HS: Osa vanhemmista on käyttänyt psykologista kontrollointia lapsiinsa - Jäljet voivat olla elämän mittaiset
Äidin tai isän jatkuva marttyyrimainen puhe on lapselle haitallista ja verrattavissa henkiseen väkivaltaan. Syyllistävää kasvatustapaa suosiva vanhempi nostaa omat tunteensa lapsen tunteiden edelle ja saa lapsen kokemaan siitä että ei kelpaa omille vanhemmilleen, ettei saa vanhemmiltaan anteeksi ja jatkuvaa huonoa omatuntoa siitä että on loukannut omia vanhempiaan. Aikuistuttuaan syylistämisen kohteeksi joutuneet lapset eivät ole enää pitäneet yhteyttä vanhempiinsa ja katkaiseet välit heidän kanssaan.
https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000010277189.html
Kommentit (21)
Sen sijaan olisi kannattanut suosia oikeaa kohtaamista.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö nyt uhriutua ja tuntea syyllisyyttä että yrittää aidosti ja oikeasti kasvattaa omista lapsistaan ihmisiä?
??? Kasvattaa marttyroimalla?
Oh yes, kuulostaa tutulta. Olen juuri pyrkimässä henkiseen itsenäisyyteen toisesta vanhemmastani, joka tätä harrastaa. Ai että kun hän on vihainen, kun en enää tanssi hänen pillinsä mukaan, en suostu kuuntelemaan alistavaa tai marttyroivaa puhetta, ja muutenkin pidän puoliani. Hän tuskin tulee koskaan näkemään minua aikuisena ihmisenä, jolla on oma tahto, vaan yrittää vaikka maailman tappiin kontrolloida minua. Voi olla, että meillä menee välit jossain vaiheessa, jos mitään muutosta ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan olisi kannattanut suosia oikeaa kohtaamista.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Voiko lapsen laittaa kaappiin siksi aikaa, kun ei jaksa tai ehdi kohdata aidosti ja oikeasti?
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan olisi kannattanut suosia oikeaa kohtaamista.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Jos mietit, miksi alapeukku. Copypastaat tätä samaa huolimatta aloituksesta ja kontekstista. Se ei vie keskustelua eteenpäin. Ylipäätään saman tekstin kopioiminen eri ketjuihin uudelleen ja uudelleen on tosi outo tapa kommunikoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan olisi kannattanut suosia oikeaa kohtaamista.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Voiko lapsen laittaa kaappiin siksi aikaa, kun ei jaksa tai ehdi kohdata aidosti ja oikeasti?
Kaapijäähy ei ole uusi keksintö. Heidätkin äiti laittoi kaappiin rauhoittumaan jos emme osannett käyttäytyä lapsina ja ulos pääsi vasta kun osasi pyytää anteeksi esimerkiksi sitä että oli melunnut tai riehunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan olisi kannattanut suosia oikeaa kohtaamista.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Jos mietit, miksi alapeukku. Copypastaat tätä samaa huolimatta aloituksesta ja kontekstista. Se ei vie keskustelua eteenpäin. Ylipäätään saman tekstin kopioiminen eri ketjuihin uudelleen ja uudelleen on tosi outo tapa kommunikoida.
Haluan jakaa tätä oikean kohtaamisen ilosanomaa kaikille.
t.etäisä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan olisi kannattanut suosia oikeaa kohtaamista.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Voiko lapsen laittaa kaappiin siksi aikaa, kun ei jaksa tai ehdi kohdata aidosti ja oikeasti?
Kaapijäähy ei ole uusi keksintö. Heidätkin äiti laittoi kaappiin rauhoittumaan jos emme osannett käyttäytyä lapsina ja ulos pääsi vasta kun osasi pyytää anteeksi esimerkiksi sitä että oli melunnut tai riehunut.
Samaistun. Itsekin tuli lapsena istuttua siivouskomerossa pölynimurin päällä jos olin huutanut tai kiljunut sisällä enkä reagoinut siihen että vanhemmat pyytävät olemaan hiljaa ja rauhoittumaan. Muistaakseni siellä piti olla 15 minuuttia, jonka jälkeen sieltä pääsi pois jos pyysi anteeksi käytöstään.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö nyt uhriutua ja tuntea syyllisyyttä että yrittää aidosti ja oikeasti kasvattaa omista lapsistaan ihmisiä?
No kyllä minun mielestäni ainakin pitää koko ajan kasvattajana miettiä, onko kultaisella keskitiellä. Ja itselläni osui ja upposi: olen varmasti joskus väsyneenä syyllistänyt. Olen ajatellut, että lapseni eivät ole herkästi syyllistyvää sorttia, mutta he itsehän sen viime kädessä aikuisina pystyvät kertomaan.
