Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kun isovanhemmat ei edes tapaa lasta...

Vierailija
08.09.2008 |

Meillä on vajaan vuoden ikäinen vauva. Ei meillä mitään hätää ole mutta tuleva pelottaa.



Meillä ei ole isovanhempia kuin kaksi mummoa. Muut sukulaiset ei ole oikein läheisiä vaikka tekemisissä ollaankin suhteellisen usein.



Oma äitini on uuden rakkauden lumoissa. Tämä meidän lapsi on toistaiseksi hänen ainoa lapsenlapsensa. Ennen syntymää jo huokaili ääneen että eipä hän mummo kerkee olla kun töitä on niin paljon. Mutta vauvan syntymän jälkeen jossain vaiheessa halusi viettää aikaa vauvan kanssa mutta sitä iloa kesti vain muutaman kuukauden. Näkivät kerran viikossa ja oli hoidossa muutaman kerran. Nyt vauva ei sitten toukokuun ole siellä edes käynyt. Äiti käytännössä asuu työpaikallaan vaikka ei todellakaan tarvitsisi. Tämä rakkaus on samassa paikassa töissä.

Siellä käydään moikkaamassa mummoa jos halutaan nähdä mutta palveluammatissa kun on niin eipä siinä montaa minuuttia keretä nähdä.



Toinen mummo taasen hoitaa erästä lapsenlastaan 24/7. Emme todellakaan enää viitsi niin vanhaa ihmistä rasittaa yhtään enempää. Todella kipeä ja jäykkä jo, on varmasti hankalaa huolehtia lapsesta kun hyvä että itse pystyy liikkumaan.



Mietityttää vain miten tullaan pärjäämään kun kukaan ei pysty auttamaan. Tämä lähinnä koskee tulevaa, jos lapsia on joskus enemmänkin. Mummot ei ole vauvalle ollenkaan tuttuja, anoppia nähdään korkeintaan kerran kuussa ja omaa äitiä korkeintaan kahdesti kuussa.



Harmittaa kun lapselle mummoista ei tule läheisiä ollenkkaan. Ja jos joskus apua tarvitsee niin olisihan se ihana jos mummo voisi auttaa. Tottakai yritetään elää että ei tarvittaisi paljon apua ja olemme valmiita palkkaamaan lastenhoitajan tarpeen tullen.



Tämän viestin ei ollut tarkoitus kuullostaa pelkästään siltä että olisimme mummoista vain lapsenlikkaa vailla. Ymmärätte varmaan mistä kaikesta lapsi jää vaille jos ei ole muita läheisiä kuin omat vanhemmat. Harmittaa, niin moni asia, lapsen puolesta.

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
08.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anoppini ottaa lasta melkein kuukausittain yökylään (itse siis pyytää), äitini joka on eläkkeellä ei koskaan. Hän vaan voivottelee tyyliin "voivoi kun tällä viikolla on kaikille päiville ohjelmaa, en ehdi sittenkään tulemaan käymään!". :( Sitten käy ilmi että "ohjelma" on tyyliin:



ma: tunnin jumppa aamupäivällä

ti: pankkireissu

ke: sukulaisen pikavisiitti

jne.



Ja ihan Helsingissä asuu, ei ole mummoikäinen tai seniili.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan seitsemän