Nyt muistan, miksi olin nuorena laiha

Kävin pari kertaa viikossa bilettämässä diskossa. Siinä oli paljon vähemmän tunteja vuorokaudessa, jonka käytti syömiseen. Nyt kun olen ollut iltaisin vain kotona, niin tulee myös syötyä sinä aikana. Lisäksi tanssin diskossa n 5 h per ilta. Se kulutti paljon kaloreita ja oli myös hyvää liikuntaa.

Kysymys kuuluu, millaisella elintapamuutoksella voisi tämän korvata nyt keski-ikäisenä, kun ei millään jaksa käydä viihteellä enää. Oletteko muut huomanneet tuon saman? Miten olette kompensoineet sitä, kun elämäntapa on muuttunut kotikeskeiseksi? Miehen tapaaminen ja viimeistään lapsen saaminen oli se muutoskohta, jonka jälkeen jäin iltaisin kotiin. Varsinkin pikkulapsiarjessa syöminen alkoi symboloida minulle ns omaa aikaa ja eräänlainen lohtuhetki tylsään elämään.

Pystyykö kukaan samaistumaan tähän?