Mitä mieltä naiset ovat itkevästä miehestä?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi miestä joka ei osaa käsitellä tunteita eli itkeä silloinkun syytä on. Menkää sinne vuoteen 1900 machoilemaan..
Tunteisiin kuuluu myös Viha. Kateus ym negatiivinen. Pitääkö nekin päästää ulos.
Ehdottomasti pitää. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja kaikki tunteet saa näyttää. Mutta pitää muistaa, että tunteita voi näyttää monella tavalla. On hyviä tapoja näyttää tunteet (esim. huutaa täyteen ääneen metsässä, jos vtuttaa) ja huonoja tapoja näyttää tunteet (esim. lyödä toista ihmistä, jos vtuttaa). Huonoja tapoja ei pidä käyttää, vaan pitää opetella näyttämään tunteensa hyvällä tavalla ilman, että kukaan vahingoittuu.
Varmaan jättävät. Toki kaikenlaisia valheita saattaa kuulla naisilta, että on ok.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jättävät. Toki kaikenlaisia valheita saattaa kuulla naisilta, että on ok.
Miten kertoa, ettei tunne yhtään tosielämän naista, kertomatta, ettei tunne yhtään tosielämän naista.
Joo, siis itsehän sanoin miehelle välittömästi että "tämä oli nyt sitten tässä", kun hän itki meidän vauvan selvittyä 2vk ikäisenä vaikeasta leikkauksesta. Kyllä olisi pitänyt jotain itsehillintää olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herättää varoituskellot, jos miehelle tulee vain vuosien välein tilanteita, joissa itkettää. Jotain on pielessä, jos noin harvoin uskaltaa päästää tunteensa valloilleen. Enkä nyt tarkoita, että jatkuvasti pitää vollottaa, mutta normaaliin elämään kuuluu itkutkin useammin kuin vaikka 5 vuoden välein.
Ei kaikilla ole niin surullisista asioita, että olisi tarve itkeä edes joka vuosi. Monen elämä on tasapaksua. Hetket, jolloin _pitää_ itkeä on mm. lähisukulaisten kuolema. Jos silloin ei itke niin on epänormaali tai suhteessa kuolleisiin jotain pahasti vialla. Jos kerran kuukaudessa itkee, on todennäköisesti masentunut.
Miksi luulet, että itkeä voi vain, jos on surullisia asioita? Etkö ole koskaan kuullut onnen kyynelistä? Tai helpotuksen? Normalistihan ihminen voi itkeä vaikka mistä syystä. Harva esim. ottaa vastaan uuden vauvan kyynelittä, vaikka tilanteeseen ei liity mitään surullista.
Ajattelen, että se on normaali ihminen, eikä mikään sosiopaatti. Eli positiivinen merkki, jollei sitten joka päivä itke turhista, mikä ei ole positiivista.
Vierailija kirjoitti:
Beta mies= kilttis = ei jatkoon
Alfa mies = Vetää turpaan ja pettää = Jatkoon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herättää varoituskellot, jos miehelle tulee vain vuosien välein tilanteita, joissa itkettää. Jotain on pielessä, jos noin harvoin uskaltaa päästää tunteensa valloilleen. Enkä nyt tarkoita, että jatkuvasti pitää vollottaa, mutta normaaliin elämään kuuluu itkutkin useammin kuin vaikka 5 vuoden välein.
Ei kaikilla ole niin surullisista asioita, että olisi tarve itkeä edes joka vuosi. Monen elämä on tasapaksua. Hetket, jolloin _pitää_ itkeä on mm. lähisukulaisten kuolema. Jos silloin ei itke niin on epänormaali tai suhteessa kuolleisiin jotain pahasti vialla. Jos kerran kuukaudessa itkee, on todennäköisesti masentunut.
Varsin lapsellinen ajatusmaailma sinulla. Ihan kuin kyynelten vuodattaminen olisi ainut tapa osoittaa surua. Oikeasti siinä ei ole mitään epänormaalia, jos ei itke (varsinkaan muid
Jokainen ihminen vuodattaa kyyneliä, kun on tarpeeksi surullinen. Ihminen ei yksinkertaisesti tunne surua voimakkaasti, jos ei itke. Eri asia on, jos estää itkun tulemista, kun ei kehtaa itkeä. Ihmisissä on melko tunteettomiakin, mutta äärimmilleen vietynä se on sairasta ja kuuluu esim. narsistiseen persoonallisuushäiriöön.
Jos aikuinen ihminen itkeä väsymyksestä niin eihän se taas ihan normaalia ole, vaan masennuksen oire. Lapset itkevät väsymyksestä, mutta se kuuluu siihen kehitysvaiheeseen.
