Vein pojan armeijaan

Vierailija kirjoitti:

Tykinruuaksi veit lapsesi. Koko armeija on farssi. Karkuun vaan, jos kutsu rintamalle tulee.

Muuta pois Suomesta maanpetturi.

Ennen oli muotia itkeä, kun poika lähti armeijaan. Sinne saatettiin, kuten ensimmäisenä koulupäivänä kouluun. Portilla kyynelehdittiin. Karjalaiset eniten, koska on itkulauluperinne ja tuoreessa muistissa se, kuinka Venäjä hyökkäsi.

Se on semmoista. Sieltä pitäisi kuitenkin palata hengissä joten huoli pois.

Puppa haki Mummalle vasullisen alokkaita, kyllä maistui!

Minulla ei ollut edes vanhempia enää kun menin armeijaan. Muistan sen päivän kun menin sinne niin siellä oli niillä kouluttajilla kauhea uho päällä ja saimme pään aukomista heti ja kouluttaja kokelas käveli takanani ja huuteli että kävele kunnolla alokas. Käännyin siitä ja sanoin sille kokelaalle että jos se aukoo päätä vielä niin hakkaan sen saman tien. Sanoin myös etten tullut kuuntelee vittuilua sinne armeijaan enkä kiusaamista sillä koin sitä jo koulussa liikaa joten sanoin että vedän sitä kokelasta turpaan. Pian olinkin jonkun sotilasmestarin puhuttelussa ja taisin joutua vielä linnakkeen päällikön puhutteluun myös. Sanoin myös sille että en siedä vittuilua ja kiusaamista pätkääkään joten hakkaan mielellään yhden kusipään muille malliksi. Eipä tullut se kokelas enää päätä aukoomaan. Mutta jouduin sitten örön saarelle koulutukseen ja siellä oli myös yksi kokelas joka huusi ja räyhäsi ja aukoi päätä minulle aika pian kun tulin sinne. Sen kanssa sitten jouduin tappeluun ja muutaman kerran vetäsin sitä nyrkillä naamaan. Jouduin kapteenin puhutteluun ja sen jälkeen mut vietiin turun pansioon putkaan. Olin siellä jotain viikon arestissa. Loppu ajan armaijassa vietin gyltön linnakkeella merivalvonta miehenä.

Vierailija kirjoitti:

Ketkä huonokäytöksiset typerykset täällä aina kommentoi? Armeijaan lapsensa lähettäminen on äideille kova paikka, jos lastaan rakastaa. 

Ei sinne lähetetä, sinne kutsutaan miesoletetut. Sota-aikana lapset lähetettiin ruotsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö poika osannut itse sinne mennä?

Ei, jos ei osaa kenkiä(kään) laittaa paikoilleen.

Armeijassa oppii pitämään tavaroistaan huolta. Petaamaan sängyn ja pitämään kaappinsa siistinä.

Hah, ihan muuta kertoi poikani intin tavoista. 

Vierailija kirjoitti:

Muista soittaa illalla komppaniaan ja varmistaa, että on pessyt hampaat.

Soita myös komppanian vääpelille, että valvoo sen kunnolla tehdyksi.

Vierailija kirjoitti:

Kävikö poikasi matkan varrella paskalla?

Eipä tuo taida sinulle kuulua.

Kyllä minustakin tuntui haikealta, kun lapset lähtivät armeijaan ja opiskelemaan. Tyhjä huone myös herättää toisinaan tunteita. Kysyn säännöllisesti miten pärjäävät ja onko kaikki hyvin. Hössötön kun ovat kotona ja lähtevät taas omilleen. Itse olen 50 vuotta ja oma äitini edelleen murehtii minun asioita. Ihan normaalia äidin rakkautta, jota toivoisi kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketkä huonokäytöksiset typerykset täällä aina kommentoi? Armeijaan lapsensa lähettäminen on äideille kova paikka, jos lastaan rakastaa. 

Ei sinne lähetetä, sinne kutsutaan miesoletetut. Sota-aikana lapset lähetettiin ruotsiin.

Äitiys on asia, jota ei ymmärrä, eikä voi ymmärtää kukaan muu, kuin toinen äiti. Nuo suorastaan uuvuttavan näppärät kommentit tulevat niiltä, jotka eivät ole äitejä. Aikaisemmin armeijaan lähtö oli poikien äideille suurten tunteiden aikaa. Nyt se koskee myös tyttöjen äitejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö poika osannut itse sinne mennä?

Ei, jos ei osaa kenkiä(kään) laittaa paikoilleen.

Armeijassa oppii pitämään tavaroistaan huolta. Petaamaan sängyn ja pitämään kaappinsa siistinä.

Jos vanhemmat eivät ole onnistuneet tuossa 20 vuoden aikana, siitä harvemmin tulee pysyvä tapa - kannettu vesi ei kaivossa pysy.

Lisäksi vanhempien on syytä miettiä mikä on mennyt pieleen jos tarvitaan valtioĺlinen instanssi tuollaisten perusjuttujen oppimiseen.