Te jotka olette ihan onnellisesti parisuhteessa adhd- tai muun nepsyn kanssa

Aika hiljasta on..

Miksi ap teet aloituksen asiasta mistä et selvästi tiedä yhtään mitään?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap teet aloituksen asiasta mistä et selvästi tiedä yhtään mitään?

Koska tuttavissani on nepsyjä, mutta en pystyisi arjessa elämään sellaisen kanssa. Mutta moni muu pystyy. Ja sitähän mä kysyin.

Ap

Joutuu muistuttelemaan koko ajan, mutta mies alistuu ohjaukseen. Onnellista on. 

Vastaan puolisoni puolesta että ADHD-tapauksella, eli minulla, on asiat sen verran hyvässä hoidossa että ei tarvi erityisesti jaksaa tai muuten kulkea perässä. Joskus kysyn apua jonkin asian hallintaan mikä nyt on normaalia parisuhteessa.

Puoliso nauttii ADHD-kumppanin hyvistä puolista lähinnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap teet aloituksen asiasta mistä et selvästi tiedä yhtään mitään?

Koska tuttavissani on nepsyjä, mutta en pystyisi arjessa elämään sellaisen kanssa. Mutta moni muu pystyy. Ja sitähän mä kysyin.

Ap

Väität tuntevasi mutta silti teet yleistyksen että oleminen on pelkkää säätöä. Eli et tiedä edes sitä että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia ja samanlaisilla ominaisuuksilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap teet aloituksen asiasta mistä et selvästi tiedä yhtään mitään?

Koska tuttavissani on nepsyjä, mutta en pystyisi arjessa elämään sellaisen kanssa. Mutta moni muu pystyy. Ja sitähän mä kysyin.

Ap

Väität tuntevasi mutta silti teet yleistyksen että oleminen on pelkkää säätöä. Eli et tiedä edes sitä että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia ja samanlaisilla ominaisuuksilla. 

Tais osua ja upota..

Vierailija kirjoitti:

Vastaan puolisoni puolesta että ADHD-tapauksella, eli minulla, on asiat sen verran hyvässä hoidossa että ei tarvi erityisesti jaksaa tai muuten kulkea perässä. Joskus kysyn apua jonkin asian hallintaan mikä nyt on normaalia parisuhteessa.

Puoliso nauttii ADHD-kumppanin hyvistä puolista lähinnä.

Sama täällä. Keskittymisongelmat häiritsevät lähinnä opiskelua ja työtä juuttumisena yms jos ei nappaa, mutta en todellakaan tarvitse mitään holhoojaa puolisosta. Hoidan asiani.

Sen sijaan puolisoni sanoo että viihtyy kanssani, koska ikinä ei tule tylsää. Pulppuaa ideoita, ja toteutan niistä vain innostavimmat oman diagnoosini tuntien. Olen aktiivinen, mutta vanhemmiten osaan myös relata. 

Vierailija kirjoitti:

Joutuu muistuttelemaan koko ajan, mutta mies alistuu ohjaukseen. Onnellista on. 

Exäni on tuollainen. Kävi tutkimuksissa onko jokin autisminkirjon häiriö. Ei ollut.

Onkohan se nepsyyttä, että asiat, jotka kiinnostaa, tulee hoidetuksi ilman muistutteluja, mutta ei-niin-kiinnostavia asioita ei muista, eikä saa tehtyä millään.

Exä oli tollanen, ja osin tuosta syystä ex.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap teet aloituksen asiasta mistä et selvästi tiedä yhtään mitään?

Koska tuttavissani on nepsyjä, mutta en pystyisi arjessa elämään sellaisen kanssa. Mutta moni muu pystyy. Ja sitähän mä kysyin.

Ap

Väität tuntevasi mutta silti teet yleistyksen että oleminen on pelkkää säätöä. Eli et tiedä edes sitä että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia ja samanlaisilla ominaisuuksilla. 

Tais osua ja upota..

Entä sitten? Sinä saat upota vaikka järveen for all I care. Täällä on niin monta kertaa nähty noita "nepsyt on perseestä kun kaikki on vaan säätöä" että alkaa jo kyllästyttää tän saman paskan jauhaminen. 

Kaipa tuo ihan onnellinen on, kun pitkään oltu jo yhdessä. Ja minä olen pääsääntöisesti se, joka arkea pyörittää esimerkiksi huolehtimalla lapsen asiat. On ADHD:n tuomia puutteita (esimerkiksi aina tavaratilan hukassa, jumitus, alttius pitkiin työpäiviin) mutta paljon myös hyvää. 

Vierailija kirjoitti:

Kaipa tuo ihan onnellinen on, kun pitkään oltu jo yhdessä. Ja minä olen pääsääntöisesti se, joka arkea pyörittää esimerkiksi huolehtimalla lapsen asiat. On ADHD:n tuomia puutteita (esimerkiksi aina tavaratilan hukassa, jumitus, alttius pitkiin työpäiviin) mutta paljon myös hyvää. 

Tavaratilan=tavarat

Koska mulla on lääkkeet ja olen käynyt terapiassa, niin pystyn normaaliin elämään.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan se nepsyyttä, että asiat, jotka kiinnostaa, tulee hoidetuksi ilman muistutteluja, mutta ei-niin-kiinnostavia asioita ei muista, eikä saa tehtyä millään.

Exä oli tollanen, ja osin tuosta syystä ex.

ADD:n yksi oire.

Minä olen ADHD-miehen kanssa jo kolmatta vuosikymmentä. Jossain vaiheessa, kun lapset oli pieniä, kuormituin aika voimakkaasti kun otin niin paljon harteilleni hoidettavaksi. Mutta siitä opittiin ja nyt en enää jaksa huolehtia kuin välttämättömän ja lapsetkin on jo isoja. Hän saa vapaasti hukata tavaransa ja unohdella asioita, en vaan jaksa välittää tai huolehtia puolesta. Yhteisten asioiden hoitoon ollaan laadittu tiukat pelisäännöt, joita hänen on pakko noudattaa (ilman minun puuttumista). Hän on joutunut muuttamaan käytöstään niin, että aina (ennen, jälkeen, kesken) toimittamisessa pysähtyy kysymään, onko minulla kaikki ok ja haluaisinko jotain (esim yhteistä aikaa). Tämä on aina laitettava etusijalle, vaikkei huvittaisikaan. 

 

Näillä pelisäännöillä pärjätään ihan hyvin. Koen, että tasapainotamme toinen toisiamme ja saamme molemmat suhteesta paljon. 

Kuinka jaksaa sitä säätämistä? Samalla tavalla kuin normi-ihmistenkin kanssa. Ei siinä oikein muuta voi kuin yrittää olla ymmärtäväinen ja tarkastella omaa käytöstä , ja toivoa että vastapuoli tekee samoin.

Ei se aina ole helppoa. Mutta koska parisuhteet helppoja olisivat🤷😂