukaten niillä, kertoo loukkaajasta kaiken tarpeellisen. On suhde häneen mikä tahansa, hän on näyttänyt kuka hän on. On syytä uskoa, koska se hän on.

Vähän riippuu kenestä olisi kyse. Sukulaiselta, esim. sisarukselta, voisin sallia ns. enemmän, mutta puolisolta saati seurustelukumppanilta en hyväksyisi minkäänlaista ilkeilyä ja loukkaamista. Sukulaisiaan ei voi valita, mutta ystävänsä ja puolisonsa voi, samoin se ystävä ja puoliso voi, joten jos ei kelpaa niin vaihtakoon ystävää tai puolisoa. Ihmiset kohtelevat sinua juuri niin kuin sallit heidän sinua kohtelevan. Se kannattaa muistaa kun pohtii, mitä asioita hyväksyy, mitä jättää huomiotta ja mitä ei siedä. 

Sellaisen suhteen saa mihin tyytyy.

Jos suusta tulee asioita ja sanoja mitä ei tarkoita , on aika hakeutua lääkäriin ja muistitestiin. 

Ehkä jotkut eivät koskaan sano mitään sellaista mitä eivät tarkoita. Mutta jos olet yksi heistä, kannattaa muistaa että toisenlaisiakin ihmisiä on.

Vierailija kirjoitti:

Et kai sitten ole koskaan kunnolla suuttunut jos et tiedä että suuttuessaan on aivan mahdollista sanoa asioita joita ei lainkaan tarkoita. Sanat on tarkoitettu vain loukkaamaan, ja syynä aiempi toisen osapuolen paha loukkaus.

Sit ei kannata loukkaantua siitä että se ihminen ketä olet suuttumisellasi loukannut ei enää tahdo olla kanssasi tekemisissä, elämä on helkkarin paljon parempaa ilman toksista ihmistä kenen sanoja saa aina varoa. Ellet pysty suuttuessasi hillitsemään terävää kieltäsi niin opettele.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko aina mitä sanot? Minkälaisia mokia olet tehnyt eli sanonut jotain mikä oli väärin tai valheellista? Kuinka monta kertaa olet sanonut jollekin että rakastat tätä - onko tunne säilynyt vai oliko väärin? Myös 'en rakasta' voi muodostua erehdykseksi? Kokemusta? 

Minä tarkoitan aina mitä sanon. Turhia puheita en viitsi suustani päästellä. Kannattaa käyttää niitä aivojaan sen sijaan että antaa puheenvuoroa suulleen sen tarkemmin miettimättä mitä sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko aina mitä sanot? Minkälaisia mokia olet tehnyt eli sanonut jotain mikä oli väärin tai valheellista? Kuinka monta kertaa olet sanonut jollekin että rakastat tätä - onko tunne säilynyt vai oliko väärin? Myös 'en rakasta' voi muodostua erehdykseksi? Kokemusta? 

Mene jo kuuseen näiden kysymystesi kanssa, kun sinulla ei ole mitään sanottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin antaa anteeksi mutta en helposti jatka suhdetta henkilöön kuka puhuu loukkaavasti toiselle. Kyse ei ole niinkään yksittäisistä sanoista vaan siitä, että en kokisi turvalliseksi oloa ilkeän ihmisen kanssa. Kukaan ei sano mitä ei yhtään ajattele. Snat kertovat mitä henkilön päässä liikkuu, kontrollin pettäessä piilotettu mielen todellisuus paljastuu. Tapa nähdä toinen huonossa valossa ja keskittyä toisen huonoihin puoliin kertoo henkilön tunnemaailmasta. En kaipaa lähelleni ihmistä kuka hautoo mielessä pahoja asioita toisesta, itselle tärkestä ihmisestä ja välillä purskauttaa myrkylliset ajatukset esiin.

Tämä. Ei esim. vartalon moittiminen, sukulaisista ilkeily tai toisen ilmeiden matkiminen tule yhtäkkiä riidellessä vain ei-mistään, kyllä ne on asioita jotka toisessa ärsyttää ja joihin kiinnittää huomiota negatiivisessa mielessä. Riidellessä ne sitten mölä

Tämä. Ja kyllähän tuossa on tarkoituksena myös häpäiseminen. Ollaan aika raskaan sarjan henkisen väkivallan alueella. Minuun ärsyyntynyt ihminen on kuittaillut jopa vaikean sairauteni ja siihen liittyvän lääkityksen aiheuttavasta kasvojen tuvotuksesta. Hänen mielestään olin ruma ja sairas vielä kaiken muun heikkouteni ja rasittavuuteni lisäksi. Päätti sitten ilmaista asiansa. 

Vaikea kuvitella, minkälainen loukkaus saisi minut lopettamaan koko ihmissuhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kuvitella, minkälainen loukkaus saisi minut lopettamaan koko ihmissuhteen.

Minua on ainakin loukattu niin traumatisoivasti, että olisin pelkkä kynnysmatto ja ihmisarvoton paaria, jos moisen demonin kanssa olisin enää ikinä missään tekemisissä.