Kannattaako työkkäriin kertoa sairauksista?

Kokemukseni mukaan painostaminen kuntouttavaan työtoimintaan karenssin uhalla on tällöin heillä silloin vahvana. Aina kerroin masennuksestani ja vaikka se ei työhön vaikuttanut niin työsuhteen päättyessä ei kulunut kuin kuukausi niin lävähti kuntouttava tai karenssi.

Kun olen myöhemmin pimittänyt nämä asiat niin eipä ole moista tyrkytetty.

Enää ei ole masennusta. Mutta olen sanonut että olen hyvin introvertti ja kuormitun sosiaalisesta työstä. Tämä on auttanut siinä ettei työkkäri ole tyrkyttänyt töitä missä on paljon asiakaspalvelua esimerkiksi kassa tai joku McDonald's.

Minun tarvitsee hakea vain 2 työpaikkaa kun nivelrikko todettiin ja kerroin te virkailijalle.

Vierailija kirjoitti:

Minun tarvitsee hakea vain 2 työpaikkaa kun nivelrikko todettiin ja kerroin te virkailijalle.

Minun tarvitsee hakea vain yhtä paikkaa koska ei ole käyty kuin peruskoulu eikä ole ajokorttia 

Minun ei tarvitse hakea enää mitään, koska rupesin hulluksi ja elän koroilla. Evvk, elämä on ihanaa.

Jos et halua kuntottavaan älä kerro. Muutenkin alkavat tuputtamaan kaikenlaista kurssitusta ja tuettua sitä ja tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sairaus ei haittaa työn tekemistä, niin ei tarvitse kertoa. Jos aiot olla vastaanottamatta työtä sairauden takia, niin siinä vaiheessa on syytä olla lääkärintodistus. (Työttömälle on käsittääkseni ilmainen terveystarkastus.) Muuten taitaa sanktioita napsahtaa. Jos on lääkärintodistus, niin tarjoavat vaan sellaisia töitä, joita voi tehdä.

Ei sitä terveystarkastusta lääkäri tee vaan hoitaja joka kyselee joitain perusjuttuja. 

 

Hoitaja kyllä ohjaa eteenpäin lääkärille, jos on lääkärin tutkimusta tai lääkitystä tarvitsevia vaivoja, tai jos työkkäri vaatii todistusta terveydentilasta.

 

Mulla onneksi jo työterveydestä todistus.

Kannattaa .

Itse olen kertonut masennuksesta ja olen siirtänyt jo kolme kertaa soittoaikaa kun syyksi sanonut että huonompi kausi menossa😆 Ei terveenä onnistuisi

Paras kun ilmoitat olevasi vaarallisen voimakkaasti rööösisti ja kannatat vahvasti nööööötsismiä.

Näin vältät varmasti kaikki matalapalkka-alat.

T meidän vuoro hyödyntää r-korttia

Sellaista sairautta mikä ei vaikuta oman alan työntekoon rajoittavasti. Ei tarvitse kertoa. Mielensairaudet eivät haittaa millään alalla. Jos ovat hoidossa. Pahoihin jaksoihin saa sairaslomaa olipa töissä tai työttömänä. 

Jos sinulla on sairauksia niin työkkäri katkaisee työttömyystukesi ja joudut toimeentulotuelle. Ne myös pakottaa sinut kuntouttaviin orjatöihin johonkin pajalle. Ne pakottaa terveitäkin orjatyöläiseksi kuten minut yritettiin pakottaa. Työkkärissä ne väitti että minulla on sairauksia mutta haastoin virkailijan oikeuteen.

Tavallaan ja tavallaan ei.

Kerroin sen verran, että eivät voi sanoa, että en olisi informoinut, mutta toisaalta en niin paljoa, että olisin kyseenalaistanut työkykyäni liiaksi ja laukaissut työkykyselvitykset. 

Työkokeilun ja työvoimakoulutuksen kohdalla ilmaisin myös sopivasti huolta niiden soveltumisesta terveydelleni, mutta menin kiltisti molempiin lentääkseni lopulta ulos saikkujen kautta. Viimeisin saikkulappu oli aika tulikiven katkuista tekstiä, ja lopulta tehty laajempi lausunto on pitänyt työllisyyspalvelut aika hiljaisina jo pidemmän aikaa.

En usko, että vaivaavat minua enää juurikaan, koska osoitin työkyvyttömyyteni heidän omilla palveluillaan. Tiesin tasan tarkkaan, että kokeilu ja koulutus tulevat olemaan terveydellisesti täysi fiasko, mutta joskus hetken epämukavuus säästää tulevilta epämukavuuksilta. Olen jatkossakin valmis jatkamaan samaa peliä, jos on tarve. Lääkäri sanoi suoraan, että eläkettä on turha hakea, koska eivät myönnä sitä kuitenkaan, jollei tule jotain uutta tai todella paljon pahempaa. Tuon tiesin toki jo ennestään. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse kertoa. Mielensairaudet eivät haittaa millään alalla.

