Milloin tajusit jääväsi ns. ulkopuoliseksi?
Minulla se tapahtui kun täytin 15. Meillä oli viiden henkilön kaveriporukka koulussa mutta ei vietetty aikaa yhdessä muuten. Peruskoulu oli päättymässä ja tiesin jo silloin että elämä vie porukkaa eri suuntiin. Ajattelin tehdä omista synttäreistä tavallaan läksiäiset. Järjestin synttärit meille viidelle mutta ketään ei sitten saapunut. Odotin niitä puoli tuntia ja poistin kaikki sen jälkeen somesta. Koulussa sinnittelin ne kaksi ja puoli kuukautta kevätlukukauden loppuun sanomatta niille mitään. Tietääkseni kukaan niistä ei ole yrittänyt ottaa yhteyttä sen jälkeen.
Tämä tapahtui kahdeksan vuotta sitten. Peruskoulun jälkeen muutin muualle, tein yhdistelmätutkinnon ja jatkoin sillä yliopistoon. Noista muista yksi meni ammattikouluun ja kaksi lukioon. Yhdestä ei ole mitään tietoa.
Kommentit (4)
Tarkoitatko ap että olet edelleen ulkopuolisen?
Kai minullakin on joskus ollut ulkopuolisuuden kokemuksia, tai ihan varmastikin on ollut. Itseasiassa koen ulkopuolisuutta kaikkia kohtaan joilla on aitoa elämänhalua. Mutta se on toinen tarina. Sosiaalisissa porukoissa sen sijaan olen pärjännyt ihan hyvin. Aina ollut jotain kavereita ym.
Peruskoulun jälkeen näin muutaman tyypin satunnaisesti. Sen jälkeen on tullut muita tyyppejä, jotku hetkeksi ja jotku pidempään.
Peruskoulussa oli isot luokat, noin 30 henkee luokalla A-D, muistan alle kymmenen nimet.
En ole koskaan tuntenut kuuluvani mihinkään porukkaan. Tai jos olen, niin siinäkin on ollut ulkopuolinen olo. Jos on ollut joitakin kavereita joskus, ovat he aika pian löytäneet parempaa seuraa. Jokin minussa on vialla, kun ei mun kanssa haluta olla. Mieskin on mieluummin kavereittensa kuin minun kanssa.
Mistä ulkopuoliseksi?
Yläasteen porukat on hajonneet kauan sitten, samoin lukion ja jatko-opintojen. Kaikki on jääneet ulkopuolisiksi niistä porukoista paitsi ne, jotka asuu tai on muuttaneet lähemmäs toisiaan. Elämä hajottaa.