Gallup: Miksi olette muuttaneet ulkomaille?

Lähdin aupairiksi Luxemburgiin, myöhemmin olin siellä myös muissa töissä, yhteensä 2,5 vuotta. Sen jälkeen olin Sveitsissä myös töissä,vuoden verran ja nyt olen ollut Saksassa vajaat neljä vuotta, ensin töissä ja nykyään kotiäitinä.

1990 oli vuosi...

Sen jälkeen olin töissä, opiskelin, menin taas töihin, löysin miehen, ja saimme lapsia.

Asuin suurimman osan ajasta kotikylässäni, siellä minne menin Au-Pairiksi.

niin ja Saksassahan, tarkemmin Baijerissa, Münchenin eteläpuolella, me olimme.

silla tama on kotimaani.



Alkuaan lahdin Suomesta koska siella ei ollut lainkaan alani toita kun taas ulkomailla oli vaikka kuinka ja tosi kiinnostaviakin.

Mutta koitan sepustaa tähän jotain. = )



Noh sanotaan näin että silloin kun täytin 17 vuotta niin olin ensinmäistä kertaa Tukholman risteilyllä. Muistan katselleeni Tukholmaa bussin ikkunasta ja ajatelleeni että " tänne olisi kiva muuttaa" .



Toinen syy oli se että kun luin sitä " pakkoruotsia" koulussa niin tuli tunne että haluaisin puhua ruotsia, mutta mulla ei ole ketään kenen kanssa puhua.



Kolmas syy oli se että minulla on paljon ulkomaalaisia kavereita Suomessa, lähinnä somaleita. Kuin olin heidän keskuudessa ja näin heidän elämään ulkomaalaisena Suomessa, niin mulla tuli sellainen tunne että mäkin haluan olla ulkomaalainen.



Sitten mulla kävi niin että sain Suomessa laivasiivoustöitä. Mulla alkoi jo siinä vaiheessa olla selvää se että haluan muuttaa Ruotsiin. Ajattelin että kun mä olen jo laivasiivooja Suomen puolella niin mulla voisi olla hyvä mahdollisuus saada samaa työtä myös Ruotsin puolelta.



Sitten mietein että missä mä asuisin. Tätä kysymystä pohdein kerran eräälle somalialaiselle kaverilleni kun sitten mulla välähti että hei hänellähän on sukulaisia Ruotsissa. Hän sanoi ottavansa asian puheeksi äidilleen. Yksi yksinäinen nainen löytyi joka oli valmis ottamaan mut luokseen asumaan.



Muutin Ruotsiin 15.4.2003 ja aloitin laivasiivous työni n. 2 viikkoa sen jälkeen. Hyvin pian töiden alkamisen jälkeen tapasin nykyisen mieheni siellä töissä.



Jälkikäteen olen miettinyt että kaikki tämä halu muuttaa tänne johtu varmasti Jumalan tahdosta sillä mä olin rukoillut että Hän soisi minulle perheen ja ihan Ruotsiin asti mun piti muuttaa saadakseni perheen. = )



Ja enempi asian tekee varmemmaksi se että mies itse on tullut Pakistanista tänne ja hänellä on ollut erittäin raskas matka tänne. Hänen haaveensa oli asua euroopassa mutta mitään tiettyä maata ei ollut mielessä. Jumala johdatti meidät molemmat Ruotsiin jossa me kohtasimme toisemme. : ) Jälkikäteen mua on huvittanut se että mä niin kovasti rukoilin aikanaan että Ruotsiin muutosta tulisi mahdollista, enkä tiennyt sitä että mun halu muuttaa tänne on juuri Jumalan tahtoa. = )

...sitten menin toiseen maahan töihin, tapasin miehen, saatiin lapsia ja nyt olen kotiäitinä. Kolmessa eri maassa olen asunut Suomesta pois muutettuani ja 12 vuotta ollut yhteensä ulkomailla.

piti tulla takas Suomeen 4 vuoden jälkeen, toisin kävi ja palasin lähen 10 vuoden jälkeen :)

Eli asumme UK:ssa ja miehen työn takia muutimme.Ja olemme olleet ulkosuomalaisia vasta loppuvuodesta 06 lähtien.

...eli muutin 21-vuotiaana Kanadaan opiskelemaan, siella venahti 4 vuotta, sitten Lontoossa jatkoin opintoja toiset nelisen vuotta, sitten olin vuoden Suomessa toissa, sielta lahdin Lontoossa tapaamani miehen kanssa Saksaan, menimme naimisiin, opiskelin ja olin toissa Saksassa kolme vuotta, sielta tulimme Belgiaan jossa nyt jo yli 3 vuotta ja taalla olen tyon perassa. Nyt siis yhteensa yli 14 vuotta ulkomailla ja aika epatodennakoista on etta palaan Suomeen. Elama, tyo, lapset, avioliitto, kaikki on ulkomailla.

