Miksi aateliset on komeita?

Vierailija kirjoitti:

Sukujuuret ovat useimmilla aatelisilla suvuilla ainakin osittain ulkomailla muissa Euroopan maissa. Sukuihin on siis tullut uutta verta, laaja geenipooli. Vrt.jossain maaseudulla pienissä kyläyhteisöissä asuneilla talonpoikaissuvuilla on sisäsiittoisempaa geeniperimää.

Oikeastaan aateliset naivat serkkujaan ja muita sukulaisiaan. Piirit oli pienet.

Tuntemani aatelinen ei ole komea vaan ihan tavallinen mies. 

Bo Carpelan oli hyvä kirjailija, mutta oliko hän varsinaisesti komea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukujuuret ovat useimmilla aatelisilla suvuilla ainakin osittain ulkomailla muissa Euroopan maissa. Sukuihin on siis tullut uutta verta, laaja geenipooli. Vrt.jossain maaseudulla pienissä kyläyhteisöissä asuneilla talonpoikaissuvuilla on sisäsiittoisempaa geeniperimää.

Oikeastaan aateliset naivat serkkujaan ja muita sukulaisiaan. Piirit oli pienet.

Höpöhöpö. Riippuu ihan aikakaudesta ja kulttuurista. Suurimman osan historiasta ollaan tehty poliittista naimakauppaa valtioiden ja kulttuurien välillä. Mitä enemmän ollut sotaa ja valtataistelua, niin sitä enemmän on aatelisten geenit sekoittuneet keskenään. 

Rupeapas tekemään sukututkimusta Euroopan aatelissuvuista, havaitset sellaisen jännän seikan että kaikki ovat sukua keskenään. Suomen aatelisto ei onneksi ole niin sisäsiittoista mitä Euroopassa. Varhaisaateli on pitkälti ihan suomensukuista, Ruotsin vallan aikaan mukaan tuli ruotsalaisia aatelissukuja sekä saksalaisia, virolaisia, latvialaisia ja puolalaisia sukuja. 

Uskoisin, että jos aatelissuvussa on ollut tarpeeksi varakkuutta ja/tai vaikutusvaltaa, sukuun on voitu valita sopivan säätyisistä ehdokkaista aina se kaunein/komein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukujuuret ovat useimmilla aatelisilla suvuilla ainakin osittain ulkomailla muissa Euroopan maissa. Sukuihin on siis tullut uutta verta, laaja geenipooli. Vrt.jossain maaseudulla pienissä kyläyhteisöissä asuneilla talonpoikaissuvuilla on sisäsiittoisempaa geeniperimää.

Oikeastaan aateliset naivat serkkujaan ja muita sukulaisiaan. Piirit oli pienet.

Höpöhöpö. Riippuu ihan aikakaudesta ja kulttuurista. Suurimman osan historiasta ollaan tehty poliittista naimakauppaa valtioiden ja kulttuurien välillä. Mitä enemmän ollut sotaa ja valtataistelua, niin sitä enemmän on aatelisten geenit sekoittuneet keskenään. 

Ei riviaateliset naineet poliittisesti ulkomaille. Kuninkaallisia sen sijaan naitettiin ristiin rastiin hoveissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukujuuret ovat useimmilla aatelisilla suvuilla ainakin osittain ulkomailla muissa Euroopan maissa. Sukuihin on siis tullut uutta verta, laaja geenipooli. Vrt.jossain maaseudulla pienissä kyläyhteisöissä asuneilla talonpoikaissuvuilla on sisäsiittoisempaa geeniperimää.

Oikeastaan aateliset naivat serkkujaan ja muita sukulaisiaan. Piirit oli pienet.

Höpöhöpö. Riippuu ihan aikakaudesta ja kulttuurista. Suurimman osan historiasta ollaan tehty poliittista naimakauppaa valtioiden ja kulttuurien välillä. Mitä enemmän ollut sotaa ja valtataistelua, niin sitä enemmän on aatelisten geenit sekoittuneet keskenään. 

Aateli naitti lapsensa muille aatelisuvuille, jotta sääty säilyi. Ensin tuli asema, rakkaus toisarvoinen.

Hörökorva Charles ja prinsessa Anne. Komea ja kaunis. Aateliset sisäsiittoista porukkaa; ainakin saarivaltakunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne on ruotsalaisia. Eri rotua kuin suomalaiset.

Perinteinen ruotsalainen sukunimi Adlercreutz.

:D

Geenitestin mukaan Adlercreutzit on suomalaisia. Tutkittiin kun selvitettiin oliko Aleksis Kiven isä Johan Adlercreutzin avioton poika ei ollut. Adlercreutzeilta löytyi suomalaisille tyypillenen siperialainen mutaatio, Stenvalleilta skandinaaveille tyypillinen.

Aateliset olivat huomattavasti varakkaampia kuin kansa. Aateliset miehet olivat hyvin haluttuja puolisoksi. Varakas aatelismies saattoi valita vaimon halunsa mukaan sekä aatelin että kansan parista. Kun tätä jatkui vuosisatoja, edullisia ulkonäkögeenejä vähitellen keräytyi aateliin enemmän kuin kansaan.

Sama kasautuminen näkyy vähemmässä määrin myös aatelittomien suomenruotsalaisten kohdalla. Ruotsinkielisen koulun lähellä olevalle pysäkille vilistää keskimäärin hiukan kauniimpia oppilaita, jotka käyttäytyvät hienostuneemmin kuin suomenkieliset. Useat ruotsinkieliset ovat varakkaitten virkamies- ja kauppiassukujen jälkeläisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne on ruotsalaisia. Eri rotua kuin suomalaiset.

