Kiva olla väliinputoaja tai oikeastaan jämäainesta
Työkyvytön ja eläkeläinen noin 40v mies, autismin kirjolla (asperger, add), keskivaikea masennus, ahdistuneisuushäiriö, välillä todellisuus ei tunnu todelta, ei kavereita, ei puolisoa ole ollut ja tuleeko olemaankaan vaikka kaipaa, asunto maalla syrjässä kun kaupunki ahdistaa hyvä jos siellä pystyy käymään edes.
Ei ole varaa juurikaan harrastaa omia mielenkiinnon kohteita jotka on erityisiä eli vievät paljon kiinnostusta jolloin muut asiat ei kiinnosta juurikaan tai hyvin vähän eikä uusien aloitus onnistu kun ei vaan kiinnosta. Päivät tylsiä varsinkin talvisin, töitä en juurikaan pysty tekeen mitä vähän jotain joka sekin ahdistaa. Sosiaalisesti täysin kömpelö ja yksinäinen, haluaisi jutella paljon mutta väsyn myös todella herkästi.
En näe mitään valoa elämässäni, pelkkää päivä kerrallaan odottaen koska tämä kaikki loppuu.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Onko lääkitys kunnossa? Ulkoiletko päivittäin, edes ihan kodin lähistöllä? Aloita niistä.
Yritä keksiä yksi kiva asia joka päivälle, ei tarvitse olla mikään iso juttu, vaan vaikka joku hyvä sarja, hyvä ruoka ynm. Tee myös joka päivä joku asia mikä pitäisi saada hoidettua, mutta ei huvita tai tuntuu että et pysty. Tee se mielellään heti aamusta pois niin ei tarvitse koko päivää jahkailla.
Mulla on sama tilanne kuin aloittajalla ja ei nuo yllämainitut auta yhtään mitään. Sitä on tehnyt kivoja ja hyödyllisiä asioita koko ikänsä ja tulos ihmissuhteiden, töiden, rahan ym suhteen on yhä nolla. Päässä vain on liikaa vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko lääkitys kunnossa? Ulkoiletko päivittäin, edes ihan kodin lähistöllä? Aloita niistä.
Yritä keksiä yksi kiva asia joka päivälle, ei tarvitse olla mikään iso juttu, vaan vaikka joku hyvä sarja, hyvä ruoka ynm. Tee myös joka päivä joku asia mikä pitäisi saada hoidettua, mutta ei huvita tai tuntuu että et pysty. Tee se mielellään heti aamusta pois niin ei tarvitse koko päivää jahkailla.
lääkitys on sellainen jota pystyn käyttämään ilman että saisin pahoja sivuoireita, toimii jotenkin. Päivittäin käyn ulkona mutta vaikka tekisi tunnin hikilenkin se ei auta oloon kuin tunnin tai kaksi.
Syömään pyrin hyvin aamulla, päivällä, iltapäivällä ja illalla, syön neljä kertaa olen siihen tottunut. Jotain sarjoja on tai ehkä vois kattoa, ei vaan tällä hetkellä ole motivaatiota. Monta asiaa on jonossa oottamassa tekemistä kun ei ole saannu aikaseksi. Pitäisi kai saada niitä tehtyä mutta tuntuu että tarvis kaikki saada heti ja kerralla.
Epäilen että ei ole pelkästään add vaan lievä adhd kun joskus saa jotain vauhtikohtauksia ja tekee hetken mielijohteesta jotain joskus kaaottisin seurauksin. Mutta siis joskus ei ole jatkuvaa. ap
Keskittymiskykykin on vähän niin ja näin kun pomppii tässä koneen ja ruoanlaiton välillä vaikka pitäisi ruokaan keskittyä. Stressi heikentää merkittävästi keskittymiskykyä. Kesä ahdistaa kun puolet jo ohi ja muilla näkee olevan hauskaa ja kaikenlaista tekemistä kun itsellä elämä on aika merkityksetön joka surettaa paljon kun haluaisi elää eikä olla vaan elossa kun siinä ole järkeä ettei voi elää. ap
Sain syötyä mutta nyt sitten pitäisi jotain keksiä mutta mitä on toinen kysymys. Koen myös hyvin surulliseksi sen ettei minulla juurikaan ketään kenen kanssa jutella kun sukulaisia näkee joskus ja naapureita moikkaa ja jotain voi jutella mutta ei ketään jonka kanssa jutella säännöllisesti.
Haaveilen parisuhteesta mutta tämä varmasti tyrmätään ajatuksenakin koska pitäisi ensin hoitaa itsensä kuntoon tosin mikä on kunto jossa pitää olla jotta tämä sitten onnistuisi? Sanotaan että pitää tulla toimeen vaikka yksinään ja olla siihen tyytyväinen tosin eikö ihminen ole laumaeläin joka kaipaa seuraa ja jos on voimakas paritutusvietti tosin en halua lapsia kun ei se toimisi kun ei varaa eikä varmaan jaksaisi jolloin parempi ettei lapset kärsisi mutta kaipuu kumppaniin on vahva. Ei siihen auta että unohda koko juttu se vaan menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lääkitys kunnossa? Ulkoiletko päivittäin, edes ihan kodin lähistöllä? Aloita niistä.
