Voiko lääkkeellisen keskeytyksen " naamioida" keskenmenoksi?
miten se tapahtui, oliko vaikea ottaa läkkeet itse, milloin sikiö tuli ulos?
Kommentit (31)
Toiselta salaa tehty keskeytys jäisi varmasti painamaan vaikka se käytännössä onnistuisikin ja tällä hetkellä tuntuisi parhaalta ratkaisulta. Jos vaikka yrität miettiä tilannetta toisinpäin; olisit itse se mies joka halauisi pitää lapsen ja vaimosi sitten itkien kertoisi keskenmenostaan. lohduttaisit ja eläisit mukana, surisit menetetty lasta jne. Kunnes sitten eräänä päivänä saisit tietää henen tehneenkin keskeytyksen ja valehdelleen sinulle... Ei hyvä juttu.
..ettei olla hutiloitu. Jos niitä lapsia ei halua enää, niin piuhat poikki vain!
...että mitä ihmeen masokisteja nämä lapsettomat ovat, jotka verisesti loukkaantuvat kaikesta lisääntymiseen liittyvästä, ja kuitenkin on pakko roikkua VAUVA-sivuilla....
Tsemppiä kumminkin ap, joutuisin itse vastaavanlaisten kysymysten ääreen jos nyt raskautuisin. Veikkaanpa että vielä huonommin vaikuttaa parisuhteeseen se, että petos joskus paljastuu.
Eikö ole kuitenkin paras että lapsi ei synny, jos sitä ei kerta haluta. Hirveän itsekästä ajattelua tuolainenkin. Ei se lapsi ole ketään varten.
Katkerina suututaan jos muut saavat lapsia. Ei se lapsettomilta ole poissa! Ei ole mitään kiintiötä montako lasta maailmaan syntyy.. Tosiasia nyt vain on, että kaikkia ei ole luotu lisääntymään.
on niin pahantahtoinen, että on varmaan jumalalta rangaistus, ettei hän lapsia saa.
Itse EN ole lapseton, mutta ajattelen samalla tavalla: miksi niille tulee lapsia, jotka eivät ole valmiita/halukkaita huolehtimaan heistä tai ovat tavalla tai toisella valmiita satuttamaan heitä!!!
En uskokaan nyt sillä olevan merkitystä miten lapsi on alkunsa saanut, vaan JUURI NYT pitäisi VÄLITTÄÄ siitä miten toimia tässä tilanteessa ilman omavaltaisia toimia!!!
Itellä oli sellanen tapaus että menin ultraan 14 viikolla mutta alkio olikin kuollut joten se kaavittiin samana päivänä ulos.
Mies tuli sitten iltapäivällä hakemaan mut sairaalasta.
Helpostihan siinä olis voinut huijata, jos haluiskin abortin. Jos siis olis pienemmät viikot.
Mulla vaan ei ole koskaan tarvetta valehdella noin suurissa asioissa.
Mulle ne ehdotti että haluutko samana päivänä kaavintaan vai seuraavana...
muuten asiasta voi tulla sinulle liian suuri taakka vuosien varrella. En halua maalata piruja seinille mutta tuollaiset asiat jäävät helposti vaivaamaan vuosiksi. Miehesi voi hyvin olla samaa mieltä.
Ymmärrän kyllä itsekin aiemmin lapsettomuudesta kärsineenä miten pahalta tuntuu kun joku haluaa luopua lapsestaan ja toinen ei lasta saa vaikka miten haluaa. Mutta maailma on epäreilu. Silti, olikohan se nyt numero 19, on todella ajattelematonta toivotella jollekin junan alle hyppäämistä. Lapsettomuuden taakka voi joskus olla arvaamattoman raskas.
Ap, miten paljon sinulla on vielä aikaa harkita? Voithan kysyä kautta rantain mieheltäsi että mitä mieltä hän olisi abortista.
Pakkoko se on tappaa? Oikeasti! Anna lapselle mahdollisuus elämään, adoptiolapsena.
T. vauvana adoptoitu