miten meidän 3v ikinä oppii potalle??

meillä on pelkkiä kangasvaippoja, enkä laita esikoiselle mitään kuivaliinoja, eli hän kyllä tuntee vaipan kastumisen. jotenkin se ilmeisesti miellyttääkin häntä ja antaa turvaa (?). lapsi pissaa myös veteen esim. suihkussa lattialla istuen, tai vadissa istuen. pissaa myös housuun, mutta "ilmaan" ei pissaa.



kyseessä on tyttölapsi. ehkä isän esimerkki olisikin tosi hyvä poikalapselle, koska seisaaltaan pissaaminen on selkeän oloista hommaa, on helppo nähdä mistä pissa tulee ja mihin menee. naisen pissaaminen (annan siis lapsen hengailla vessassa mukana kun itse käyn, en kyllä mitenkään houkuttele mukaan tai erikseen selosta tekemisiäni) on ehkä salamyhkäisempää, koska pissan tulo ei näy.



ap

Antaisit lapselle rauhaa?



Musta sun kannattaa ehottomasti lakata panikoiminen. Ei tosiaan ihme jos lapsi pelkää pissaamista. Muistan vähän aikaa sitten aamutelkkarista joku lääkäri sanoi että kun pottakammo iskee, se lihaksisto menee ihan suppuun eikä tosiaan tule pissaa. Eli anna olla!



Vähän aikaa vaan ootte ilman potattamisia.



Itse olen poikani ottanu mukaan vessaan ja kertonut että pöntöllä äiti ja isi pissaa ja kakkaa. Tekin voitte tulla pöntölle TAI mennä potalle. Isi opetti seisomiset.

Supistaja kannattaa ottaa pois pöntöstä, jos lapsi yhdistää sen pottaan?



Ihan reippaasti ainakin viikon vedät takapakkia jauhamisen kanssa ja sinä lepuutat hermosi! Kerro tytölle kun menet pissalle tai kakalle, ota vaikka mukaan ja juttelette siinä jotain. Niin että homma ei todellakaan tunnu jännältä. Hampaat voi harjata pöntöllä istuen, pikkuhiljaa tottuu pönttöön.



Sitten otat vaipat kokonaan pois ja siivoatte pissat, vaihdatte puhtaat vaatteet ja mietitte minne pissata voisi. Sano että kun sinä käyt itse pöntöllä, haluaako tyttökin tulla. Ja ole seurana. Älä pakota istumaan, ei herkkuja. Ihan olet läsnä.

meillä aloiteltiin potalle oppiminen joskus tuossa viime keväänä, tytön ollessa reilu 2,5-vuotias. vahinkoja tuli jatkuvasti, mutta sitkeästi yritettiin, ajateltiin että kyllä se siitä, pikkuhiljaa. pahimpina päivinä siivottiin useat pissat ja kolmetkin kakat housusta. niin ja kaikennäköistä kiristystä ja lahjontaakin kokeiltiin, mikään ei auttanut. ja kun tyttö ei suostunut vaippaakaan laittamaan. kesän tullessa sitten luovutettiin ja laitettiin se vaippa, enää ei mielipiteitä kyselty.



koko kesä sitten meni vaippaillessa, tyttö kävi yleensä potalla pissalla, mutta ei läheskään aina. sitten jossain vaiheessa kesän jälkeen ruvettiin taas käyttämään pikkuhousuja. vahinkoja tuli yhä vaan edelleen, mutta nyt oltiin päätetty että vaippoja ei enää oteta takasin. kun tuli kakka housuun, niin se pestiin pois ja yritettiin olla ihan rauhallisia, joskus paremmalla, joskus huonommalla menestyksellä. jossain vaiheessa tyttö sitten tajus pistää sen kakankin sinne pottaan, vaikka pitkän aikaa meni jonnekin piiloon ja kakkasi housuunsa. siitä tiesi että nyt oli tullut kakat housuun, kun oli pidemmän aikaa ihan hissukseen itsekseen leikkimässä tms.



nyt on mennyt muutama kuukausi niin että voi sanoa että tyttö on oppinut kuivaksi. vahinkoja tietty edelleen sattuu, mutta aikas harvoin nykyään. ei tää helppoa ole ollut, varsinkin mun minkäkään en ole mitenkään kärsivällinen ihminen, valitettavasti. se vaan on hyväksyttävä että lapset oppii asioita eri aikaan, eikä kaikkea heti samantien. mutta myönnettäköön, mä toivon kovasti että tää kolmas ei tuu olemaan samanlainen jääräpää sitten aikanaan pottailun suhteen..