Yritä keksiä yksi kiva asia joka päivälle, ei tarvitse olla mikään iso juttu, vaan vaikka joku hyvä sarja, hyvä ruoka ynm. Tee myös joka päivä joku asia mikä pitäisi saada hoidettua, mutta ei huvita tai tuntuu että et pysty. Tee se mielellään heti aamusta pois niin ei tarvitse koko päivää jahkailla.
Mulla on sama tilanne kuin aloittajalla ja ei nuo yllämainitut auta yhtään mitään. Sitä on tehnyt kivoja ja hyödyllisiä asioita koko ikänsä ja tulos ihmissuhteiden, töiden, rahan ym suhteen on yhä nolla. Päässä vain on liikaa vikaa.
Päässä vikaa tai sitten liian erilainen aivojen sisäinen rakenne kuten neurologinen kehityshäiriö jolloin aivot poikkeaa muista. Tämä vaan tarkoittaa että monesti jos tätä huomata ajoissa henkilö kuten minä itse kuormittaa itsensä loppuun kun yrittää valtaväestön mukana pysyä. Aikaisempi diagnoosi olisi auttanut luultavasti välttämään tämän kehityskulun mutta tämä on liian myöhäistä, vahinko on jo tapahtunut itselle ja sen seurauksena kyky moniin asioihin heikentynyt, oppiminen ja muistaminen ei luonnistu enää samalla tavalla ja aivot tuntuu keskittyvän vain siihen että muistaa ne asiat mistä on kiinnostunut. Muihin asioihin kyllä riittää jonkin verran vielä muistia mutta hyvin rajoitetusti. Toimintakyky työelämään sen verran laskenut että hyvä jos yksinkertaisessa työssä jaksaa edes vähän aikaa kuormittumatta liikaa. Uuden ammatin opiskelusta ei enää tule mitään se peli on jo menetetty, kokeiltu on muutamaan kertaan mutta seinä tuli nopeasti vastaan. ap
Parasta varmaan myös olisi jos ei viettäisi täällä aikaa kun tuntuu että tätä palstaa kun lukee niin paha olo vaan lisääntyy tosin toinen vaihtoehto on tuijottaa muita asioita netissä et onko sekään tuottavaa toimintaa aivoille, tuskinpa. Ehkä vähemmän haitallisempaa mutta ei kumminkaan hyväksi.
Täällä kumminkin ollut jo viime vuosikymmenen loppupuolelta, huomannut yleisesti että paha olo lisääntynyt sekä täällä että muualla netissä. Varsinkin korona-aika taisi olla monelle liikaa. Itsellä on ollut tasaista alamäkeä lähes kaksikymmentä vuotta. Mielellään palaisi aikaan ennen sitä, somekin oli vielä silloin pienessä roolissa suomalaisten elämässä, nykyään some tuntuu olevan se elämä kun kaikki on netissä. ap
Ei se sinusta huonompaa tee vaan erilaisen. Kaikki me olemme erilaisia ja jokaisella on omat haasteensa, vaikka ulospäin näyttäisi elävän mukavaa elämää. Aivot on muokkautuva elin jota voi kehittää läpi elämän. Jos olet jo eläkkeellä, säännöllinnen toimeentulosi on turvattu, eli voit keskittyä itseesi ja siihen mitä sinä haluat elämältäsi. Pienin askelin niitä omia mielenkiintoja kohti.
Tykkäätkö rakentaa Legoilla tai tehdä pienoismalleja? Siinä aika kuluisi mukavasti. Sinulla varmasti on hyvä mielikuvitus ja vaikutat älykkäältä sekä syvälliseltä ihmiseltä. Legoilla rakentaminen on harrastus, jota voit tehdä yksin mutta myös saada samanhenkisiä ystäviä. Ei tarvitse yrittää olla kuin muut. Tsemppiä sinulle. Uskon että asiasi järjestyvät vielä!!
Vierailija kirjoitti:
Ei se sinusta huonompaa tee vaan erilaisen. Kaikki me olemme erilaisia ja jokaisella on omat haasteensa, vaikka ulospäin näyttäisi elävän mukavaa elämää. Aivot on muokkautuva elin jota voi kehittää läpi elämän. Jos olet jo eläkkeellä, säännöllinnen toimeentulosi on turvattu, eli voit keskittyä itseesi ja siihen mitä sinä haluat elämältäsi. Pienin askelin niitä omia mielenkiintoja kohti.
