Mikä on turhin asia, josta olet vanhempana kokenut syyllisyyttä/sinua on yritetty syyllistää?

Kuulin joskus, että vaunulenkkeily on itsekästä sen jälkeen, kun lapsi on oppinut liikkumaan. Siis aivan täysin riippumatta siitä, vaikka lapsesta olisi maailman kivointa istua rattaissa. Kuulemma lapsen pitäisi kävellä eikä laiskana istua. Se jäi vähän epäselväksi, minkälaista liikuntaa vanhempi itse sitten saa harrastaa, jos on lapsen kanssa paljon kahdestaan eikä ole mahdollisuutta lähteä lenkille yksin. Jokainen 1-vuotiaan kanssa "lenkkeillyt" ymmärtänee, että mistään sykettä kohottavasta liikunnasta siinä ei voida puhua. 

Soitin "väärään aikaan". Pitäisi tietää milloin toinen on hyvällä/juttutuulella ja milloin ei.

Siitä, etten pysty pitämään 2-vuotiasta ulkona koko ajan varjossa, vaan hänelle on pakko laittaa myös (fysikaalista) aurinkorasvaa. En vaan tiedä, että miten helkkarissa se on mahdollista, valjaissako ne lapset ulkoilee? Ei ainakaan julkisissa leikkipuistoissa koskaan. 

Se, että lapseni on saanut matkustaa päiväkodin retkille paikallisbussilla, en ole ollut vapaalla töistä voidakseni kuljettaa hänet henkilöautolla. Kyseinen "kiintymysvanhempi" ei tosin ole edes töissä, vaikka yksivuotiaansa on päiväkodissa, joten hänellä on tietysti aikaa kuljetella.