Itkemisellä on useita terveyshyötyjä, jotka voivat vaikuttaa positiivisesti sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin:
Stressin lievitys: Itkeminen voi auttaa vähentämään stressihormonien, kuten kortisolin, tasoa kehossa. Tämä voi auttaa rentoutumaan ja lievittämään fyysistä jännitystä.
Tunnetilojen purkaminen: Itkeminen on tapa purkaa voimakkaita tunnetiloja, kuten surua, pettymystä tai turhautumista. Se voi auttaa prosessoimaan vaikeita tapahtumia ja tunteita.
Endorfiinien vapautuminen: Itkeminen voi käynnistää endorfiinien, kehon luonnollisten "onnellisuushormonien", vapautumisen. Tämä voi tuoda helpotusta ja lievittää kipua.
Auttaa sosiaalisessa kanssakäymisessä: Itkiessä voi saada lohtua ja tukea muilta, mikä vahvistaa sosiaalisia siteitä ja auttaa käsittelemään vaikeita tilanteita yhdessä muiden kanssa.
Parantaa mielialaa: Vaikka itku aluksi voi tuntua raskaalta, monien ihmisten mieliala kohoaa sen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että itkeminen auttaa käsittelemään ja vapauttamaan negatiivisia tunteita.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että itkemisellä on monia terveyshyötyjä, jotka liittyvät sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Se on luonnollinen tapa reagoida voimakkaisiin tunteisiin ja voi auttaa ylläpitämään tasapainoa ja hyvinvointia elämässä.
Paljon mielummin herkkä mies, joka uskaltaa itkeäkin silloin tällöin kuin toksisen maskuliini tunnekylmä mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi miestä joka ei osaa käsitellä tunteita eli itkeä silloinkun syytä on. Menkää sinne vuoteen 1900 machoilemaan..
Tunteisiin kuuluu myös Viha. Kateus ym negatiivinen. Pitääkö nekin päästää ulos.
Ei itkeminen ole tunteiden käsittelyä. Ei myöskään väkivalta. Se tarkoittaa enemmänkin ettei osaa käsitellä tunteitaan.
Itkeminen nimenomaan on sitä tunteiden käsittelyä, hassu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herättää varoituskellot, jos miehelle tulee vain vuosien välein tilanteita, joissa itkettää. Jotain on pielessä, jos noin harvoin uskaltaa päästää tunteensa valloilleen. Enkä nyt tarkoita, että jatkuvasti pitää vollottaa, mutta normaaliin elämään kuuluu itkutkin useammin kuin vaikka 5 vuoden välein.
Ei kaikilla ole niin surullisista asioita, että olisi tarve itkeä edes joka vuosi. Monen elämä on tasapaksua. Hetket, jolloin _pitää_ itkeä on mm. lähisukulaisten kuolema. Jos silloin ei itke niin on epänormaali tai suhteessa kuolleisiin jotain pahasti vialla. Jos kerran kuukaudessa itkee, on todennäköisesti masentunut.
Miksi luulet, että itkeä voi vain, jos on surullisia asioita? Etkö ole koskaan kuullut onnen kyynelistä? Tai helpotuksen? Normalistihan ihminen voi itkeä vaikka mistä syystä. Ha
Silloin puhutaan liikutuksesta. Lasten saaminen on Suomessa niin ainutkertainen asua, että tapahtuu 1-2 kertaa keskivertoihminen elämässä. Mitään vastaavaa liikuttumista tuskin tulee elämässä muuten ja hyvin harva suorastaan itkee, kun liikuttumisesta puhumaan.
Kun ei kaikilla nyt vaan ole elämä sellaista, että niitä itkun aiheuta tulisi usein. Hautajaisiin jää aika monilla itkut.
Ihminen ei yksinkertaisesti tunne surua voimakkaasti, jos ei itke
Puhdasta paskaa. Ihminen voi olla niin surullinen, ettei yksinkertaisesti pysty itkemään. Onnea helposta elämästä, jos et ole koskaan kokenut niin musertavaa surua, ettei edes kyyneleet tule ulos. Minä olen ja voin kertoa, että se todellakin oli voimakasta surua. En edes tiennyt ennen sitä, että niin voimakasta surua on olemassa. Tuntui kirjaimellisesti siltä, että hajoan palasiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi miestä joka ei osaa käsitellä tunteita eli itkeä silloinkun syytä on. Menkää sinne vuoteen 1900 machoilemaan..
Tunteisiin kuuluu myös Viha. Kateus ym negatiivinen. Pitääkö nekin päästää ulos.