Lauseella "kaikilla meillä on haasteita" tarkoitetaan hyvää, mutta onhan se nyt ihan eri asia jos toisella on työ, perhe, ystäviä, sukulaisia ja se haaste on vaikka siinä kun lapsen syntymäpäiville tuli liikaa vieraita, vs siinä ettei viimeiseen kymmeneen vuoteen ole puhunut kuin kaupan kassalle. Kyllä joidenkin ihmisten elämä on huomattavan paljon kurjempaa kuin toisten, ja tämä olisi syytä myöntää eikä väittää että kaikki olisi jotenkin samassa veneessä.
Vierailija kirjoitti:
Tykkäätkö rakentaa Legoilla tai tehdä pienoismalleja? Siinä aika kuluisi mukavasti. Sinulla varmasti on hyvä mielikuvitus ja vaikutat älykkäältä sekä syvälliseltä ihmiseltä. Legoilla rakentaminen on harrastus, jota voit tehdä yksin mutta myös saada samanhenkisiä ystäviä. Ei tarvitse yrittää olla kuin muut. Tsemppiä sinulle. Uskon että asiasi järjestyvät vielä!!
Minulla on tuolla jonkin verran leegoja jäljellä, en tosin tiedä saisinko niistä mitään tehtyä. Aikoinaan tykkäsin ihan aikuisiällä rakennella teknisiä lego-rakennelmia ja ajoneuvoja, jäännyt vain tämäkin ajanviete unholaan. Pitäisi ostaa lisää osia jotta voisi rakennella mielenkiintoisia rakennelmia. Näitä harrastajia kyllä jonkin verran taitaa olla, en vain ole tutustunut tarkemmin aiheeseen. ap
Vierailija kirjoitti:
Keskittymiskykykin on vähän niin ja näin kun pomppii tässä koneen ja ruoanlaiton välillä vaikka pitäisi ruokaan keskittyä. Stressi heikentää merkittävästi keskittymiskykyä. Kesä ahdistaa kun puolet jo ohi ja muilla näkee olevan hauskaa ja kaikenlaista tekemistä kun itsellä elämä on aika merkityksetön joka surettaa paljon kun haluaisi elää eikä olla vaan elossa kun siinä ole järkeä ettei voi elää. ap
Voi ap sinua! Mitäs jos opettelisit ottamaan jokaisen aamun lahjana, kun heräät uuteen päivään. Meitä on monia masentuneita, jotka iltaisin toivoisivat, ettei enää aamulla heräisi. Kuitenkin, kun olo helpottaa jokaisesta eletystä päivästä iltarukouisessa kiittää Jumalaa siitä vaikkei päivä omasta mielestä kovin sujuvasti mennytkään.
Sinulla on koko loppuelämä tottua olotilaasi ja hyväksyä se osana sinua. Kenenkään elämä ei ole läheskään täydellistä. Käy vaikka päivittäin metsässä kävelyllä jaa kiinnitä huomio siellä kasvaviin mitä erilaisimpiin kasveihin, niitä tutkiessa menee hyvä tovi aikaa ja olet huomaamattasi tuntikaupalla ulkona. Istahdan välillä kivelle ja kuuntele metsän ääniä. Metsä on ystäväsi, joka jokaisella kerralla antaa jotain uutta.
Kaikkea hyvåå elåmääsi ja muista, että olet Jumalalle erittäin rakas lapsi. Sinun ei tarvitse uskoa, jos et halua tai tunne tarvetta siihen. Oletko lukenut Raamatun ja virsikirjan, jossa virret itseasiassa ovat rukouksia. Virsikirjassa on hyvin vanhoja virsiä jopa 1600 luvulta.
Jos rahatilanteesi antaa myöten, osta jokin Lego-paketti ja kokeile, alkaako luovuus/innostus kukoistaa?
Tiesitkö, että PiiPoo-Legokauppa järjestää joka vuosi tapahtumia, joissa legoharrastajat kokoontuvat ja rakentavat? Myös Youtubessa on videoita harrastajilta. Heillä on mukava, lämminhenkinen tapa kannustaa ja kehua toisia.
Terveisin se joka ehdotti Legoilla rakentamista.
Vierailija kirjoitti:
Onko lääkitys kunnossa? Ulkoiletko päivittäin, edes ihan kodin lähistöllä? Aloita niistä.
Yritä keksiä yksi kiva asia joka päivälle, ei tarvitse olla mikään iso juttu, vaan vaikka joku hyvä sarja, hyvä ruoka ynm. Tee myös joka päivä joku asia mikä pitäisi saada hoidettua, mutta ei huvita tai tuntuu että et pysty. Tee se mielellään heti aamusta pois niin ei tarvitse koko päivää jahkailla.
Lääkitys? :D
Onko lääkitys kunnossa? Ulkoiletko päivittäin, edes ihan kodin lähistöllä? Aloita niistä.
Yritä keksiä yksi kiva asia joka päivälle, ei tarvitse olla mikään iso juttu, vaan vaikka joku hyvä sarja, hyvä ruoka ynm. Tee myös joka päivä joku asia mikä pitäisi saada hoidettua, mutta ei huvita tai tuntuu että et pysty. Tee se mielellään heti aamusta pois niin ei tarvitse koko päivää jahkailla.