Meidän 2-v inhoaa myös pottaa, mutta käy sentään pytyllä. Hänkin "vauvailee" välillä...



Olen yrittänyt vaan ottaa rauhallisesti ja olla suuttumatta kun lapsi pissaa housuun. Voihan teillä auttaa isän esimerkki, vaikka onkin tyttö kyseessä? Kannattaa kokeilla esim isän tai jonkun muun kanssa vessassa käyntiä. Jos se onkin vain äidille uhmaamista?

En enää puhunut koko potasta. Siinä se oli vessan lattialla ja aina kun vaihdoin vaippaa aloin yllättäen lässyttämään sellaista vaivalepertelyä. Sanoin, että äiti luuli pojan olevan jo isa poika, mutta mukavaa että äidillä onkin taas vaiva.

Poika kiljui olevansa iso poika, mutta minä sanoin aina, että vaiva sinä olet kun pissit ka kakkaat vaippaan. Ehdottelin tuttipulloa äidin vauvalle kun pyysi maitoa.



Meni 2 viikkoa ja poika ilmoitti olevansa iiiiiiiisoooo poika eikä käytä vaippoja. Sen jälkeen tuli 2 vahinkoa viikon sisällä ja se oli siinä.



En siis pilkannut vauvaksi vaan lempeästi hoidin kuten vauvaa ja ilmoitin, että ompa mukavaa kun meillä on vielä vauva.

2

anna lapsen olla. kyllä se rippikouluun mennessä oppii potalle tai ehkä jopa pytylle... :)

anna lapsen olla. kyllä se rippikouluun mennessä oppii potalle tai ehkä jopa pytylle... :)

hänellä on vilkas mielikuvitus ja usein hän on pitkänkin ajan ikäänkuin roolissa, pieni vauva, kissa, kilpikonna, muumipappa jne.



mun mielestä nää roolihahmot on monta kertaa ikäänkuin tekosyitä päästä koirana veräjästä jostain ikävämmästä hommasta, esim. kissahan ei voi etutassuillaan kerätä leluja laatikkoon..



vauvana kohtelu on lapselle ihanaa lellimistä josta hän nauttii.



luulen että lapsen "isouteen" vetoaminen, suoraan tai oveluudella, toimii parhaiten jos lapsella on isompia sisaruksia. meillä ei ole kuin pikkusisarus, ja esikoinen laskeutuu mielellään 1 veen tasolle, ei koe että ylpeytensä kärsii siitä millään tavalla.



niin joo, tältä vastahakoiselta 3 veeltä puuttuu siis potalla tai pöntöllä käyvän lapsen malli kokonaan, hän on kotihoidossa, eikä perhekahvilassa tms. oikein kehtaa tuppaantua muiden mukana vessaan pällistelemään. itse käyn opetusmielessä kotona vessassa ovi auki, mutta eihän mun esimerkkini toki kelpaa.



ap

hänellä on vilkas mielikuvitus ja usein hän on pitkänkin ajan ikäänkuin roolissa, pieni vauva, kissa, kilpikonna, muumipappa jne.



mun mielestä nää roolihahmot on monta kertaa ikäänkuin tekosyitä päästä koirana veräjästä jostain ikävämmästä hommasta, esim. kissahan ei voi etutassuillaan kerätä leluja laatikkoon..



vauvana kohtelu on lapselle ihanaa lellimistä josta hän nauttii.



luulen että lapsen "isouteen" vetoaminen, suoraan tai oveluudella, toimii parhaiten jos lapsella on isompia sisaruksia. meillä ei ole kuin pikkusisarus, ja esikoinen laskeutuu mielellään 1 veen tasolle, ei koe että ylpeytensä kärsii siitä millään tavalla.



niin joo, tältä vastahakoiselta 3 veeltä puuttuu siis potalla tai pöntöllä käyvän lapsen malli kokonaan, hän on kotihoidossa, eikä perhekahvilassa tms. oikein kehtaa tuppaantua muiden mukana vessaan pällistelemään. itse käyn opetusmielessä kotona vessassa ovi auki, mutta eihän mun esimerkkini toki kelpaa.



ap

tarjoa pönttöä supistajalla tai ilman?



Unohda koko potta kahdeksi-kolmeksi viikoksi. Tottakai lapsi saa pottakammon, jos pakotetaan ja omalla painolla väkisin pidetään potalla.



Meillä on melkein kolmivuotias lapsi, joka ei myöskään suostu potalle. Tai suostuu, muttei kauhean usein. Vaan vain joskus. En pakota. Olemme puhuneet, että kunhan alkaa päiväkuivaksi, saa jonkin isomman lahjan. Jostain syystä lapsi kammoaa pottaa. Minkäs minä sille teen? Ei se ainakaan pakottamalla se kammo vähene.



