Onko lapsen synttäreille pakko kutsua kaikki?
Kaveriporukalla ollaan tavattu viettää lasten kaverisynttäreitä neljän perheen voimin viime vuodet. Meillä on suunnilleen samanikäisiä lapsia. Nyt aion jättää yhden näistä perheistä kutsumatta oman lapseni 4-vuotissynttäreille, ja tästä ei kyllä hyvä seuraa. Loukkaantuvat varmasti, ja ihan kyllä ymmärränkin, eihän se varmasti hyvältä tunnu.
Jätän kutsumatta siksi, etten voi sietää tämän perheen esikoista. Lapsi on aivan järkyttävän huonokäytöksinen, ja vetelee raivareita koko ajan. Täysin pilalle hemmoteltu, ja saa haluamansa huutamalla kurkku suorana jatkuvasti. Aivan kauheaa sanoa pienestä lapsesta näin, mutta tiedän, että synttäreillä on kiva tunnelma, jos hän ei ole paikalla. Ja mielestäni lapseni ansaitsee kivat synttärit.
Ei tunnu ihan oikealta karsia juhlavieraita näin, ja välitkin ehkä menevät tässä. Kun muut ystävät tulevat paikalle, ei ole oikein muuta tapaa hoitaa asiaa, kuin kertoa perheelle suoraan, miksi heitä ei kutsuta. En voi esimerkiksi teeskennellä, ettei juhlia olisi ollut, tai että juhlittiin vain perheen kesken.
Millähän sanoilla sitä tämänkin asian sitten mahdollisimman kohteliaasti ilmaisisi? Että anteeksi, mutta emme pidä lapsestanne, joten ette nyt ole tervetulleita meille.
Kommentit (164)
Me ollaan kutsunut vain he, joiden kanssa sankari saa leikit aikaan normaalisti. Ei sisaruksia, vanhempia tai päiväkotiryhmää/koko luokkaa.
Toisinaan on sisarukset järjestetty muualle. Sukukahvitus on ollut erikseen. Täysin keskitetty synttärisankariin ja hänen juhliinsa.
Mitä itse kiukkulapseen tulee, niin vaikuttaa siltä, että jotain muutakin ongelmaa on. Eihän yksikään tervelapsi huuda koko aikaa.
Oletko ottanut huomioon sen, että tuossa voi hyvinäkkiä käydä niin, että te jäätte yksin. Kun muut hoksaavat ulosjätön, muut voivat liittoutua kiusaajaa vastaan.. joiksi te tässä nyt leimaannutte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
teilläpäin?
Mun lapset on olleet mm. kielikoulun eskareissa, joihin kulkee kahteen ryhmään yhteensä 50 lasta per vuosiluokka. Asuvat ympäri Uuttamaata. Ja ne kaverisynttärit nelivuotiailla on kaikille tuttuja.
Siis ei vain täällä missä asumme, vaan siellä missä se eskari on ja kaikilla niillä asuinpaikoilla, joissa nuo sadat lapset asuu.
Samaten niitä on sukulaisten ja tuttujen lapsilla Oulussa, Savonlinnassa, turussa jne.
Joo. Kiva. Lopetatko nyt, kun tämä ei ole keslustelun aihe.
No onhan se juurikin se keskustelun aihe. Nelivuotiaan synttärit.
Keskustelunaihe ei ole se, miten ne sun mielestä järjestetään oikein, vaan se, mitä ap tekee siinä tilanteessa, jossa hän on.
Vierailija kirjoitti:
Minä joudun aina karsimaan vieraslistaa, koska minähän ne juhlat maksan. Koulussa jaksetaan hokea vanhempainilloissa sitä, että joko kutsutaan koko luokka tai kaikki tytöt/pojat. Vastausta ei tule siihen, että kuka nämä juhlat maksaa. On vähän eri asia kutsua 5 kuin 8 tai 12 henkilöä. Kotiin ei mahdu isoa lössiä ja maksullisilla synttäreillä jokaisesta on kuluja.
Kuka vanhempainilloissa hokee? Missä semmoisia kouluja on?
Mulla on viisi lasta käynyt peruskoulun läpi, enkä ainuttakaan vanheimpainiltaa ole missannut.. koskaan ei ole tuommoisia vaatimuksia eteentullut. Ei opeilta, ei reksit, eikä muilta vanhemmilta.