Ainakin minun lapseni ovat vielä sen verran nuoria, että voin vielä korjata virheitäni. Joten siksi katson velvollisuudekseni miettiä näitä asioita ja silloin tällöin korjata kurssia.
Ja toivon myös, että sitten kun lapseni ovat aikuisia, pystyn ottamaan palautetta vastaan ja tarvittaessa pyytämään anteeksi. Koska virheitähän varmasti teen.
Uskomattoman rasittavaa ja inhottavaa kasvaa lapsena aikuisten keskellä, joista yksi puhuu sinulle vain halveksivasti, rumasti ja nimitellen, kuin olisit r05ka. Yksi mäkättää ja arvostelee koko ajan, ja komentelee, kolmas on martyyri, syyllistäjä ja sen lisäksi epävakaa, ja välillä saa ahdistavia raivokohtauksia ilman syytä, oksentaen raivonsa lapseensa.
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan olisi kannattanut suosia oikeaa kohtaamista.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Se on kiva, että lapsella on joku aikuinen, kenen kanssa voi käydä kahvilla. Mutta vielä kivempi on, jos on kaksi vanhempaa.
Jokainen kohdatkoon lapsiaan omien kykyjensä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan olisi kannattanut suosia oikeaa kohtaamista.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Jos mietit, miksi alapeukku. Copypastaat tätä samaa huolimatta aloituksesta ja kontekstista. Se ei vie keskustelua eteenpäin. Ylipäätään saman tekstin kopioiminen eri ketjuihin uudelleen ja uudelleen on tosi outo tapa kommunikoida.
Haluan jakaa tätä oikean kohtaamisen ilosanomaa kaikille.
t.etäisä
Eli et halua, että lapset ovat luonasi. Käytte kahvilla ja palautat äidin hoteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan olisi kannattanut suosia oikeaa kohtaamista.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Jos mietit, miksi alapeukku. Copypastaat tätä samaa huolimatta aloituksesta ja kontekstista. Se ei vie keskustelua eteenpäin. Ylipäätään saman tekstin kopioiminen eri ketjuihin uudelleen ja uudelleen on tosi outo tapa kommunikoida.
Haluan jakaa tätä oikean kohtaamisen ilosanomaa kaikille.
t.etäisä
Tee oma aloitus (1 kappale) ja katso herättääkö se keskustelua. Tämä, mitä nyt teet, on häiritsevää jankkaamista.
Minunkin isä, joka on epävakaa raivohullu alkoholisti, ehkä asperger, olisi varmasti tullut minulle läheisemmäksi, jos äiti olisi raskinut ottaa sen avioeron vähän aiemmin. Hän olisi voinut tavata meitä lapsia kuormittumatta tavallisesta lasten metelistä ja elämästä niin paljon, että tulee se raivari. Kumminkin hyvinä hetkinään vei meitä luontoretkille, museoihin, teki itse meille leluja, luki kirjoja kun emme vielä itse osanneet. Se oli hänen tapa rakastaa lapsiaan. Mutta ero tuli vasta sitten, kun me oltiin isoja ja omakotitalo maksettu. Nyt me oltiin sitten siellä okt:ssa varpaillaan ja kaikki terapian tarpeessa aikuisuudessa... Ei oo välejä iskään tällähetkellä minkäänlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan olisi kannattanut suosia oikeaa kohtaamista.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Jos mietit, miksi alapeukku. Copypastaat tätä samaa huolimatta aloituksesta ja kontekstista. Se ei vie keskustelua eteenpäin. Ylipäätään saman tekstin kopioiminen eri ketjuihin uudelleen ja uudelleen on tosi outo tapa kommunikoida.
Haluan jakaa tätä oikean kohtaamisen ilosanomaa kaikille.
t.etäisä
Hyvä, että jaoit, koska huomasin vasta nyt. Meillä muuttumassa samanlaisiksi tapaamiset, ja samaa vaikutusta tosiaan nähtävissä jo nyt. Hyvä tästä tulee. T. toinen samanlainen
Pois. Kiusa ja haukkumisketju ilmiannettu.
Miettikääpä tätä, onko tehokkaampaa ja tuottavampaa valmistaa 30 tuntia muttereita tai nappeja vai 60 tuntia muttereita? Kumman aikana saat tehtyä enemmän muttereita tai nappeja?
Pitääkö nyt uhriutua ja tuntea syyllisyyttä että yrittää aidosti ja oikeasti kasvattaa omista lapsistaan ihmisiä?