Esikoinen oppi päiväkuivaksi n. 2½ vuotiaana. Kuopus ei siis vielä. Mutta oletan että viimeistään kesän aikana oppii.



Meillä on siis vaippa vielä käytössä. Välillä ollaan tunteja ilman vaippaa, mutta jos tulee kahdet pissat lattialle/housuun, lapsi saa vaipan, jos älyää sitä pyytää.

hänellä on vilkas mielikuvitus ja usein hän on pitkänkin ajan ikäänkuin roolissa, pieni vauva, kissa, kilpikonna, muumipappa jne.

mun mielestä nää roolihahmot on monta kertaa ikäänkuin tekosyitä päästä koirana veräjästä jostain ikävämmästä hommasta, esim. kissahan ei voi etutassuillaan kerätä leluja laatikkoon..

vauvana kohtelu on lapselle ihanaa lellimistä josta hän nauttii.

ap

Meillä esikoinen "taantui" vauvaksi n. 2v9kk iässä. Vaikkei ollut edes pienempää sisarusta mailla halmeilla. Vauvatin häntä tarpeeksi, ja se vaihe meni ohi kuin itestään noin kuukaudessa. Totta kai lapsi nauttii hellimisestä.

Anna oikeasti sen potan olla. Anna lapsen käyttää vaippaa. Palaa pottakeskusteluun oikeasti vasta aikaisintaan kahden viikon päästä. Eihän tuollaisesta tule kuin stressiä itselle ja lapselle.

Kissat voi muuten siivota kantamalla tavaroita suussaan ;-) Eikä meillä kolmivuotiaat ole vielä kovin määrätietoisesti jaksaneet siivota. Vanhempia siinä on tarvittu apuna. Pienemmälle pitää vielä tarjota voittamisen mahdollisuus siivouksessa. Eli tyyliin:"kumpi siivoaa enemmän". Tms. En kannata pakottamista tässäkään. Iän mukana velvollisuudet kasvaa. Kolmivuotias on vielä pieni kuitenkin.

pakkokos sinne pottaan pissata.. pönttö, lattiakaivo tms jota ei vielä kammoksu

hänellä on vilkas mielikuvitus ja usein hän on pitkänkin ajan ikäänkuin roolissa, pieni vauva, kissa, kilpikonna, muumipappa jne.

mun mielestä nää roolihahmot on monta kertaa ikäänkuin tekosyitä päästä koirana veräjästä jostain ikävämmästä hommasta, esim. kissahan ei voi etutassuillaan kerätä leluja laatikkoon..

vauvana kohtelu on lapselle ihanaa lellimistä josta hän nauttii.

ap

Meillä esikoinen "taantui" vauvaksi n. 2v9kk iässä. Vaikkei ollut edes pienempää sisarusta mailla halmeilla. Vauvatin häntä tarpeeksi, ja se vaihe meni ohi kuin itestään noin kuukaudessa. Totta kai lapsi nauttii hellimisestä.

Anna oikeasti sen potan olla. Anna lapsen käyttää vaippaa. Palaa pottakeskusteluun oikeasti vasta aikaisintaan kahden viikon päästä. Eihän tuollaisesta tule kuin stressiä itselle ja lapselle.

Kissat voi muuten siivota kantamalla tavaroita suussaan ;-) Eikä meillä kolmivuotiaat ole vielä kovin määrätietoisesti jaksaneet siivota. Vanhempia siinä on tarvittu apuna. Pienemmälle pitää vielä tarjota voittamisen mahdollisuus siivouksessa. Eli tyyliin:"kumpi siivoaa enemmän". Tms. En kannata pakottamista tässäkään. Iän mukana velvollisuudet kasvaa. Kolmivuotias on vielä pieni kuitenkin.

että minä vastauksia odottaessani painoin monta kertaa päivitysnappia.siis niikuin olen tottunut keskustelupalstoilla tekemään, mutta tässä on sellainen bugi nähtävästi että lähettää uudestaan koko paskan, ei päivitä sitä mikä on auki.



joo, pöntön pienentäjää lapsi inhoaa vielä enemmän kuin pottaa :/



kiitos asiallisesta vastauksestasi, mutta kaksi-kolme viikkoa ei tunnu missään. edellisen kerran pottaa kokeiltii useita kuukausia sitten, ja nyt taas kun lapsi täytti kolme vuotta. asiasta puhuttiin erittäin leppoisaan ja positiiviseen sävyyn tässä odotellessa, lapsi oli jo ihan fiiliksissä, uskoi että 3-vuotias uskaltaa ja osaa pissata pottaan, valitsi itselleen pottakaupasta uuden hienon potan jne.



