Ovatko hautajaiset muuttuneet pienemmiksi, että enää ei pyydetä mukaan kaikkia tätejä ja setiä tai edes serkkujakaan?

Olisiko niin, että maaseudulla järjestetään vielä isompia hautajaisia, olen muutamissa ollut tosin useita vuosia ja niissä oli ruokatarjoilutkin. Helsingissäkin olen ollut muutamissa, ei mitään tarjoiluja ja pieni määrä ihmisiä.

Itsekin haluan vain omat läheiset kuten lapset perheineen ja äiti ja veljen pehe. Olen todellakin kuullut että on kallis homma muutenkin. Isä kuoli nuorena jo 60 luvulla, ei ole enää muistikuvaa hinnoista ja äiti hoiti järjestelyt. Toivottavasti kaikki saavat sellaiset hautajaiset jota ovat toivoneet.

Koronarajoitukset muuttivat hautajaisperinteitä, kun siunaustilaisuuteen ei saanut tulla kuin alle kymmenen henkeä, eikä muistotilaisuuksia pidetty ollenkaan. Juttelin tästä hautaustoimistossa kun olin siellä suunnittelemassa omia hautajaisiani. Ravintolat eivät saaneet ottaa vastaan tilauksia, kukkakaupat kärsivät, vainajia ei saanut näyttää, kaikki kutistui.

Meidän suvussa on niin köyhää väkeä, että lähimmät joutuvat usein itse maksamaan muistotilaisuuden ruuat. Tämän vuoksi kaukaisia sukulaisia ei kutsuta. Ei tarvita yhtään enempää säätöä, muistaako/pystyykö kaikki maksamaan omansa. Ja se että kutsuttaisiin vain siunaukseen, tuntuu epäkohteliaalta. Helpompi sanoa, että haudataan läheisten kesken.

Vierailija kirjoitti:

Rahat on tiukilla ja pidetään pienessä piirissä, ettei tule kärkkyjiä kahville ja ruuille. Täysin ymmärrettävää. Suvut myös pitävät yhteyttä vähemmän. Hautaaminen ei ole halpaa,jos ei ole sossun asiakas. 

Luulen että ei maksa isoja juhlia kellekään. Arkun, uurnan halvimman. Ketään ei tänne voi jättää, laki jo sen määrää. Kenenkään omaisen ei tarvitse maksaa jos varaton vainaja. 

Vierailija kirjoitti:

Olisiko niin, että maaseudulla järjestetään vielä isompia hautajaisia, olen muutamissa ollut tosin useita vuosia ja niissä oli ruokatarjoilutkin. Helsingissäkin olen ollut muutamissa, ei mitään tarjoiluja ja pieni määrä ihmisiä.

Itsekin haluan vain omat läheiset kuten lapset perheineen ja äiti ja veljen pehe. Olen todellakin kuullut että on kallis homma muutenkin. Isä kuoli nuorena jo 60 luvulla, ei ole enää muistikuvaa hinnoista ja äiti hoiti järjestelyt. Toivottavasti kaikki saavat sellaiset hautajaiset jota ovat toivoneet.

Järjestin muutama vuosi sitten lapseni hautajaiset. Päätin kutsua vain hänen ystävänsä sekä muutaman lähisukulaisen. Ja silti tuli kalliiksi.

Itse en tunne vanhempieni tätiä, setiä tai serkkuja. Edes vanhempieni sisarusten yhteystietoja minulla ei ole - isän sisarusten tiedot tiedän mistä saan mutta äidin puolen sukuun ei ole mitään kosketusta koska en edes tiedä äidin veljen nimeä tai onko hän elossa. Vaikea kutsua heitä sitten hautajaisiin.

Halpaa syntyä, kallista kuolla. Bisnes on kovaa tällä alalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko niin, että maaseudulla järjestetään vielä isompia hautajaisia, olen muutamissa ollut tosin useita vuosia ja niissä oli ruokatarjoilutkin. Helsingissäkin olen ollut muutamissa, ei mitään tarjoiluja ja pieni määrä ihmisiä.

Itsekin haluan vain omat läheiset kuten lapset perheineen ja äiti ja veljen pehe. Olen todellakin kuullut että on kallis homma muutenkin. Isä kuoli nuorena jo 60 luvulla, ei ole enää muistikuvaa hinnoista ja äiti hoiti järjestelyt. Toivottavasti kaikki saavat sellaiset hautajaiset jota ovat toivoneet.

Järjestin muutama vuosi sitten lapseni hautajaiset. Päätin kutsua vain hänen ystävänsä sekä muutaman lähisukulaisen. Ja silti tuli kalliiksi.

Otan osaa lapsesi menetykseen. 

Meillä vanhemman hautajaisissa oli vain hänen puoliso ja lapset perheineen. Ei olisi tullut mieleenkään kutsua kaukana asuvia ja muutenkin etäisiä sukulaisia. Henkisestikin helpompi surra, kun vain oikeasti läheiset paikalla. Kallistakin tietenkin on hautaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Ovat. Jos sukulaiset eivät ole tekemisissä keskenään silloin kun ovat elossa, miksi heidät pitäisi kutsua hautajaisiinkaan. Hautajaiset ovat kallis juhla.