Perinteinen ruotsalainen sukunimi Adlercreutz.

:D

kuulostaa ihan Korkeajännityksen pahikselta. Monokkeli vaan silmään.

Adlercreutz= "Kotkanristi" :-D

Komeita voivat olla mutta vuosisatojen sukulaisten naiminen en tehnyt heistä luonnehäiriöisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukujuuret ovat useimmilla aatelisilla suvuilla ainakin osittain ulkomailla muissa Euroopan maissa. Sukuihin on siis tullut uutta verta, laaja geenipooli. Vrt.jossain maaseudulla pienissä kyläyhteisöissä asuneilla talonpoikaissuvuilla on sisäsiittoisempaa geeniperimää.

Oikeastaan aateliset naivat serkkujaan ja muita sukulaisiaan. Piirit oli pienet.

Höpöhöpö. Riippuu ihan aikakaudesta ja kulttuurista. Suurimman osan historiasta ollaan tehty poliittista naimakauppaa valtioiden ja kulttuurien välillä. Mitä enemmän ollut sotaa ja valtataistelua, niin sitä enemmän on aatelisten geenit sekoittuneet keskenään. 

Ei ole kylllä höpöä. Eurooppalaiset aateliset ovat niin vähälukuisia, että siinä on pahaa sisäsiittoisuutta, tämä on yleisesti tiedossa.

Sukurutsa kaunistaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne on ruotsalaisia. Eri rotua kuin suomalaiset.

Perinteinen ruotsalainen sukunimi Adlercreutz.

:D

Geenitestin mukaan Adlercreutzit on suomalaisia. Tutkittiin kun selvitettiin oliko Aleksis Kiven isä Johan Adlercreutzin avioton poika ei ollut. Adlercreutzeilta löytyi suomalaisille tyypillenen siperialainen mutaatio, Stenvalleilta skandinaaveille tyypillinen.

Yllättävää. Ulkonäkö on erittäin arjalainen.

Vierailija kirjoitti:

Uskoisin, että jos aatelissuvussa on ollut tarpeeksi varakkuutta ja/tai vaikutusvaltaa, sukuun on voitu valita sopivan säätyisistä ehdokkaista aina se kaunein/komein.

Ei ennen välitetty niin ulkonäöstä, varsinkaan poliittisissa naimakaupoissa.

Vierailija kirjoitti:

Aateliset olivat huomattavasti varakkaampia kuin kansa. Aateliset miehet olivat hyvin haluttuja puolisoksi. Varakas aatelismies saattoi valita vaimon halunsa mukaan sekä aatelin että kansan parista. Kun tätä jatkui vuosisatoja, edullisia ulkonäkögeenejä vähitellen keräytyi aateliin enemmän kuin kansaan.

Sama kasautuminen näkyy vähemmässä määrin myös aatelittomien suomenruotsalaisten kohdalla. Ruotsinkielisen koulun lähellä olevalle pysäkille vilistää keskimäärin hiukan kauniimpia oppilaita, jotka käyttäytyvät hienostuneemmin kuin suomenkieliset. Useat ruotsinkieliset ovat varakkaitten virkamies- ja kauppiassukujen jälkeläisiä.

Ei aatelismiehet ketä tahansa naineet vaan maine edellä mentiin. Jos joutui epäsuosioon niin siinä meni samalla koko perheen ja suvun bisnekset ja sitä myötä rikkaudet. Paljon katsottiin sormien läpi, mutta rahvaan naiminen olisi mennyt liian pitkälle. Rakastajiksi kyllä kelpasivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aateliset olivat huomattavasti varakkaampia kuin kansa. Aateliset miehet olivat hyvin haluttuja puolisoksi. Varakas aatelismies saattoi valita vaimon halunsa mukaan sekä aatelin että kansan parista. Kun tätä jatkui vuosisatoja, edullisia ulkonäkögeenejä vähitellen keräytyi aateliin enemmän kuin kansaan.

Sama kasautuminen näkyy vähemmässä määrin myös aatelittomien suomenruotsalaisten kohdalla. Ruotsinkielisen koulun lähellä olevalle pysäkille vilistää keskimäärin hiukan kauniimpia oppilaita, jotka käyttäytyvät hienostuneemmin kuin suomenkieliset. Useat ruotsinkieliset ovat varakkaitten virkamies- ja kauppiassukujen jälkeläisiä.

Ei aatelismiehet ketä tahansa naineet vaan maine edellä mentiin. Jos joutui epäsuosioon niin siinä meni samalla koko perheen ja suvun bisnekset ja sitä myötä rikkaudet. Paljon katsottiin sormien läpi, mutta rahvaan naiminen olisi mennyt

Toisaalta sitten taas sen rikkaan aatelisen ja kauniin rahvaan rakastajattaren avioton lapsi kelpasi kyllä yleensä naimakauppoihin. Jos ei nyt ihan kaikista korkeimpiin sfääreihin, niin edes alempaan aateliin. Ja sieltä alemmasta aatelista sitten taas saatettiin naida vähän ylemmäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne on ruotsalaisia. Eri rotua kuin suomalaiset.

Perinteinen ruotsalainen sukunimi Adlercreutz.

:D

kuulostaa ihan Korkeajännityksen pahikselta. Monokkeli vaan silmään.

Kreivi Adlercreutz. Valkoinen kissa syliin ja Neukuilta pöllityt ydinaseet, niin Bondilla olisi taas tekemistä maailman pelastamiseksi.