Dalmatialaisesta koirarodusta kellään kokemusta?

Erittäin aktiivinen koira, tarvitsee paljon liikuntaa ja virikkeitä. 

On jonkun verran aggressiivinen rotu, ei ole kuin labradori esimerkiksi. Ei kuitenkaan verrattavissa pitbulliin, säyseä siihen verrattuna. 

En suosittele lapsiperheeseen..voi olla arvaamaton.tulee eteen.heiluttaa häntää ja naps..kokemusta on.erittäin mustasukkainen..pitää olla peruskoulutus ok.liikuntaa liikuntaa liikuntaa niin että elämässä ei töiden lisäksi ehdi muuta..allergiaa myös ..mutta toisaalta on hyviäkin puolia..en vaan muista mitä..

Iha ok, hankala kouluttaa. Ei halua miellyttää, ruoka addiktio..ei räkötä..ei siedä kaikkia muita koiria..agressiivisuutta esiintyy..tunkee iholle..vahtii..kuolaa..ei ekaksi koiraksi..mutta vikaksi.

En suosittele lapsiperheeseen. Paljon energiaa, vaatii paljon liikuntaa ja aktivointia. Jääräpäinen ja (anteeksi) vähän tyhmä koira, jota on haastava kouluttaa. Varistaa karvaa ympäri vuoden. Tekee helposti tuhoa kotona jos ei ole tarpeeksi aktiviteetteja. Saattaa olla aggressiivinen toisille koirille, ja voimakkaana koirana sitä on vaikea lasten pitää hihnassa.

Vierailija kirjoitti:

Iha ok, hankala kouluttaa. Ei halua miellyttää, ruoka addiktio..ei räkötä..ei siedä kaikkia muita koiria..agressiivisuutta esiintyy..tunkee iholle..vahtii..kuolaa..ei ekaksi koiraksi..mutta vikaksi.

Mitä tuo vikaksi tarkoitti? Ai että henki menee sen kanssa?

Tunsin työkaverin, jonka perhe vaikutti olevan vaikeuksissa tämän koiran kanssa lapsiperheessä. Oli tullut näitä näykkäyksiä ja perheen isä ainakin vaikutti vähän kypsyneeltä koiraan, eikä puhunut siitä mitenkään positiiviseen sävyyn. Sitä en tiedä, ovatko kaikki sitten samanlaisia.

Olen tuntenut yhden dalmiksen, joka oli kuin ihmisen mieli ja oli äärettömän hyvä lasten kanssa. Toinen oli ihan mahdottoman energinen ja sählä. Ei ollut aggressiivinen, mutta ei voinut antaa olla lasten kanssa kun saattoi kaataa muksut ja rynnätä ties minne. Aktiivisia koiria ovat ja vaativat virikkeitä ja selkeät rajat.

Ota huomioon että dalmatialaiset on alun perin jalostettu juoksemaan hevosvaunujen rinnalla ja suojaamaan niitä varkailta. Eli tarvitsevat paljon liikuntaa, hihnakävelyt ei riitä. 

Muutamaan yllättävän vieraskoira aggressiiviseen yksilöön olen törmännyt, joten kuten todettua, en vertaisi rotua vaikkapa labbikseen, joka tosin sekin voi olla haasteellinen rotu samantyyppisen aktiivisuuden takia, jalostuslinjoista riippuen.

Mielestäni tämä ei ole ykkösvalinta kaupunkiin, pikkulapsi perheeseen tai koirapuistokoiraksi. Aktiiviseen ja osaavaan aikuiseen kotiin varmasti ok, mielellään vielä hieman väljempään elinympäristöön. Myönnän tosin, etten ole rodun asiantuntija, nämä vain henkilökohtaisina mielipiteinä. 

Wikipediasta: Sen ehkä tunnetuin käyttötarkoitus on kuitenkin vaunu- ja vahtikoira. Koira juoksi hevosvaunujen alla tai vierellä, auttoi hevosten ohjailussa ja vahti isäntänsä omaisuutta lepotaukojen aikana.