Eikö Suomessa ole tapana edes kirkkoon ja haudalle tulla, vaikkei olisi kutsuttu? Kutsutut voivat sitten mennä pitämään peijaisiaan pitopöytään mikä on kai tämä "kallis juhla". Hautajaiset ovat siis "juhla"? Olen ollut niin kauan ulkosuomalainen, etten näet tajua? Täällä Euroopassa saa mennä hautajisiin - kirkkoon ja haudalle - kuka ikinä haluaa heittää vainajalle viimeisen tervehdyksen. Lähipiiri sitten kokoontuu mihin kokoontuu. Mieheni kuoli ja hautajaisissa - kirkossa ja haudalla - oli 150 ihmistä, työkaverit, naapurit, tuttavat, ystävät ja sukulaiset. Tarjoiluun osallistuivat he, jotka oli kutsuttu sinne hautajaisten jälkeen. Heitä oli sitten parikymmentä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko niin, että maaseudulla järjestetään vielä isompia hautajaisia, olen muutamissa ollut tosin useita vuosia ja niissä oli ruokatarjoilutkin. Helsingissäkin olen ollut muutamissa, ei mitään tarjoiluja ja pieni määrä ihmisiä.

Itsekin haluan vain omat läheiset kuten lapset perheineen ja äiti ja veljen pehe. Olen todellakin kuullut että on kallis homma muutenkin. Isä kuoli nuorena jo 60 luvulla, ei ole enää muistikuvaa hinnoista ja äiti hoiti järjestelyt. Toivottavasti kaikki saavat sellaiset hautajaiset jota ovat toivoneet.

Järjestin muutama vuosi sitten lapseni hautajaiset. Päätin kutsua vain hänen ystävänsä sekä muutaman lähisukulaisen. Ja silti tuli kalliiksi.

Mikään ei varmaan ole raskaampaa kuin haudata oma lapsensa. Otan osaa vielä näin jälkikäteen. Hyvää jatkoa sinulle.

Yhä useampi vainaja ei kuulu kirkkoon joten hautajaiset pidetään pienemmissä tiloissa jonne ei mahdu kymmeniä vieraita. Ilmoitus/kutsu lehdessä on kallis, kahvi/ruokatarjoiluista puhumattakaan. Ja esim. oma isäni toivoi pieniä hautajaisia ja ne hänelle sitten järkättiin.

Vierailija kirjoitti:

Kun pitopalveluiden hinnat alkaa olla 40€/ henkilö, niin kyllä siinä monessa perhessä varmasti mietitään aika tarkkaan ketä kutsutaan muistotilaisuuteen ja ketä ei.

Muistotilaisuuden kulut maksetaan vainajan kuolinpesälle jättämästä omaisuudesta, joten on silkkaa ahneutta laskea, että jos kutsutaan Antti-setä ja Maija-täti, niin saadaan 80 e vähemmän perintöä.

On muuttunut pienimuotoisiksi. Vain lähimmät omaiset. Ei koko sukua eikä sellaisia joidenka kanssa ei ollut enää aikoihin missään tekemisissäkään. Vain ne jotka aidosti surevat.

40v sitten isovanhemman hautajaisissa oli niin paljon porukkaa etten ollut suurinta osaa ikinä nähnytkään. Tuntemattomien iloinen kovaääninen nauru järkytti kun jotkut sinne tuli seurustelemaan keskenään iloisena lähiomaisten itkiessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovat. Jos sukulaiset eivät ole tekemisissä keskenään silloin kun ovat elossa, miksi heidät pitäisi kutsua hautajaisiinkaan. Hautajaiset ovat kallis juhla.

Eikö Suomessa ole tapana edes kirkkoon ja haudalle tulla, vaikkei olisi kutsuttu? Kutsutut voivat sitten mennä pitämään peijaisiaan pitopöytään mikä on kai tämä "kallis juhla". Hautajaiset ovat siis "juhla"? Olen ollut niin kauan ulkosuomalainen, etten näet tajua? Täällä Euroopassa saa mennä hautajisiin - kirkkoon ja haudalle - kuka ikinä haluaa heittää vainajalle viimeisen tervehdyksen. Lähipiiri sitten kokoontuu mihin kokoontuu. Mieheni kuoli ja hautajaisissa - kirkossa ja haudalla - oli 150 ihmistä, työkaverit, naapurit, tuttavat, ystävät ja sukulaiset. Tarjoiluun osallistuivat he, jotka oli kutsuttu sinne hautajaisten jälkeen. Heitä oli sitten parikymmentä. 

Kaikki eivät kuulu kirkkoon, eikä hautajaisista enää ilmoiteta etukäteen. Sitä paitsi useimmat ainakin täällä Helsingissä tuhkataan, joten uurnanlasku on erikseen.

Totta kai hautajaiset ovat juhla. Mitä muuta ne olisivat?

