Te joilla ei ole kavereita, käyttekö kesäisin festareilla, keikoilla

Miksi menisin jos joutuisin vahingossa törmäämään sellaisiin jonka seuraan ei kelvannut. 

En käy.

En käy ja en juo. Pikemminkin niin minulla, että kavereita ei ole, koska en ole ollut kiinnostunut käymään missään. No joo, yökerhoissa kävin joskys mutta muuten. 

En ole koskaan ollut festari- tai keikkaihmisiä. Kavereita on tullut muuta kautta. Alkoholi kyllä maistuu silloin tällöin.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ollut festari- tai keikkaihmisiä. Kavereita on tullut muuta kautta. Alkoholi kyllä maistuu silloin tällöin.

Kysymys koski heitä, joille niitä kavereita ei ole tullut. 

Mulla on kavereita mutta käyn myös yksin keikoilla, koska en halua oman suosikkibändini keikalle mukaan ketään ns. väkisin enkä ketään sellaista kuka ei ymmärrä sitä musaa tai pidä siitä. Musiikki on jotenkin niin tärkeä asia itselle että mielelläni menen ihan niille parhaille keikoille yksi. Ja nimenomaan koen etten ole yksin vaan me kaikki keikalla olijat jaetaan yhdessä se kokemus ja ollaan samaa porukkaa. Se on oikeastaan älyttömän siistiä. Ja en juo alkoholia. Keskityn vaan musiikkiin ja nautin täysillä 

Kavereita on, mutta kaikki asuu nykyään toisella puolella maata tai kauempanakin, joten haluaisin tietää mikä olisi fiksu ratkaisu. Tuntuu tyhmältä mennä yksin jonnekin keikalle. Luulen aina, että kaikki huomaa, että olen yksin eikä minulla ole kavereita (on kyllä, mutta ne on kaikki aina muualla).

Ja lisään sen että tosi tärkeän bändin keikan jälkeen olen vähän jossain muussa maailmassa tai se saattaa koskettaa niin syvästi ja olen uppoutunut siihen omaan juttuun niin totaalisesti että parempi vaan ettei mukana ole ketään muuta. 

En käy, mutta vois kyllä olla kiva. Ei ole autoa ja se on yksi syy eikä ketään jonka kanssa olis kiva lähteä. Yksin en enää saa lähdettyä edes terassille hetkeksi.   

Ei ole ketään, ja vaikka olisikin, niin en silti menisi koskaan festareille. 

N.23

Käyn monta kertaa kuussa keikoilla ja aina yksin. Kesäisin käyn festareilla yksin. Olen myös matkustanut yksin ulkomaille keikoille ja festareille. En kaipaa seuraa, nautin siitä kun saa mennä omien aikataulujen mukaan. Usein menen hyvissä ajoin, että pääsen eturiviin. Vuosien varrella olen keikoilla tutustunut ihmisiin ja törmätessä moikataan ja vaihdetaan keikkakuulumiset.

N34

Vierailija kirjoitti:

Kavereita on, mutta kaikki asuu nykyään toisella puolella maata tai kauempanakin, joten haluaisin tietää mikä olisi fiksu ratkaisu. Tuntuu tyhmältä mennä yksin jonnekin keikalle. Luulen aina, että kaikki huomaa, että olen yksin eikä minulla ole kavereita (on kyllä, mutta ne on kaikki aina muualla).

Voin sanoa yksin keikoilla käyneenä että myös moni muu on yksin ja esim. viime kesänä olin eräällä keikalla yksin ja vieressäni oli (istumapaikoilla) toisella puolella myös henkilö joka olis selvästi yksin siellä keikalla. En ihmetellyt tai ajatellut yhtään mitään vaan huomasin että hän on ihan yhtä fiiliksissä siitä bändistä kuin minä ja oli juuri mahtavaa huitoa nyrkkiä ilmaan, taputtaa, jammailla, huutaa ja laulaa hänen vieressään ja hänkin näytti olevan ihan alkoholittomalla linjalla ja nautti vain musiikista. Toisella puolellani taisi olla joku isä poikansa kanssa. Ja jos on yksin niin ei tarvitse mitään small takia vääntää kenenkään kanssa vaan sen kun on vaan ja keskittyy siihen musiikkiin. 

Niin ja en juo alkoholia, olen keikoilla aina selvin päin. Alle kaksi viikkoa niin lähden taas Tukholmaan keikalle. Sitä ennen ensi viikolla olisi kaksi keikkaa.

N34

Käyn yksin, koska haluan nähdä lempi bändejä. Festareilla en käy, siellä olisi jotenkin tylsää yksin istuskella nurtsilla. 

Ei siellä keikalla huomaa juurikaan oletko yksin vai et. Paitsi ei ole mitään etkoja tai jatkoja. Niitä välillä kaipaan. 

Juon alkoholia, mutta en paljoa, koska olen yksin ja pelkään, että jotain sattuu jos olen liian humalassa. Naisena saa olla varuillaan. Vaikka ne keikat on mukavia yksinkin, niin kaipaan silti välillä kaveria mukaan. Jaettu ilo kun on kaksinkertainen ilo. 

En käy missään.

Ei oikein yksin viitsi. Tuskinpa siellä mitään onnellista voisi ollakkaan.

Todellakin käyn! Ja siis voisin mä seuraakin saada, on vaan erilainen musamaku. Viime kesänä olin jopa festareilla hotelliyöpymisineen yksin ja tykkäsin! Toki seurassa olisi ollut vielä mukavampaa.

N32

Mun mies käy muutaman kerran vuodessa keikoilla yksin, vaikka kavereita on paljon. Menee sinne musan ja bändien takia, ei ihmissuhteiden takia. Toki menee yhdessä, jos joku kaveri sattuu on menossa. Itse en tykkää sellaisesta musiikista, joten en lähde mukaan.

Todellakin. Olisin vielä enemmän luuseri jos jättäisin menemättä. Päinvastoin, menemällä osoitan rohkeutta. Joku tuttu voi ajatella että olen hullu, mutta samalla siinä on myös jotain kunnioitettavaa kun jollain on pokkaa tehdä mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kavereita mutta käyn myös yksin keikoilla, koska en halua oman suosikkibändini keikalle mukaan ketään ns. väkisin enkä ketään sellaista kuka ei ymmärrä sitä musaa tai pidä siitä. Musiikki on jotenkin niin tärkeä asia itselle että mielelläni menen ihan niille parhaille keikoille yksi. Ja nimenomaan koen etten ole yksin vaan me kaikki keikalla olijat jaetaan yhdessä se kokemus ja ollaan samaa porukkaa. Se on oikeastaan älyttömän siistiä. Ja en juo alkoholia. Keskityn vaan musiikkiin ja nautin täysillä 

Teen näin itsekin. Yksin saa parhaimmat kiksit siitä keikasta, kun ei ole vieressä jotain kaveria laskemassa tunnelmaa, joka ei ymmärrä ja koe sitä samanlailla.