Lue keskustelun säännöt.
Tsempatkaa minua vauvan kanssa!
10.06.2024 |
Olen ihan loppu ja itkuinen, meidän vauva on juuri täyttänyt 4kk ja on kärsinyt ekat 3kk koliikista, mahaan sattui kokoajan ja parka oli hereillä vain itkeäkseen. Kolmen kuukauden kohdalla helpotti ja uskalsin poistua kotoakin lapsen kanssa kun ei tarvinnut pelätä bussissa tuomitsevia tai tuhahtelevat kanssamatkustajia. Nyt se kuitenkin alkoi taas, sain kuukauden levähtää siltä huudolta, mutta olen ihan romuna silti. Lapsi on alusta asti nukkunut huonosti, tunnin tai kahden pätkiä öisin ja edelleen näin. Päikkäreillä suostuu vain sylissä, kärryihin ei nukahda millään (ei vaikka kävelisin usean tunnin). Loppuuko tämä koskaan, itkettää meidän molempien puolesta. Olen tosi yksinäinen ja tunnen itseni maailman huonoimmaksi kun en saa lasta pidettyä tyytyväisenä ja hermo menee kun sehän itkee.
Kommentit (78)
En tupakoi, mutta en myöskään imetä, tämäkin saa oman mielen tosi matalaksi, olisin kyllä kovasti toivonut että olisin voinut imettää. Ollaan käyty lääkäreillä ja osteopatiassa. Lääkäri sanoo vaan että koliikkia, eikä oikein muuta. Nyt en ole enää mennyt lääkäriin, kun tuntuu että sieltä ei ainakaan saa apua, vaikka kyllä jotain toivoisi olevan tehtävissä kun lapsi itkee tunti tolkulla pitkin päivää. Vyöhyketerapia on kyllä kokeilematta, voisin varata ajan sellaiseen!
Kommentti siitä miksi lisääntyi nyt on vähän turha, lisäännyin koska halusin tosi paljon lapsen, eikö oo ihmeellistä. Tällainen kommentointi on myös yksi syy siihen miksi tällaisesta on vaikea puhua kellekkään, koska vertaistuen sijaan pelkää saavansa näitä tämän tapaisia kommentteja ja jää yksin. Itsesyytöksiä ja riittämättömyyden tunnetta on varmaan ihan kaikilla itkuisten lasten vanhemmilla jo ihan tarpeeksi ilman täysin turhia kommenttejakin
Meillä on aika huono neuvolatyöntekijä, ei oikein sano mitään kun olen kysynyt apua nukkumisen, ihmetyksen ja itkuisuuden helpottamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan varmasti apua löytyy , rohkeasti hakemaan ettei vauva-aika mene ihan itkuksi. Ethä tupakoi?
Tosiaan, toivotaan, että on saatavilla jotain apua. Onko ketään luotettavaa sukulaista, joka asuu lähellä ja joka on muutaman tunnin vauvan kanssa, niin että ap saa levätä hetkisen? Vauvan itkuisuus ja yövalvominen väsyttävät äitiä ja yleisen käsityksen mukaan vauva vaistoaa, että äiti on väsynyt ja "poissaoleva" ja noidankehä on valmis. Ap, yritä ainakin syödä jotakin, missä on proteiinia ja vitamiineja. kananmunaa, lihaa, lihapullia, leipää, jossa on mukana täysjyvää, juustoa ja jugurttia. Ja muista juoda tarpeeksi vettä. Se unohtuu helposti ja on haitallista kesäkuumalla. Myös vauvan pitää saada juotavaa.
Vauva vaistoaa kaikki tunteet joten äidin huolet ja stressi ovat lapsellekin raskasta. Lähimmisten tehtävä on auttaa, isän varsinkin ja jos hän ei kykene tai sukulaiset niin kannattaa neuvolassa kysyä sitä apua. Väsymys pitkittyessään käy todellakin voimille. Onneksi sain itse apua siskoltani ja äidiltäni vastaavassa tilanteessa. Kiitos heille suuresti ja vauva sai ihanasti heti syntymästä alkaen tutustua sukulaisiin. Pienetkin hetket auttavat. Ei kannata odottaa että väsymys kasvaa liian suureksi vaan mielellään tulee pohtia sitä jaksamista aina tilanteiden mukaan. Auttaa voi myös ilman että joku on jo aivan romuna. Tsemppiä aloittajalle.
No, yhyy ap! Mee töihin mokoma itkupilli!
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama juttu, todettiin refluksi ja allergioita. Refluksi aiheutti keuhkokuumeen ja vauvaa hoidettiin sairaalassa. Nyt neiti jo isompi.
En osaa oikein mitenkään neuvoa, mutta menisin Kyllä lääkäriin, jos koliikki jatkuukin yhtäkkiä. Kyllä sen pitäisi 3 kk loppua, jos siitä on kyse.
Paljon voimia ja muista levätä ja syödä aina kun pystyt. Itse käytin kuulosuojaimia pahimpien huutojen aikana, kun kannoin ja kannoin ympäri asuntoa.
Ei se välttämättä ole koliikkia jos vauva valvoo tai itkeskelee. Ei sovi aina koliikin oireet ja neuvolassakin vain naurahdettiin että no, se kestää minkä kestää eikä se 3kk ole mikään nyrkkisääntö. Jos äiti tuntee luontaisesti olevansa huolissaan niin aina voi käydä siellä lääkärissä ja saada mielenrauhaa.
