Suomen kumma tukipolitiikka (asuntoasiaa)

Asun kerrostalokolmiossa maakunnan pääkaupungissa (ei pk-seutu) erinomaisella paikalla. Tämä on vuokratalo jonka omistaa Keva ja asuntoja vuokraa Keva ja kaupungin omistama asuntosäätiö. Hakijoilla on tuloraja ja nyös muita sosiaalisia perusteita vuokrasuhteen aloittamiselle.

Asunto on hyvätasoinen, huolto toimii, on siistiä ja vuokra on alhainen vrt yksityiset markkinat, mut kuitenkin vähän suurempi kuin kaupungin täysin sosiaalisin perustein jaetuissa vuokra-asunnoissa. Muutin tähän avioeron jälkeen 7 v sitten 2 ala-ikäisen lapsen kanssa ja sain hetken asumistukeakin. Enää en saa, tulotasoni on huikeasti noussut ja kotona asuu enää yksi alaikäinen lapsi. En enää saisi tätä asuntoa,  mutta kun kerran olen tämän saanut niin tuloja ei enää kysellä eikä muitakaan kriteereitä. Asun siis todella edullisesti priimakämpässä ja tavallaan yhteiskunta kompensoi minua vaikka en mitään sellaista kompensaatiota tarvitse. Toki jatkan tässä asumista, koska se on mahdollista.

Samaan aikaan olen huomannut, että poismuuttajia on luonnottoman paljon. Monia sellaisia, jotka ovat asuneet tässä jo ennen minun muuttoani. Vastauksen sain kahdelta naapurilta, jotka molemmat muuttavat pois 31.7. mennessä: asumis- ja toimeentulotuen leikkaukset. Kun asumistuki vähenee jopa muutamalla satasella, on pakko muuttaa.

Kumpikaan tuleva ex-naapuri ei tule saamaan enää töitä, koska ikä ja terveystilanne, mutta eihän tässä järkeä ole. Minä olen isotuloinen ja voisin muuttaa, naapurit eivät mutta heidän tukensa pienenee. Naapureita valtio kyttää ja kyykyttää tukien takia, minä saan vuokrasuhteeni osalta tehdä mitä lystään.

En varmaankaan ole ainoa jolla on sama tilanne.