Tää ahdistus on aivan sietämätön. Juhlapäivät... vuodesta toiseen..
Korostuu vaa kuinka häilyvää kaikki asiat on ympärillä. Ei oo mitään vakituista yhteisöä, perhettä, puolisoa. Kaverit säntäilevät ympäri ämpäri.
Oon niin yksinäinen.
Kommentit (7)
Kyllä moni yksinäiseksi jäänyt kokee samaa, se on sitä mitä täysin syrjääntynyt kokee koko ajan. Lohdutaudun ajatuksella, osa juhlijoista "kärsii", oikeesti. Menettävät avioliittojaan hölmöilyjen vuoksi, rahansa ryyppäämisen vuoksi jne.. Joissain tilanteissa yksinäisyys on suurinta lahjaa juhlien aikaan,, Pitää vain asennoitua stoalaisesti. Ei kannata kahdehtia. Lue kirja. Siivoa vaatekaappi. Mene ulos pitkälle kävelylle. Syö (vähän) oikein hyvää jotain. Katso 2 elokuvaa, samalla muistaen se mummo parka jolla 4 lasta ja 10 lastenlasta, sillä ON kiire.
Ne on ns. odotukset jotka meitä epätoivoon koettaa ajaa.
Monta vuotta olet tästä kärsinyt? Mitä olet tehnyt asian eteen vai valitatko koska joku ei hoida asiaa puolestasi?
Mitä teit viime viikonloppuna? Miksi tämän viikonlopun tulisi poiketa siitä?
Hyvä sentään et on kavereita. Mikset silti joskus sovi kavereiden kanssa yhteistä aikaa pyhinä tai muulloin?
Olen ratkaissut ongelman muuttamalla elämänasennetta.
En enää vietä erikseen mitään juhlia, se on tosi vapauttavaa kun ei tarvitse väkisin vääntää jotain juhlaa.
Silti esimerkiksi tänään keräsin kukkia ja aion syödä jätskiä ja fiilistellä kesää. Jouluksi laitan jotain kivoja valoja, poltan kynttilää ja syön konvehteja, eli valitsen tehdä jotain juttuja josta pidän kyseisenä juhlasesonkina, mutten murehdi asiasta sen enempää :)
Voi ei. Netistä löytyy ryhmiä joissa jutella.