Miten ihmiset jaksaa puhua ja puhua? Missä välissä ne ajattelee ja on omissa nahoissaan?

Riippuu puhuko asiaa vai läpättääkö vain tyhjää? Ja onko kuulija kiinnostunut samasta aiheesta.

Minä puhun paljon, kun olen ihmisten ilmoilla. En ymmärrä sitä, että hakeudutaan seuraan jurnuttamaan. Omia asioita ehdin miettiä ihan tarpeeksi kaikkina muina aikoina. Olen lähes erakko.