Halutaan näyttää, että meillä menee hyvin
Mikä se juttu on, että moni todella pienituloinen haluaa näyttää, kuinka hyvin hänellä tai koko perheellä menee. Varsinkin n. 30-40-vuoden iässä. Olen hiukan vanhempi ja nykyään seuraan lähinnä naureskellen, kun se omaisuudella ja vähän kallimmilla brändikamoilla leveily näyttää olevan hyvin pienituloisten ominaisuus. Yksinhuoltaja opiskelija, siivooja, osa-aikainen kaupan kassa, lähihoitaja. Nämä kaikki lähipiiristäni. Jostain on saatu rahaa sen verran, että ostetaan esim. Marimekon tuotteita, ehkä luksuslaukku tai bisnesluokan lentoliput ja niitä vilautellaan ihan vahingossa somessa. Miehillä se on kalliimpi auto, johon otettu velkaa niin paljon kuin suinkin on saatu. Tai vene. Yrittäjä, jonka firmalla on maksuvaikeuksia, mutta firman piikkiin liisattu uusi kallis sähköauto työsuhde-eduksi. Miten käy, kun velkojat hakevat konkurssiin? Eikö ennemmin kannattaisi pitää vähän matalampaa profiilia.
Sitten ystävissäni on henkilöitä, jotka ovat perineet varakkaat vanhempansa ja ovat itse todella hyväpalkkaisissa tehtävissä, mutta pukeutuvat vaatimattomasti ja ajavat vaatimattomalla japsiautolla, tai jopa ikälopulla romulla.
Vanha sanonta kuului: rumat ne vaatteilla koreilee. Voisiko se olla nykypäivänä: köyhät ne omaisuudellaan kehuskelee?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Omalla työllä ja hiellä ansaitusta rahasta ollaan tarkkoja. Kelasta tilille tipahtava on helpompi tuhlata.
Ei kelan rahoilla ostella luksuslaukkuja tai bisneslippuja. Pienellä palkalla voi ostaa, jos säästää ja tinkii muusta.
Tämä maailma on niin naurettavan pinnallinen, että tuollaisen rahalla lesoilun katsotaan ehkä kasvattavan jotain sosiaalista pääomaa. Vaikka onhan ne kaikki merkkijutut armottoman rahvaita.
Tämä on kyllä totta.Tuo vaatimaton auto+mittava omaisuus yhtälö toistuu usein ja se että köyhä leveilee jollakin lukustuotteella vaikka velaksi.
Omalla työllä ja hiellä ansaitusta rahasta ollaan tarkkoja. Kelasta tilille tipahtava on helpompi tuhlata.