Jos tulis, niin sitten voi sen suunsa avata ja kertoa omat ajatukset.
Ihmiset elää aivan liikaa muiden odotusten varassa. Kehittykää ja hankkikaa vahvempi itsetunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
teilläpäin?
Mun lapset on olleet mm. kielikoulun eskareissa, joihin kulkee kahteen ryhmään yhteensä 50 lasta per vuosiluokka. Asuvat ympäri Uuttamaata. Ja ne kaverisynttärit nelivuotiailla on kaikille tuttuja.
Siis ei vain täällä missä asumme, vaan siellä missä se eskari on ja kaikilla niillä asuinpaikoilla, joissa nuo sadat lapset asuu.
Samaten niitä on sukulaisten ja tuttujen lapsilla Oulussa, Savonlinnassa, turussa jne.
Joo. Kiva. Lopetatko nyt, kun tämä ei ole keslustelun aihe.
No onhan se juurikin se keskustelun aihe. Nelivuotiaan synttärit.
Keskustelunaihe ei ole se, miten ne sun mielestä järjestetään oikein, vaan se, mitä ap tekee siinä tilanteessa, jossa h
Niin ja ratkaisu on se, että ap siirtyy elämään normaalia elämää, järjestää lapselleen normaalit lastensynttärit ja sitten kahvittelee kavereineen muulloin. Näin kaikki ratkeaa, kaikki on tyytyväisiä, eikä ketäämn suljeta misätän pois, eikä ap flaskaa itseään. Ja lapsi saa normaalimman lapsuuden.
Mielestäni ei ole kiusaamista jättää kutsumatta lasta, joka on tähän saakka pilannut pienen jokaiset juhlat. Niin kiltti ei tarvitse olla, ettei lapsi sen takia koskaan saa kivoja synttäreitä. Ja lapsen on myös hyvä itse oppia se, ettei häntä saa kohdella miten tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
teilläpäin?
Mun lapset on olleet mm. kielikoulun eskareissa, joihin kulkee kahteen ryhmään yhteensä 50 lasta per vuosiluokka. Asuvat ympäri Uuttamaata. Ja ne kaverisynttärit nelivuotiailla on kaikille tuttuja.
Siis ei vain täällä missä asumme, vaan siellä missä se eskari on ja kaikilla niillä asuinpaikoilla, joissa nuo sadat lapset asuu.
Samaten niitä on sukulaisten ja tuttujen lapsilla Oulussa, Savonlinnassa, turussa jne.
Joo. Kiva. Lopetatko nyt, kun tämä ei ole keslustelun aihe.
No onhan se juurikin se keskustelun aihe. Nelivuotiaan synttärit.
Keskustelunaihe ei ole se, miten ne sun mielestä järjestetään oikein, vaan
Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin normaalit lastensynttärit. Ihmiset kutsuu ihan ketä haluavat. Sun todellisuus on omasi.
Onks kaikki nykyään kiusaamista? Eikö se sitten ole, että tullaan toisten juhliin hajottamaan paikkoja ja räyhäämään? Sekö on kiusaaja, joka ei tätä halua?
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei ole kiusaamista jättää kutsumatta lasta, joka on tähän saakka pilannut pienen jokaiset juhlat. Niin kiltti ei tarvitse olla, ettei lapsi sen takia koskaan saa kivoja synttäreitä. Ja lapsen on myös hyvä itse oppia se, ettei häntä saa kohdella miten tahansa.
Tietenkin on. Ulosjättö tai eristäminen on aina kiusaamista.
Kutsuu perheistä vain sen muksun, joka on lapsen kaveri. Sillähän siitä pääsee, eikä tarvii järjestää niin isoja synttäreitä.
Tietenkään ei tarvitse kutsua kaikkia. Kuka voi pitää viidenkymmenen hengen synttärit? Kolmelle lapselle vuoden sisään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei ole kiusaamista jättää kutsumatta lasta, joka on tähän saakka pilannut pienen jokaiset juhlat. Niin kiltti ei tarvitse olla, ettei lapsi sen takia koskaan saa kivoja synttäreitä. Ja lapsen on myös hyvä itse oppia se, ettei häntä saa kohdella miten tahansa.
