Olen huolissani tieteellisen ajattelun heikkenemisestä. Nuoret konservatiivimiehet ja liberaalinaiset kuulostavat yhtä hörhöiltä
Konservatiivit selittävät että munasolu+siittiö on jo täysin ihminen. Liberaalit väittävät että sukupuolia on loputon määrä.
Kommentit (4)
Kaikkein vaikeinta on pysyä maltillisena ja keskellä. Aurea mediokratis tms.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, tässä tehdään paluuta jonnekin 70-luvun meininkeihin, jolloin nuoriso oli poliittisesti hyvin ideologisoitunutta. Nyt tosin kyse on vähemmän suoranaisesta puoluepolitiikasta ja enemmän yleisestä arvomaailmasta.
Toisaalta jaan huolesi asiasta, toisaalta kyllä ne 70-luvun radikaalinuoretkin pääasiassa rauhoittuvat ja siirtyivät kauemmas ääripäistä kun ikää ja kokemusta tuli.
Totta. Silloin tosin maailma pakotti muuttumaan ajan kanssa; nykyisin voi uppoutua loppumattomiin somekupliin, eikä henkistä kasvua tarvita. Tuolloin ei myöskään oltu (luonnon)tiedevastaisia, kuten nyt molempien puolten äärilaidat. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, tässä tehdään paluuta jonnekin 70-luvun meininkeihin, jolloin nuoriso oli poliittisesti hyvin ideologisoitunutta. Nyt tosin kyse on vähemmän suoranaisesta puoluepolitiikasta ja enemmän yleisestä arvomaailmasta.
Toisaalta jaan huolesi asiasta, toisaalta kyllä ne 70-luvun radikaalinuoretkin pääasiassa rauhoittuvat ja siirtyivät kauemmas ääripäistä kun ikää ja kokemusta tuli.
Totta. Silloin tosin maailma pakotti muuttumaan ajan kanssa; nykyisin voi uppoutua loppumattomiin somekupliin, eikä henkistä kasvua tarvita. Tuolloin ei myöskään oltu (luonnon)tiedevastaisia, kuten nyt molempien puolten äärilaidat. -eri
Nykyisin tosiaan on paljon vastustusta tieteellistä tietoa kohtaan. Relativismi yltää myös asioihin, joista ei sinällään ole mieltä kiistellä. Tieteellisen metodin ymmäryksen heikkous lienee osana tätä ilmiöitä, jossa tietty normaali epävarmuus tuloksissa tulkitaan siten, että melkein mikä tahansa selitysmalli onkin yhtä pätevä kuin kattavan tutkimuksen tulos.
Samaa mieltä, tässä tehdään paluuta jonnekin 70-luvun meininkeihin, jolloin nuoriso oli poliittisesti hyvin ideologisoitunutta. Nyt tosin kyse on vähemmän suoranaisesta puoluepolitiikasta ja enemmän yleisestä arvomaailmasta.
Toisaalta jaan huolesi asiasta, toisaalta kyllä ne 70-luvun radikaalinuoretkin pääasiassa rauhoittuvat ja siirtyivät kauemmas ääripäistä kun ikää ja kokemusta tuli.