ja nyt ei suostu kokeilemaan sitä lainkaan.



luovutanko mä nyt taas? siis mun järki ja logiikka sanoo etten helvetissä vaihda ja pese sellaisen lapsen vaippoja joka osaa ihan hyvin säädellä pissaamistaan.



ap

että minä vastauksia odottaessani painoin monta kertaa päivitysnappia.siis niikuin olen tottunut keskustelupalstoilla tekemään, mutta tässä on sellainen bugi nähtävästi että lähettää uudestaan koko paskan, ei päivitä sitä mikä on auki.

ap

Myös minulta.

Meillä auttoi muuten esikoisen pottahommiin se, että oli kylävieraina kavereita, joilla oli pottaikäinen, kolme päivää. Se että se pottaikäinen ihan itse meni potalle, vaikkei ollut paljoa meidän esikoista vanhempi, kolahti hienosti.

Kuopuksella on pottailuseuraa vaikka kuinkapaljon hoidossa. Mutta ei hän silti ole oppinut siihen. Ja ikää tosiaan on sen melkein kolme.

Oisko teillä joku valtataistelu nyt käynnissä tässä? Lapsi on huomannut, että saa sut raivoksiin tuolla käyttäytymisellään. Jokin toinen lähestymistapa lienee paikallaan.

Mutta mikä se lähestymistapa olisi...

on ollut siitä asti kun esikoinen syntyi, noin suunnilleen. siis hän on sitä sorttia lapsia joilla alkaa uhmaikä heti laitoksella.



nyt kun minulla on tämän tahtotapauksen lisäksi mukautuvampi lapsi (1v pikkusisarus siis), niin näen sen eron tosi selkeästi. esikoinen ei esim. ikinä muuta käytöstään sem perusteella että kehutaanko tai moititaanko häntä. tykkää kyllä kehuista (ja häntä paljon kehutaankin) mutta ei tee mitään SEN TAKIA että saisi kehuja.



hän on myös aika itsenäinen, esim. muskarissa ei ole minua huomaavinaankaan, menee ohjaajan pariksi ja minä jään seinäkukkasena seisomaan. nyt on lakannut sanomasta minua äidiksi, puhuttelee etunimellä :D



siis oikeasti rakastan tätä voimakasta ja ehdotonta mukulaa ihan hulluna, tiedän että hän tahtoo elämässä tiensä läpi vaikka harmaan kiven. mutta mun voimille (olen itse vetäytyvää ja rauhallista sorttia) käy kovasti tää vääntäminen ja tahtojen taistelu :/



ap

Yritä lakata stressaamasta asiasta vaikka vaikeaa varmasti onkin. Sinä olet yrittänyt parhaasi ja yrität jatkossakin ja se riittää. Ihan varmasti lapsi oppii pois vaipoista jossain vaiheessa, luultavasti vuoden sisällä.



Loppujen lopuksi sillä ei ole kovinkaan paljon väliä, missä iässä lapsi oppii kuivaksi.



Älä enää pakota. Jos lapsi ei mene potalle niin ei mene. Sinuna hankkisin parit pintamäriksi jäävät kestovaipat ja alkaisin käyttää niitä. Pintamateriaali saisi mieluiten olla puuvillaa. Huutiksesta esim. löytää näitä halvalla. Näin lapsi tuntee joka kertaa kun pissa tulee housuun. Ei kiva tunne.



Ulkona kesällä sitten vaan kalsarit ja housut päällä. Ja pissat valuu pitkin sääriä, aah. ;)



Iskä voisi kesällä näyttää miten isot pojat pissaa seisaaltaan. Yleensä seisaaltaan pissaaminen on tosi kivaa lasten mielestä. Jos tästä jää into niin ei muuta kuin korokkeen kanssa pöntön eteen pissille jatkossa.



Muista kehua KOVAAN ääneen kun pienempi lapsi on potalla. Kehut ja keskität huomion pienempään lapseen ja kerrot miten hienosti hän siinä istuu.



Jos 3v sitten edes käväisee potalla niin kehu ja sano että olitpas hieno poika.



Älä kiinnitä huomiota siihen että liru tulee vaippaan tai pöksyyn. Näin ei poika voi ainakaan saada huomiota tällä pottalakkoilulla. Vaan päinvastoin - saa huomiota kun käy potalla/pöntöllä =)