Tietenkin on. Ulosjättö tai eristäminen on aina kiusaamista.
Kutsuu perheistä vain sen muksun, joka on lapsen kaveri. Sillähän siitä pääsee, eikä tarvii järjestää niin isoja synttäreitä.
Täysin virheellinen lausuma, että ulosjättö on aina kiusaamista. Jos joku vetää sua turpaan joka kerta kun näette, ja suljet hänet ulos elämästäsi, et ole kiusaaja, vaan suojaudut kiusaamiselta.
Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin normaalit lastensynttärit.
Normaalit=sellaiset joita järjestetään, seuraten lapsen normaaleja kehitysvaiheita:
alle kolmevuotiaille sukulaissyntteräitä ja satunnaisia kavereita vanhempineen
3-11/12-vuotailla kaverisynttäreitä jotka vanhemmat järjestää
12/13-vuotiaasta ylöspäin kaverisynttäreitä esimerkiksi leffassa tms. niin että teini itse vain menee ja kutsuu
Tämä on se normaali malli, jota valtaosa toteuttaa.
Epänormaalit=äityli kutsuu omia kavereitaan ja se lapsi on sitten äitylin jatke ja äityli kutsuu vain äitylin haluamia ihmisiä
Nimittäin kunnon harrastepiireistä aika paljon kavereita ynnä muut .
Vierailija kirjoitti:
Onks kaikki nykyään kiusaamista? Eikö se sitten ole, että tullaan toisten juhliin hajottamaan paikkoja ja räyhäämään? Sekö on kiusaaja, joka ei tätä halua?
Ei ole. Ihmisiltä vaan puuttuu rohkeus. Emännän säännöillä mennään ja räyhäävä pentu laitetaan arestiin. Jos ei tepsi, ei tipu juhliakaan. Tehdään selväksi, että hyvä käytös kunniaan.
Seuraavalla kerralla sitten tietävät olla odottamatta kutsua, ellei parannusta ole tapahtunut.
Ei tietenkään kenenkään yksityiskotiin ole mitään velvollisuutta kutsua kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin normaalit lastensynttärit.
Normaalit=sellaiset joita järjestetään, seuraten lapsen normaaleja kehitysvaiheita:
alle kolmevuotiaille sukulaissyntteräitä ja satunnaisia kavereita vanhempineen
3-11/12-vuotailla kaverisynttäreitä jotka vanhemmat järjestää
12/13-vuotiaasta ylöspäin kaverisynttäreitä esimerkiksi leffassa tms. niin että teini itse vain menee ja kutsuu
Tämä on se normaali malli, jota valtaosa toteuttaa.
Epänormaalit=äityli kutsuu omia kavereitaan ja se lapsi on sitten äitylin jatke ja äityli kutsuu vain äitylin haluamia ihmisiä
Kun ne lapset on mun lapsen hyviä ystäviä. Hän haluaa heidät syntymäpäivilleen koska on tuntenut heidät koko elämänsä. Sä voit noita itse keksimiäsi normaaliuslistoja laatia lämpimiksesi kuten haluat, mutta tosiasia on se, että perheiden verkostot ovat erilaisia, eikä ole olemassa vain yhtä normaalia. Ap
Kun ne lapset on mun lapsen hyviä ystäviä. Hän haluaa heidät syntymäpäivilleen koska on tuntenut heidät koko elämänsä. Sä voit noita itse keksimiäsi normaaliuslistoja laatia lämpimiksesi kute
Sun lapsesi haluaa olla normaali ja samanlainen kuin muut. Siihen lapsella on oikeus.
Sinä voit vallan hyvin tehdä kuten muutkin, antaa lapsesi irtautua itsestäsi ja kahvittaa ne haluamasi perheet niin, että se tilaisuus on vain heille. Pitää lapselle normaalit synttärit.
Näin ketään ei suljetaan mistään pois, sun lapsesi saa elää ikätasoista elämää ja sinä et flaskaa itseäsi. Win-win.
Toki voit jatkaa valitsemallasi tiellä, säätää loputtomiin, riidellä ja opettaa lapsellesi yhtä epäsosiaaliset käytöstavat. Siinä taas ei sitten ole kuin häviäjiä, ennen kaikkea se sun lapsesi.
