Oletko hyväksynyt sen, jos aikuinen lapsesi ei kykene normaaliin elämään?
Meillä suvussa kaksi 30-40 vuotiasta miestä, jotka työkyvyttömyyseläkkeellä. Toinen vähän sosiaalisempi. Toinen ei ole puhunut vieraille ihmisille sanaakaan 15 vuoteen. Fyysisesti molemmat ovat normaaleja, mutta henkisesti eivät todellakaan.
Sanomattakin iienee selvää, että heiltä ei vanhemmat tule lastenlapsia saamaan. Oletko sinä vanhempana hyväksynyt asian, jos omille aikuisille lapsillesi olisi käynyt näin?
Kommentit (3)
Olen hyväksynyt asian jo ennen kuin lapsia olen tehnyt. Kaikki otetaan vastaan ja eletään sen mukaan.
Monen ihmisen eli joidenkin lapsen tarina päättyy ennenaikaisesti milloin mistäkin syystä. Ikäväähän se on, mutta elämä ei takaa onnea ja menestystä jokaiselle yksilölle.
Lapsessa ei ole olemassa minkäänlaista turvatakuuta. Luulisi olevan selvää jo siinä vaiheessa kun lasta pistetään alulle.