Onko ketään kadottanut se, että lähti opiskelemaan muuta alaa ja pois hoitoalalta?

Mietin vakavasti, että alan opiskelemaan uutta alaa. Minä en koe saavani oikein mitään hoitoalasta itselleni muuta kuin stressiä ja toki palkka on mielestäni ihan ok. Kuitenkin tuntuu että en ole missään muualla kuin töissä. Aamua, iltaa, yötä, yhtä vapaata usein ja taas mennään. On toki kahdenkin vapaita mutta menee palautumiseen. 

Alalla on hyvät ja huonot puolensa. Jostain syystä olo on kuitenkin riittämätön. 

Ehkä toivoisin alaa, jossa olisi vähemmän vastuuta. Sellaista jaksaa tehdä kun ei ole toisen ihmisen hyvinvointi niin keskeisessä asiassa. Onhan se hyvä huolehtia toisista mutta liika on liikaa. Kaikki sympatiat lääkäreille ja sairaanhoitajille sekä muillekin. 

Minusta ei taida pidemmän päälle olla alalle. 

Onko joku katunut, että on lähtenyt alalta?