Eronnut isäni on erakoitunut täysin vaimonsa kanssa mökilleen kesän ajaksi

Olen huolissani ikääntyneestä isästäni ja myös hänen vaimostaan, joka ei ole myöskään ihan "täysillä käyvä ollutkaan" koskaan.   En nyt ala erittelemään kummankaan mielenterveysongelmiaan.

Oma äitini otti eron isästäni minun ollessani pikkuinen tyttönen, koska eihän heidän yhteisestä elämästään tullut yhtikäs mitään isäni väkivaltaisuutensa vuoksi, joka suurimmalta osaltaan johtui isäni tietyn asteisesta alkoholismista.  Isälläni on myös koko ikänsä ollut peliaddiktio, etenkin rahapelien suhteen. 

Isäni raha-asiat ovat olleet aiemmin vieläkin pahemmassa tolassa, mutta uuden vaimonsa myötä sai ne jotenkin luistamaan jo vuosia sitten. 

Isän uusi vaimo suhtautuu ihan mukavasti minuun ja mieheeni sekä lapsiimme, mutta jotenkin hän on sellainen ärsyttävä mielistelevä ihminen.  Mökille hän ei kuitenkaan halua minua perheineni.  Ei sen puoleen itsekkään tykkää sinne mennä. Ei sinne edes mahtuisi yöksikään ja en pidä alkeellisista oloista esim. ulkohyyskästä jne.  Rakastan omaa äitiäni ja lastemme mamua. Ja lapset pitävät tottakai omasta aidosta mummastaan. Rumaa sanoa omasta isästään, mutta jollakin tasolla en pidä hänestä.  Isäni on liian jyrkkä mielipiteissään, ja kauhean helposti ärsyyntyvä ja aggressiivinen luonteeltaan etenkin pikkukännissä. Komentelee uutta vaimoaankin kuin hän ei olisi ihminen lainkaan. Huutaa ja räyhää hänelle, jos vaimonsa ei tee niin kuin isäni tahtoo. Kaiken lisänä isäni on sotkenut kaikki välit omiin ja vaimonsakin sukulaisiin ja ystäviinsä epävakaan luonteensa vuoksi.

Haluaisin olla hyvissä väleissä isäni ja vaimonsa kanssa, mutta en pysty.

Olen huolestunut isäni ja vaimonsa suppeasta sosiaalisesta elämästään, sillä ovat koko kesän vaan mökillään ja tuijottavat toisiiaan puhumatta mitään paitsi pakolliset asiat, ja vaimonsa lukee kirjoja vähällä vapaa-ajallaan ja lopun ajan siivoilee ja laittaa ruokaa sekä leipoo ja raataa hiestä märkänä kaikkea, mitä nyt isäni keksii käskeä tekemäänkin.