Itse hiljattain hautajaiset järjestäneenä voin sanoa, että ei ensinnäkään sen kaiken rumban jälkeen, mitä kuolemasta koitui huvittanut alkaa järjestelemään jotain kymmenien ihmisten juhlaa ja hankkia heille tarjottavia. 

Toinen ongelma, joka heti rajasi vieraiden määrän oli se, että asuntomme on pieni, johon ei vieraita mahdu kuin 2-3 kerrallaan. Minulla ainakaan ei ole varoja vuokrata jotain juhlasalia. Sitäpaitsi monet lopuista sukulaisista on niin vanhoja, etteivät he jaksa matkustaakaan hautajaisiin, eivätkä ainakaan tulisi pelkkään siunaustilaisuuteen. Suurin osa sukulaisista jo kuolleitakin. 

Ja jos sukulaiset eivät ole vainajan kanssa pitäneet yhteyttä tämän elinaikana, miksi heidät pitäisi paikalle kutsua, kun henkilö on kuollut? Kuka siitä hyötyisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun pitopalveluiden hinnat alkaa olla 40€/ henkilö, niin kyllä siinä monessa perhessä varmasti mietitään aika tarkkaan ketä kutsutaan muistotilaisuuteen ja ketä ei.

Muistotilaisuuden kulut maksetaan vainajan kuolinpesälle jättämästä omaisuudesta, joten on silkkaa ahneutta laskea, että jos kutsutaan Antti-setä ja Maija-täti, niin saadaan 80 e vähemmän perintöä.

Entä jos siltä vainajalta ei jäänyt sitä 80 euroa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun pitopalveluiden hinnat alkaa olla 40€/ henkilö, niin kyllä siinä monessa perhessä varmasti mietitään aika tarkkaan ketä kutsutaan muistotilaisuuteen ja ketä ei.

Muistotilaisuuden kulut maksetaan vainajan kuolinpesälle jättämästä omaisuudesta, joten on silkkaa ahneutta laskea, että jos kutsutaan Antti-setä ja Maija-täti, niin saadaan 80 e vähemmän perintöä.

Well, entä jos kuolinpesä on varaton eikä ole mitään omaisuutta? Kuolinpesä maksaa silloin hautauskulut omasta pussistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun pitopalveluiden hinnat alkaa olla 40€/ henkilö, niin kyllä siinä monessa perhessä varmasti mietitään aika tarkkaan ketä kutsutaan muistotilaisuuteen ja ketä ei.

Muistotilaisuuden kulut maksetaan vainajan kuolinpesälle jättämästä omaisuudesta, joten on silkkaa ahneutta laskea, että jos kutsutaan Antti-setä ja Maija-täti, niin saadaan 80 e vähemmän perintöä.

 

Entä jos siltä vainajalta ei jäänyt sitä 80 euroa?

Näin kävi minun lapselleni. Hän kuoli nuorena aikuisena, ja perunkirjoituksessa hänet todettiin varattomaksi. Hautaustoimisto kyllä osasi veloittaa kaikesta mahdollisesta, ja maksoin hautauskulut (arkun, krematorion vuokran, uurnan, hautapaikan) ja muistotilaisuustarjoilut itse. Kun vierasmäärä alkoi paisua, oli pakko jättää pois ne ihmiset jotka eivät olleet vainajalle läheisiä, ja kutsua vain ne jotka olivat.

Kirkon työntekijän kommentti: hautajaiset ovat pienentyneet. Syitä on monia.

-Korona-aika pienensi ainakin omassa seurakunnassani hautajaisia pysyvästi. Aiemmin oli yleensä n. 30-40 vierasta. Isoja hautajaisia (n. 100 vierasta) näki kuitenkin säännöllisesti. Nykyisin on tavallisinta, että hautajaisissa on n. 10-15 ihmistä, isoja hautajaisia on todella harvoin. Hautajaisiin pyydetään vain lähimmät omaiset, tämä on joskus myös vainajan itsensä kertoma toive. Ihmiset ovat huomanneet, että pienet hautajaiset ovat aivan yhtä ok kuin isommatkin.

-Hautajaisiin halutaan kutsua heidät, jotka ovat muutenkin olleet vainajan kanssa viime vuosina tekemisissä. Jos ennen kutsuttiin kaikki sukulaiset mukaan, niin nyt jätetään herkemmin kaukaiset sukulaiset ulkopuolelle. Sukulaisten lisäksi moni jättää kutsumatta myös ystävät, naapurit ja sellaiset henkilöt, jotka aiemmin olisi kutsuttu isompiin hautajaisiin.

-Hautajaisten järjestäminen maksaa ja tämä on osalle haaste. Talous voi olla tiukilla, eikä vainajan varoista riitä isojen hautajaisten järjestämiseen. Muistotilaisuuden ruokakulut ovat iso menoerä, lämpimän ruoan ja kakkukahvien tarjoaminen isolle joukolle voi maksaa tuhansia euroja. Tällöin omaiset rajaavat tilaisuuden pieneksi, jotta kulut pienentyvät. Toki kirkkoon voisi kutsua ihmisiä paljonkin ja muistotilaisuuden viettää pienen joukon kesken, mutta tämä on melko harvinaista.