Heh, jälkimmäinen lause nauratti, mutta tuo osuu ja asian ytimeen ja on juuri se mun pointti. Vaikka olen latvasta laho, niin mun mielestä mt-ongelman kohdalla oletusarvon pitää kuitenkin olla se että ei vaikuta työnhakuun ja työntekoon. Siksi en halua, että siellä jossain suunnitelmassani lukee: kaksisuuntainen latvatapaus etsii työtä X.

Ja tulihan tähän ketjuun lopulta vastauksia kysymykseeni. Eli kuntouttavat toimenpiteet riskinä jos kertoo. Noniin, en siis kerro. En pysty kuntoutumaan parantumattomasta sairaudesta. Teen omat kuntoutukseni vapaa-ajalla ja oikea työ tulee terveyttä, jokin kuntouttava työtoiminta olisi täysin väärä tapa kuluttaa aikaa (omalla kohdallani).

Työkkärille ei kannata kertoa yhtään mitään ylimääräistä. Nimi, osoite, koulutusala riittää. Älä ikinä esitä lisäkysymyksiä, koska voit vaikuttaa liian aktiivislta ja se lasktaan työnteoksi ja karenssia tulee. Älä kerro käyväsi kaupassa, siivoavasi, lenkkeileväsi, sairastavasi. Kaikki on liian aktiivista ja johtaa karenssiin.

Ei ne sieltä töitä tarjoa, työkkärin tarkoitus on vain vahtia Kelan tukia.

Ei sun omat sanat mitään paina, pitää olla lääkärintodistus, jos meinaat sillä sairaudella jotain erityistoiveitasi työtarjousten suhteen esim. perustella.

Vierailija kirjoitti:

Ei koskaan kannata kertoa vakavista sairauksista te-toimistoon, mikäli tuet kiinnostaa. Sairas ihminen tulkitaan niin että hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä ja sitten katkaistaan työmarkkinatuki. Mitään sairauspäivärahaa ei myöskään heru koska pelkkä diagnoosi ei riitä, vaan pitää olla myös työkyvytön. Ap ei ole työkyvytön.

Työmarkkinatukea pitäisi saada, vaikka olisi työmarkkinoiden ulkopuolinen työtön.

Kaikilla on jotain sairauksia, mutta ei niistä tarvitse työkkäriin kertoa, paitsi siinä vaiheessa jos haluaa jotain erityistarpeeseen perustuvaa palvelua saada ja silloinkin pitää olla lääkärintodistus. Työkykyarviona.

Ei muuten mitään tarvitse kertoa. Aika monella on erilaisia sairauksia, astmaa ja flimmeriä, verenpainetta, tukielimistön vaivoja ja niin edelleen, mutta ei niistä kerrota, ellei sitten ole jo ihan siis niin perustuvaa laatua oleva vaiva, että siinä työkyky on olennaisesti heikentynyt, ja lääkärintodistus tarvitaan.

Pitäisiköhän minun alkaa pitää uusille työttömille kursseja, joilla opettaisin, kuinka virkailijan kanssa toimitaan niin, että antaa itsestään pätevän, positiivisen, riittävän terveen kuvan, mutta ei vaikuta epäilyttävän toimeliaalta.

Itselläni on parikin ehkä työhön vaikuttavaa sairautta, mutta olen kertonut ne lyhyellä kuittauksella, samalla hymyillen ja väittäen, että eivät haittaa työssä käyntiä. En missään tapauksessa tarvitse enkä lähde näin aikuisena ihmisenä mihinkään työkokeiluun tai valmennkseen. Palkkatöitä ottaisin ilosta kirkuen vastaan, mutta ikä (54) on työnantajien silmissä ylittämätön vamma.

Sairauksistaan ei kannata työkkärille kertoa mitään vaikka olisi suoranainen este jonkun työn tekemiselle, ne keksii kyllä sitten kaikkea kivaa sinun pään menoksi ja lupaan että mieliala pahenee ja itsetuhoisuus ottaa vallan. Parempi sanoa että en suostu kun sanoa että on vähän nivelissä vikaa niin fyysinen työ ei ole minun juttu näin esimerkkinä, samaa sontaa saa niskaansa mutta eri paketissa. Pidä pintasi sen hirviö laitoksen kanssa ja tsemppiä!

On lakiin perustuva oikeus saada tuet.

Minun ei ole terveydentilani vuoksi tarvinnut hakea yhtään työpaikkaa ja silti saan työmarkkinatukea.

Olen siis kokonaan työtön enkä ole kuntouttavassa työtoiminnassa enkä muussakaan.

Tuttava kertoi, että haki eläkettä muttei saanut. Sai koko ajan toki lakimääräiset tuet, ettei taloudelliseen ahdinkoon joutunut.