45v koetko itsesi nuoreksi edelleen?

Olen 44. En koe itseäni nuoreksi, vaan keski-ikäiseksi. Mulla on tuttavapiirissä myös oikeasti nuoria ihmisiä, joten mulle on ihan selvää, että en kuulu enää tuohon kategoriaan (ja hyvä niin).

Nuorella en tarkoittanut teiniä, vaan nuoreksi.

Koen olevani aika lailla sama ihminen kuin vaikka 20 vuotta sitten. Peilikuva hätkähdyttää joka kerta. 

Täytin 18 vuotta 1977. Olo on edelleen henkisesti samanlainen. Vain ulkonäkö ja kunto ovat rapistuneet. Ulkonäkö enemmän.

Nuorekkaaksi. En pidä itseäni sellaisena mikä monesti liitetään keski-ikään. En pysty fyysisesti tietenkään tekemään kaikkea samaa kuin nuorempana mutta paljon kuitenkin. Henkisellä puolella en ajattele, että olen jo tämän ikäinen enkä voi siis tehdä tai käyttäytyä näin ja näin. En mieti ikääni.

Välillä kyllä ja välillä en. Ihmisenä en koe niin hirveästi muuttuneeni enää 25 ikävuoden jälkeen ja peiliä osaan katsoa niin, että se valehtelee, mutta karmea totuus näkyy aina valokuvista. Ulkomuoto vaan vanhenee vaikka ihminen sen sisällä ei.

En. Omat lapset ovat pitäneet minut tietoisena omasta iästäni. He ovat nuoria. En minä.

Koen, mutta olenkin 18

Olen m51, mieleltäni edelleen 25 ja minua on monesti luultu 10v nuoremmaksi. Peiliin katsomalla näen kuitenkin ajetut kilometrit ja välillä kolottaa sieltä ja täältä.

37v ja koen itseni varhais keski-ikäiseksi,En todellakaan nuoreksi.

Tietysti ihan eri porukoita ollaan kuin parikymppiset ja se on ihan normaalia, heillä on vielä paljon opittavaa.

Joo. 

En ihan ymmärrä ikäobsessiota, mutta kukin tavallaan. 

En ole ikinä kokenut itseäni nuoreksi tai vanhaksi. Miten sanallistat kokemuksen nuoruudesta? Olen hyvässä kunnossa, tukka on päässä ja mihinkään ei kolota. Näin on ollut aina.

Olen 47 ja kuvittelen olevani 10 vuotta nuorempi. Luulen myös olevani ikäisiäni nuoremman näköinen, joka tuskin pitää paikkaansa. En pidä itseäni edes keski-ikäisenä, vaikka pelkkää ikää kaatsoessa sen pitäisi olla itsestäänselvää. Jonkunlaisessa nuoruusharhassa tässä eletään.

Melko nuorena. Olen määräaikaisessa työssä ja sain lapsen tänä vuonna.

Elämänkokemusta on kertynyt mutta en ole jumahtanut.

Olen 41 v ja tavallaan se on vain numero. Ikä tuo kypsyyttä, auktoriteettia ja viisautta mutta eihän perusluonne muutu, ja rakastettuni kanssa minulla on joskus sellainen olo että olisin 5v, tai joskus tuntuu ihan teiniltä myös.

Olen 45. Mun mielestä aika moni ikäiseni aina luulee olevansa nuorekkaampi ja nuoremman näköinen. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska koko sukupolvi on nuorentunut verrattuna edellisiin sukupolviin tässä iässä. Myös peili tosiaan alkaa valehdella tietyssä iässä. Eikä siinä mielestäni mitään, tärkeintä huolehtia omasta kunnosta ja yrittää pysyä terveenä pitkään. 

Olen 48v mies enkä suostu deittailemaan yli 28v naisia. 

Toisinaan on päiviä kun vartalo olisi kuin parikymppisenä.

Silloin voin tehdä kylmiltään spagaatit joka suuntiin ja hyppiä aitojen yli.

Sitten on aamuja kun tuntuu kivuliaalta ja on epänotkea olo.

Enimmillään kuitenkin neutraali olo.

47-vuotias nainen. Kun ehostan ja laitan hiukset, olen vielä tyytyväinen tähänkin kuosiin. En koe toki nuoreksi vaan ihan perusnätiksi ikäisekseni.

Mutta suoraan saunasta (ja kun elelen suomi-albiinona ilman mitään kestovärejä nuukuuksissani) olen kyllä ihan totaalikulahtanut olmi. Useimmiten olen arjessa tällainen.

Totta kai ikä, ylikilot ja monet sairaudet tuntuvat kehossani. En edes tiedä, miltä parempi olo tuntuisi enää. Nuoruutta en silti ihaile tai kaipaa. Nuoret ovat oikeasti niin tietämättömiä vielä. 

Elämänkokemus on tässä iässä parasta, sellainen hiljainen viisaus. Samoin itsetuntemus ja -tunto. Omat arvot ja niiden mukaiseksi rakentunut elämä.

Tämä on hyvä ikä. En aidosti tiedä mitä ihailemista on nuoruudessa. Ihmiset keskimäärin tyhmimmillään ja kuitenkin samalla isoäänisimmillään sekä ehdottomimmillaan, oman typeryytensä tuomalla suurella varmuudella.

Vanhemmat ihmiset ovat keskimäärin kypsyneet näkemään myös toisten näkökulmia, hyväksymään ihmisten erilaisuuden ja erottamaan olennaiset turhasta.

Minä odotan mielenkiinnolla vanhenemista.