Norjaan kurssille ja sitten lahtea kurssin jarjestamalle vapaaehtois komennukselle Afrikkaan ( kurssi maksoi silloin 10 000mk ja en ois voinut vahempaa valittaa mihin afrikassa olisin paatynyt ). No talle tielle jain eli lontoossa edelleen, tosin kylla muuttamassa Keniaan lahi vuosina ( 2010 ) ja mukanani nykyaan kulkee mies ja 2 lasta:) Sen verran suunnitelma muuttunut etta vapaaehtoistyo ei ole Afrikkaan lahto syy enaa vaan ihan ikioma bussiness ja elaman rakentaminen.:)

Muutin Englantiin 1992. Olin juuri paattanyt opiskeluni Suomessa. Elettiin pahimpia lamavuosia ja vastavalmistuneen oli lahes mahdotonta saada toita. Kaksi vuotta aikaisemmin olin tavannut mukavan britti gentlemannin lomamatkalla Kreikassa ja han pyysi minua luokseen asumaan. Niinpa paatin lahtea katselemaan maailmaa tyotttomyystoimiston sijasta ja talle tielle jain. Naimisiin menimme -95 ja sen jalkeen on syntynyt kaksi lasta. Miehen tyon perassa olemme muuttaneet Britannian sisalla ja talla hetkella asumme Suffolkissa.

Siitä on kohta 11 v :) Belgiassa olen.



Työkomennuksen aikana tapasin mieheni, sanouduin irti Suomen valtion palveluksesta ja hakin täältä työpaikan.



Sittenmmin menimme naimisiin ja saimme 2 lasta.

Halusin ulkomaille toihin ja koska ainoastaan englanti sujui tarpeeksi hyvin, paadyin Skotlantiin Glasgowiin toihin 1998. Tarkoitus oli olla 2-3 vuotta ja menna jonnekkin muualle, mutta tapasin tulevan mieheni alle vuodessa ja jain jumiin tanne ;-)

Nyt asun Skotlannissa Paisleyssa ja meilla on yksi lapsi. Todennakoisesti pysytaan taalla ja ehka joskus elakkeella ruvetaan viettaan kesat suomessa.



Adetuulia

Kun tapasimme suomalaisen mieheni kanssa 6 vuotta sitten (Suomessa) kävi ilmi, että molemmat meistä ovat reissanneet jonkin verran ja haluavat muuttaa jossakin vaiheessa ulkomaille.



Kartoitimme vaihtoehtoja englanninkielisistä länsimaista, koska ajattelimme että se helpottaisi uuteen arkeen sopeutumista. Kanadan, USAn ja Uuden-Seelannin " kautta" päädyimme Australiaan, jossa emme olleet kumpikaan käyneet, mutta joka vaikutti mielenkiintoiselta ja kauniilta maalta.



2,5 vuotta naimisiin menomme jälkeen saimme pysyvät viisumit, myimme omaisuutemme Suomessa ja pakkasimme tavaramme ja 7kk ikäisen tyttömme matkaan. Olemme asuneet Queenslandissä nyt 2 vuotta ja kotiutuneet mainiosti.

Kun rahat loppu parin kuukauden päästä jatkoin Saksaan au pairiksi. Siellä vietin vuoden ja löysin nykyisen ruotsalaisen mieheni. Asuttiin hetki Saksassa, sitten menin suunnitelmieni mukaan takas Amsterdamiin opiskelemaan yliopistolle. Olin siellä puoli vuotta kun rupesin odottamaan meidän esikoista ja muutin pysyvästi takas Saksaan mieheni luo.



Siellä oltiin kunnes esikoinen täytti vuoden ja sitten tultiin Suomeen. Alotin yliopistolla uudestaan. Kolmen vuoden päästä piti lähteä miehen työn perässä takas Saksaan. Tämä oli keväällä 2003. Sillä reissulla ollaan edelleen... Itse sain onneksi opinnot loppuun etäopiskeluina ja sitten saimme pari lasta lisää =) Nyt kuopus lähentelee kahta vuotta ja itse olen jokin aika sitten alottanut työt.



Tämä Saksa ei ole meille pysyvä juttu, haaveilemme kovasti Ruotsiin muutosta, miehen kotiseuduille, mutta menee nyt ainakin vuosi ennen kuin tosissamme voimme ruveta asiaa ajattelemaan.

Ensimmäisen kerran muutin ulkomaille 13 v isäni työn perässä Saksaan. Asuimme 2,5 vuotta. Lukion kesät olin aina Saksassa töissä ja lukion jälkeen muutin taas Saksaan yliopistoon opiskelemaan ja hyvien kaverien luokse. Poikakaverikin oli silloin saksalainen.



Vaihdoin vuoden päästä kuitenkin opiskelualaa ja palasin Suomeen yliopistoon opiskelemaan. Välillä olin puoli vuotta Malesiassa vaihdossa.



Nyt olemme asuneet oman perheeni kanssa vajaan vuoden Englannissa eikä mitään suunnitelmaa kuinka kauan täällä olemme. Tänne muutimme koska molemmat mieheni kanssa halusimme ulkomaista työkokemusta (asiasta oli keskusteltu jo jonkin aikaa), mieheni sai hyvän vakituisen työpaikan täältä, joka toivottavasti auttaa jatkossa uralla oikeaan suuntaan, minulle järjestyi myös oman alan töitä (nyt tosin aloitin juuri hakemaan muuta), halusimme vaihtelua elämään, pienten lasten kanssa oli helppo lähteä ja lapset saavat täällä kielitaitoa ja kokemusta monikulttuurisesta ympäristöstä, eipä tarvitse keinutuolissa miettiä, että eipä tullut koskaan kokeiltua ...