Ehdottomasti pitää. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja kaikki tunteet saa näyttää. Mutta pitää muistaa, että tunteita voi näyttää monella tavalla. On hyviä tapoja näyttää tunteet (esim. huutaa täyteen ääneen metsässä, jos vtuttaa) ja huonoja tapoja näyttää tunteet (esim. lyödä toista ihmistä, jos vtuttaa). Huonoja tapoja ei pidä käyttää, vaan pitää opetella näyttämään tunteensa hyvällä tavalla ilman, että kukaan vahingoittuu.
Älkää menkö metsään huutamaan. Täyteen ääneen huutaminen metsässä pelottaa metsäneläimiä 😢
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herättää varoituskellot, jos miehelle tulee vain vuosien välein tilanteita, joissa itkettää. Jotain on pielessä, jos noin harvoin uskaltaa päästää tunteensa valloilleen. Enkä nyt tarkoita, että jatkuvasti pitää vollottaa, mutta normaaliin elämään kuuluu itkutkin useammin kuin vaikka 5 vuoden välein.
Ei kaikilla ole niin surullisista asioita, että olisi tarve itkeä edes joka vuosi. Monen elämä on tasapaksua. Hetket, jolloin _pitää_ itkeä on mm. lähisukulaisten kuolema. Jos silloin ei itke niin on epänormaali tai suhteessa kuolleisiin jotain pahasti vialla. Jos kerran kuukaudessa itkee, on todennäköisesti masentunut.
Varsin lapsellinen ajatusmaailma sinulla. Ihan kuin kyynelten vuodattaminen olisi ainut tapa osoittaa surua. Oikeasti siinä ei ole
Lopetahan jo. Aikuinen ei ole automaattisesti masentunut, jos hän itkee väsymyksestä. Jokainen pikkuvauvan kanssa tarpeeksi monta yötä valvonut ymmärtää tämän. Samoin kuin jokainen, joka on vienyt jaksamisen muusta syystä ihan yli olematta kuitenkaan masentunut. Voi tapahtua esimerkiksi äärimmäisen rankan fyysisen suorituksen aikana/jälkeen, että itku tulee puhtaasti väsymyksestä, kun jokainen solu huutaa hoosiannaa. Täysin normaali reaktio.
Samaa kuin muistakin eli tulee vähän surullinen olo toisen puolesta, kun ei tiedä miten pahalta tuntuu. Kysyisin mikä on, jos on tuttu tai odottaisin, haluaako puhua asiasta.
Tunsin miehen, joka itki lähes joka päivä. Se oli päihteidenkäytöstä johtuvaa masennusta. Se ei herätä myötätuntoa enää siinä vaiheessa, kun se vaan jatkuu ja jatkuu ja toinen ei tee ongelmalle mitään.
Silloin puhutaan liikutuksesta. Lasten saaminen on Suomessa niin ainutkertainen asua, että tapahtuu 1-2 kertaa keskivertoihminen elämässä. Mitään vastaavaa liikuttumista tuskin tulee elämässä muuten ja hyvin harva suorastaan itkee, kun liikuttumisesta puhumaan.
Kun ei kaikilla nyt vaan ole elämä sellaista, että niitä itkun aiheuta tulisi usein. Hautajaisiin jää aika monilla itkut.
----
Liikutus=itku. Kyyneleet siinä valuu silmistä ja monilla tulee isomminkin itku. Suurin osa ihmisistä pystyy myös liikuttumaan/itkemään, jos näkee jotain koskettavaa, vaikka se ei olisi surullista. Elokuvissa, kirjoissa jne. on paljon kohtauksia, jotka saattavat saada kyyneleitä aikaan. Ei kaikkea tarvitse itse kokea, jotta voi kokea jotain tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Vastenmielinen kun ei ole maskuliininen. Vaikka kuinka kaikki sanoo haluavansa tunteellisen miehen niin ei kai kukaan oikeastinhalua tunteellista miestä kun miehen tehtävä on tuottaa naiselle taloudellista hyötyä ja turvata naisen elämä
Itkeminen on maskuliinista. Vaatii ihmiseltä enemmän uskaltaa olla herkkä ja haavoittuvainen kuin kova ja tunnekylmä. Arvostan.
Itkeminen nimenomaan on sitä tunteiden käsittelyä, hassu.
Itse asiassa ei ole. Itkeminen on tunteiden ilmaisemista. Tunteiden käsitteleminen tapahtuu pään sisällä ilman, että se näkyy ulospäin tai puhumalla. Eihän nauraminenkaan ole ilon käsittelyä, vaan se on tapa ilmaista iloa.
Ei itkeminen ole tunteiden käsittelyä. Ei myöskään väkivalta. Se tarkoittaa enemmänkin ettei osaa käsitellä tunteitaan.