Mun lapset kun ikää tuli lisää eivät enää halunneet lähteä mun kaverin perheen juhliin ym.
Heillä esikoinen oli todella kauhea. Pahoinpiteli sisaruksiaan ja vieraita myös. Omani kertoivat jälkikäteen, että jatkuvasti sai varoa ja tuli "turpiin". Itsekin näin jotain, veti pikkuveljen nurin takaraivolleen ja vaan NAUROI. Ja oli silloin jotain 7v. Nytkin aina päällespäsmärinä juhlissa, vaikka juhlittaisiin muita. Ja selkeästi sen nuorimmat karttelee, kun aina pois kotoa kun mahdollista.
Ainut lapsi josta olen miettinyt että onko psykopaatti. Ja en todellakaan kehtaa mitään sanoa kaverilleni, ettei suutu. Ei edes tiedä että lapsensa on pahoinpidellyt takapihalla mun lapsia.
Höpö höpö, tuossa ei ole mitään kiusaamista. Omaan kotiin ja omiin juhliin saa kutsua ja jättää kutsumatta juuri ne jotka haluaa, se ei ensinnäkään kuulu kellekään eikä siitä pidä kenenkään alkaa mussuttamaan. Kouluissa ei myöskään voida vaatia että koko luokka kutsutaan, ei koulu niitä juhlia kustanna.
AP:n tapauksessa keskustelisin tämän perheen vanhempien kanssa jotenkin näin. Meille on tulossa X :n juhlat ja olemme jo muutaman kertana ajatelleet, että ehkä teidän lapsi ei viihdy sellaisissa tilanteissa ja niin mielellään kun toivoisimme näkevämme teidät, niin ehkä tällä kertaa emme nyt kutsu teitä, koska lapsenne aiheuttaa aina paljon meteliä ja kieltämättä on haastava useissa tilanteissa ja haluamme nyt kaiken huomion vain omaan lapseemme, koska hänellä on omat juhlat. Jos tulisitte vaikka sitten joku toinen päivä, voi olla että lapsennekin pitäisi siitä kun ei ole niin paljon ihmisiä. Tarkoitus ei ole loukata vaan ajatella nyt meidän kaikkien parasta silmällä pitäen X:n juhlatunnelmaa.
Aikuiset osaa olla loukkaantumatta ja asiat on asioita.
Vierailija kirjoitti:
Kun ne lapset on mun lapsen hyviä ystäviä. Hän haluaa heidät syntymäpäivilleen koska on tuntenut heidät koko elämänsä. Sä voit noita itse keksimiäsi normaaliuslistoja laatia lämpimiksesi kute
Sun lapsesi haluaa olla normaali ja samanlainen kuin muut. Siihen lapsella on oikeus.
Sinä voit vallan hyvin tehdä kuten muutkin, antaa lapsesi irtautua itsestäsi ja kahvittaa ne haluamasi perheet niin, että se tilaisuus on vain heille. Pitää lapselle normaalit synttärit.
Näin ketään ei suljetaan mistään pois, sun lapsesi saa elää ikätasoista elämää ja sinä et flaskaa itseäsi. Win-win.
Toki voit jatkaa valitsemallasi tiellä, säätää loputtomiin, riidellä ja opettaa lapsellesi yhtä epäsosiaaliset käytöstavat. Siinä taas ei sitten ole kuin häviäjiä, ennen kaikkea se sun lapsesi.
En ole sanonut, ettei lapsellani ole muita kavereita, muunlaisia sosiaalisia verkostoja ja kaikenlaisia tilaisuuksia olla ikäistensä kanssa. Meillä vietetään synttärit kuitenkin meidän tavalla. Toivon sulle sydämestäni kykyä avartaa mieltäsi ja lapsillesi sivistystä siitä, että perheitä on erilaisia, ja ei ole vain yhtä oikeaa tapaa olla maailmassa. Toivon, että he oppivat jostain olemaan tuomitsematta vähänkin erilaisia tapoja, kuin oman kodin tavat. Voimia koitokseen heille, ja parempaa jatkoa sinulle! Päätän keskustelun sinun kanssani osaltani tähän. Ap
No onhan se juurikin se keskustelun aihe. Nelivuotiaan synttärit.