Menojen jakaminen tulojen mukaan on väärin

Ei yhdessä perheessä voi olla kahta eri elintasoa, se laittaa suhteen liian kovalle koetukselle, jos on muuten yhteistalous. Tai voi, mutta siinä pitää sitten molemmilla olla sama käsitys siitä, millaista elintasoa ylläpidetään. Tunnen yhden pariskunnan, jossa molemmat ovat tosi pihejä, ja elävät vähemmällä kuin varaa olisi, joten heillä toimii se, että kulut jaetaan tasan elintason eroista huolimatta. Toki pienipalkkaisempaa puolisoa odottaa mojovaa perintö, josta parempipalkkainen ei tule saamaan senttiäkään mitenkään, sillä avioehto. 



En usko, että tätä kysymystä voi ratkaista kokonaan yleisellä tai periaatteellisella tasolla, koska ihmisillä on niin erilaisia elämäntyylejä ja -tilanteita.

50-50 yhteiset menot ja sillä mennään. Lokit hiuksista v:ttuun.

Avioehto on tietysti ihan perusjuttu. Sen pitäisi olla oletus, eikä niin että se pitää erikseen luoda.

Jos molemmat maksaisivat saman määrän yhteisistä kuluista, ap:n esimerkkipariskunta eläisi n. 2000 eurolla kuussa (kumpikin maksaisi 1000e). Ihan ok. 

Vierailija kirjoitti:

50-50 yhteiset menot ja sillä mennään. Lokit hiuksista v:ttuun.

Kunhan menot sitten mitoitetaan niin, ettei pienempituloisen talous mene liian ahtaalle. 

Entisessä suhteessani tienasin enemmän ja maksoin enemmän. Mies tosin teki ihan normaaleja tunteja. Hän jäi myös kotiin lastemme kanssa äitiysvapaani jälkeen jolloin maksoin kaiken plus miehelle "palkkaa" kompensoimaan hoitovapaan vaikutuksia tulevaan eläkkeeseen. 

Nykyisessä suhteessani olen se huonommin tienaava (vaikka tienaan itsekin hyvin) ja yhteiset kulut maksetaan puoliksi. Mies ehdotti kyllä että meillä olisi yhteiset rahat mutta siitä en ole koskaan innostunut. Jos rahat olisi yhteiset, mulla olisi aina sellainen olo että mun pitää hyväksyttää kaikki miehellä. Ei pitäisi, mutta sellainen olo mulla kuitenkin olisi. Haluan olla vapaa tekemään omilla rahoillani ihan mitä haluan, keneltäkään lupia kysymättä. 

Ei kai näihin ole mitään yhtä oikeaa vastausta. Parit tekevät itse kuten parhaaksi näkevät. Kunhan molemmilla on hyvä olla myös taloudellisessa mielessä. 

Nämä asiathan menee juuri niin kuin ne sovitaan.

molemmille on hyvä jäädä omaa rahaa ja 50-50 jako toimii mainiosti, mikäli sillä tarkoitetaan sitä, että molemmat laittavat 50% omista tuloistaan juokseviin kuluihin (asuminen ja siihen liittyvät kulut sekä arjen perus ruoka yms) ja loput rahat jää itselle käyttöön.

Etenkin silloin jos tuloerot on suuret, ei ole mielestäni mitään järkeä laittaa kuluja puoliksi. Käytännössä se menee muuten siihen, että perheessä eletään kahta eri elintasoa. Mutta jos sekin on molemmille ok, niin ei siihen muilla ole sanottavaa.

Samaa mieltä. Meillä maksetaan kaikki puoliksi. Mies tienaa bruttona neljä tonnia, minä kaksi. En näe mitään syytä miksi minun pitäisi hyötyä hänen rahoistaan. Ei hän niitä ilmaiseksi mistään saa, ja ansaitsee rahansa.

Elintaso sen mukaan mihin molemmilla on varaa. Toki jos yhdessä asuminen ei onnistu,aina voi asua erikseen ja olla silti parisuhteessa.

Miksi kaikki pitää laskea? 50% tuloista, 50% kotitöistä jne, ei ihme jos koko ajan on jotain napinaa jos kaikki lasketaan tarkkaan ettei vaan kumpikaan mitenkään hyödy. Jos vaikka vaan kukin pari voi tehdä kuten haluaa ja relataan.

Jos kulut jaetaan, molemmat makaavat saman summan.