&hearts TOUKOTOUKAT &hearts

Tiitiäinen85: Femedassa käytiin Bruno Gacciatorella 4d ultrassa ja oli kyl loistava. Tosi asiallinen ja ainakin sain vaikutelman että tietää paljon sikiön kehityksestä ynm...



Gallup: kotitöistä, Joku sanoi inhoavansa imurointia :) Meillä mies hoitaa lattioiden pesun ja imuroinnin kokonaan. Mä en ole pystynyt näitten kipujen kans ollenkaan, pahenee etukumarassa kun tekee edes takaisin liikettä, eli imurointi loppu lyhyeen.



Mutta mitä mä inhoan niin [color=red] Märkien pyykkien levittämistä! [/color]

Että osaakin olla vaikeeta ja raskasta :)



Käykö joku toukoista uimassa?

Ostin tänään mammauikkarin kun oma ei mene päälle ja tykkään uida. Tais olla Lindex josta ostin maksoi n.22e eli PALJON halvempi kuin lastentarvikkeessa. Ei oo mikään maailman kaunein (ja kaikkein vähiten seksikäs) mut oli tärkeempi saada uikkari et pääsee uimaan kuin oleilla vaan kotona.



ki-ra rv 24

Moi vielä,

Kotiuduttiin just serkun luota. Aika meni rattoisasti odotusasioista jutellessa ja kerrankin mies innostu vaihtaan ajatuksia serkun miehen kanssa.Todettiin kotimatkalla, että oli tosi kiva, kun sai jutella toisten samassa tilanteessa olevien kanssa.



Inhokeista oli juteltu. Mulla on varsinainen inhokki noi eineslihapiirakat, joita mies rakastaa. Ei oo plussauksen jälkeen niitä voinu kotona syödä. Samoin yökötytti riistakäristyksen teko, mutta sain sen sit kuitenkin syötyä.



Mä inhoon ikkunoiden pesua, mutta onneks mies tykkää siitä hommasta. Myös silittäminen on mulle tuskaa, jotenkin aina onnistun polttaan itteni sen raudan kanssa:(



Mulla menee vielä nippa nappa toppahousut jalkaan, vaikka ne kävellessä hieman valahtaa alas. Ne oli jo ostettaessa reilun kokoiset. Muuten olen siirtynyt suosiolla äitiyshousuihin. Olen ollut tyytyväinen H&M:n valikoimiin.



Taidanpa pyytää sellasen kantoliinan synttärilahjaksi, kun kohta pitää vanhentua. Tässä meidän lähellä on liike, joka myy niitä pikku-ruu liinoja, joten voisin käydä ihan paikan päällä tutustuus siihen.



Jaaha, miehen pitää päästä koneelle. Vitsit mun tekee mieli minttujäätelöä:)

..tänään tuntui jo että seinät kaatuu päälle. Puoltoista viikkoa oltu lasten kanssa ihan kotona, kukin vuorollaan sairaana ja nyt pari viimistä päivää, kun oltais jo kunnossa, niin meillä ei ollut auto auto käytössä kun toisessa jotain vikaa ja mies meni töihin " mun" autolla. Asutaan siis ihan syrjässä, naapurustossa vaan vanhoja ihmisiä, eli autolla on aina lähdettävä jos leikkiseuraa tms. kaipaa. Noh, mies sai tänään autonsa taas kuosiin eli huomenna meilläkin taas auto, jipii!!! pääsee ihmisten pariin :))



KUMMEJA meilläkin kovasti pohdittu...tuntuu että kaikki " parhaat" on jo käytetty. Meillä on molemmilla lapsilla tosi hyvät ja ihanat kummit. Tuntuu vaikealta löytää yhtä hyviä tälle kolmannellekin. Kriteereinä pidän kuitenkin sitä että ovat " luotto" ystäviä/sukulaisia, joille voisin huoletta antaa lapseni hoitoon ja tiedän että ovat sellaisia jotka pitävät yhteyttä muutenkin kuin kerran vuodessa synttäreinä. Itselläni on ollut niin ihanat kummit, joiden kanssa olen yhteydessä edelleen, joten siltä pohjalta ajattelen myös lasteni kummi-valintoja. Paria vaihtoehtoa mietitty, mutta ongelmana se kun mies ei kovin hyvin tunne tätä toista pariskuntaa ja toisinpäin...en tiedä, on tässä onneksi vielä aikaa vähänaikaa asiaa pohtia.



Onnea tyttöuutisista!! Voi kun itsekin saisi tietää kumpaa odotetaan...tahtoisin niin :)



Mulla inhokki kotityö myös ikkunoidenpesu. Mutta onneksi se on miehen vastuulla,joskus nuorempanan ollut siivousfirmassa töissä ja tuo pesu käy siltä niin hyvin ilman että ikkunaan tulee ikäviä viiruja, joten oon sanoutunut vuosien saatossa hommasta kokonaan. Mä teen sitten mielummin muuta.



Mullakin ystävän kohdalla sattunut tälläinen ikävä kohtu-kuolema pari vuotta sitten. Normaalisti lähtivät synnyttämään mutta sairaalassa ei sydänääniä kuulunutkaan. Valtavan surullisia asioita tällaiset, harvoin tulee mietittyä kun kuitenkin niin harvinaisia nykyisin, mutta jokuhan niiden promillienkin takana on joille se suru sattuu kohdalle. Kyllä sitä ystävänäkin tuntee valtavaa voimattumuuden tunnetta kun toisten suru niin lohduton, vaikka tietää että tärkeintä olla läsnä ja tukena, niin sitä vaan haluaisi tehdä enemmän...mitä vaan että voisi helpottaa toisten oloa.