Jos neuvolan työntekijästä ei ole apua, ota yhteyttä perheneuvolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama juttu, todettiin refluksi ja allergioita. Refluksi aiheutti keuhkokuumeen ja vauvaa hoidettiin sairaalassa. Nyt neiti jo isompi.
En osaa oikein mitenkään neuvoa, mutta menisin Kyllä lääkäriin, jos koliikki jatkuukin yhtäkkiä. Kyllä sen pitäisi 3 kk loppua, jos siitä on kyse.
Paljon voimia ja muista levätä ja syödä aina kun pystyt. Itse käytin kuulosuojaimia pahimpien huutojen aikana, kun kannoin ja kannoin ympäri asuntoa.
Eräs sairaanhoitaja kertoi oman vauvansa itkeneen viikkokausia. Lapsi oli vähän rauhallisempi, jos oli sylissä ja pystyasennossa. Viikkojen kuluttua joku lääkäri tajusi, että vauvalla on korvatulehdus. Makuuasento aiheutti kipua ja huutoa. Lääkehoito auttoi. Olin lapsivuodeosastolla, kun hoitaja kertoi tämän.
Ei se välttämättä vielä silloin ollut mutta tiettyjä oireita on saattanut olla ne aiemmat jotka johtavat näihin normaaleihin sairauksiin. Tämä nyt siksi ettette kuvittele vauvan kärsineen pitkää aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Synnytyskone valittaa taas... Unohda typerät ongelmasi ja ala valmistautumaan synnyttämään seuraavaa äpä*rää synnytyskone.
Surettaa äitisi joka sinutkin on synnyttänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kuopulselle ei menny ku rintamaito ja mustikkasose melkein 8 kk, kaikki muu aiheutti masukipua. Heräili läpi yön reilusti yli vuoden. Lopulta sain betasalpaajat korkean sykkeen takia ja oli pakko lopettaa imetys, siitä lähti pikku hiljaa tilanne paranemaan. Koita ottaa torkkuja aina kun voit ja syö hyvin. Voisko isä tai isovanhemmat päästää sut hotelliin yöksi nukkumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ja vaimollani oli sama ongelma esikoisen kanssa. Hänellä on koliikkia eikä paino ole noussut kunnolla. Hän itki eikä nukkunut kunnolla öisin. Ensimmäiset 2 vuotta olivat ongelmallisia. Sitten saimme selville, että hän on allerginen lehmän proteiinille, joten vaihdamme ravinnon vuohenmaitopohjaiseen. Hän on nyt 16. Hän on onnellinen ja terve. Hänen kehittyessään oli niin monia onnellisia hetkiä. Ole vain kärsivällinen. Kaikki ongelmat katoavat. Näet kuinka lapsesi kehittyy, hymyilee, alkaa kävellä ja paljon muuta iloista. Ole vain vähän kärsivällinen. Kaikkea hyvää sinulle ja vauvallesi. Äitiys on kunniallista.
Ap on ilmiselvä trolli, joka päivittäin keksii näitä tarinoita kymmenittäin tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan hänellä esim refluksia? Mä olen tajunnut vasta, kun lapsi on jo kohta aikuinen että meillä oli varmaan se vauvana. Neuvolan mukaan kaikki oli ok vaikka puklaili paljon ja itki. Olisi pitänyt viedä yksityiselle lastenlääkärille. Ole sinä ap viisaampi ja vie yksityiselle.
Mä olin kirjoittamassa samaa..
Vierailija kirjoitti:
Oliko pakko lisääntyä?
Sivusta: Sinunkin vanhempasi valitettavasti lisääntyivät.
Tsemppiä ap:lle, näitä taukkeja tulee näihin ketjuihin.
Vierailija kirjoitti:
Oliko pakko lisääntyä?
Siis millainen riemuidiootti laittaa tämmöisen kommentin ketjuun, jossa tuore äiti on jo valmiiksi romahduksen partaalla? Sama kuin sanoisit halvaantuneelle, että oliko pakko lähteä sille kohtalokkaalle moottoripyöräreissulle. Häpeä, jos osaat.
Vauva-aika ja oikeastaan hyvin moni ikävaihe pikkulapsiajassa on hirvittävän raskasta. En kertakaikkiaan käsitä miten joku kehtaa komentaa nauttimaan esim. vauva-ajasta, kun se on yksi henkisesti rankimmista ajanjaksoista erityisesti äidille. Olet vastuussa siitä että toinen pysyy hengissä, kasvaa ja kehittyy. En voi ap muuta kuin toivottaa hurjasti voimia. Tuo aika menee onneksi ohi ja itse voi vaikuttaa siihen joutuuko sitä kokemaan enää uudestaan. Itse totesin että kerta riitti ja nyt olen onnellinen kun ainokaiseni kasvaa ja vuodet vierii. Kertaakaan en ole haikaillut takaisin vauva-aikaan, päinvastoin melkein tuskanhiki valuu pelkästä ajatuksesta.
Voimia, tsemppiä ja kaikkea mahdollista!
Meillä pojalle ei sopinut mikään äidinmaidonkorvike.
Tsemppiä! Lapsi kasvaa nopeasti, joten ei tämä onneksi ikuista ole.
Vierailija kirjoitti:
Oliko pakko lisääntyä?
Isäsi olis pitänyt päästää mällinsä lakanalle.
Oletpa lapsellinen aikuinen vakavassa ketjussa.