Mutta eipä näitä onneksi osaa omalla kohdallaan pelätä,kaikkea ei kuitenkaan voi ruveta pelkäämään, eihän elämää muuten voisi elää.



Mutta se tällä erää.



Ida-Antonia *jota supistaa taas kun tein liian pitkän (1km) iltalenkin kun olo ollut viimepäivinä niin hyvä* ;) ja viikkoja tasan 26

Onnittelut terveistä tytöistä Kiralle ja Varjokkaalle!!



Mulla olisi pitänyt olla tänään kotiopiskelupäivä, mutta mies yllätti hakemalla aamupäivällä Ikea-reissulle Haaparantaan:) Oli ihana olla miehen kanssa kahdestaan niin kauan, vaikka kolmen tunnin automatka tekikin fyysisesti mulle aika tiukkaa (voin pahoin autossa ilman raskauttakin). Meidän piti mennä vain katselemaan keittiönkaappeja (ja mies antoi puoli tuntia aikaa!!), jotta osataan sitten tilata hyvät, mutta tarttuihan sieltä mukaan yhtä ja toista...



KANTOLIINASTA: Ostin toiselle ohuen Pikku-Ruun, n. 40e oli ja en muista, että olisin postimaksuja maksanut. Suoraan tekijältä siis tilasin netin kautta.



KOTITÖISTÄ: Inhokki taitaa olla imurointi. Ainakin jos pitää koko kämppä ja kunnolla. Lempikotityö on vaatehuolto. Pyykkikone meillä käy kerran päivässä ja kuivatustila ongelma, mutta silti no problem...



( .): Mun maha ei tunnu enää kovin isolta. Tulee äkkiä näkyväksi palloksi, mutta sitten onkin ainakin omasta mielestä pysynyt kauan samankokoisena. Untuvatakin altakin on näkynyt sen verran selvästi, että olen saanut onnitteluja joulukuun alusta. Lopussa mulla ei ole koskaan ollut kyllä mikään valtava, vaikka oma olo on aika tukala!! Mulla on kyllä niin pienet tissit ja takamus, että ei ole mitään " tasapainottavaa" ...



Viime yönä kastuivat muuten eka kerran lakanat tuosta esimaidosta. Ärsyttävää. En viitsisi millään alkaa nukkua jollain topeilla.



Supistelut ovat taas lisääntyneet. Välillä on ollut kyllä aika rankkoja päiviäkin (esim. eilen sain lopulta kantaa MOLEMMAT lapset (uhmikset) kainaloissa kotiin 1km kun kieltäytyivät yhteistyöstä. Meinasi itku tulla).



KELASTA: Iloitsin liian varhain. Nyt selvisi, että mun pitäisi keretä valmistua tässä kolmen viikon sisään ja joutua työttömäksi, sitten saisin ko rahat. Oli täti käsittänyt väärin tiskillä. Että just joo. Mennään sitten kolmas äitiysloma minimillä. Mun mielestä tää on niin epäoikeudenmukaista, varsinkin kun olen ollut töissä välissä. Tuntuu, että olen vuosikaudet yrittänyt ja tehnyt aika hurjasti, ja kukaan tässä yhteiskunnassa ei saa vähempää rahaa kuin minä. Ja vielä kun pitäisi muksuistakin kantaa huolta... Onneksi miehellä tällä hetkellä töitä, ja kun saahaan se valmiiksi, saattaa palkkakin nousta. Ja kiitollinenhan noista tuistakin pitäisi olla. Hyvä kun jotakin saa.



Nyt on onneksi itkut asiasta jo itketty, ja tehty " toimintasuunnitelmaa" miehen kanssa. Ei vain enää jaksais, kun ollaan saatu koko yhdessäoloaika olla tosi tarkkana noiden rahojen kanssa. Saa ihan ylisuuren huomion koko homma, ja takaraivolla aina semmoinen pieni stressi asiasta.



Mutta OIKEASTI kaikki hyvin. Vauva potkii ja munkaan voinnissa ei ihmeempiä. Jaksuja teille, mammat!!

Mua ei oo näkynyt, eikä varmaan ihan kauheesti näy tässä....mun rakas mummi tekee kuolemaa sairaalassa ja ollaan siellä vietetty 2 päivää itkien ja paijaten sitä.....se on ihan loppusuoralla ja saa enää vaan kipulääkettä ja rauhottavaa, et tuskat ei ois niin kauheet!! Se ei pysty puhumaan, eikä reagoi ja tuijottaa vaan tyhjyyteen ja saa 10 minuutin välein karmeita kouristuksia ja kramppeja.....siis ollu niin kamalat 2 päivää, että ei mitään rajaa, oon henkisesti ihan finaalissa ja toivon vaan, että mummi pääsis tuskistaan, oli taas niin kauhee lähtee sieltä.....vauva yrittää kovasti piristää mamia muksimalla ja se onkin mun ainut ilon aihe ja ihanuus....niin kai se sitten menee, että yx tulee ja toinen menee...Ihan kauheeta.......Anteeks nyt tää vuodatus, mut pakko avautuu johonkin, kun on niin paha olla.....Yritän käydä tässä aina välillä ja katotaan, miten tilanne kehittyy......Mukavampaa viikkoa teille mammat ja masut!!! Olette tärkeitä!!!!



-Emunainen ja lude 24+3-