Alan olemaan todella surullinen kun kumppania ei löydy.

Siis ykspuolisesti vaan annat pildeä etkä muuta?

Jaa. Kyllä se on joku luonnejuttu. Tiedän meinaa paljon, itsekin olen, rumia, lihavia ja tyhmiä naisia joilla on mies.

Luepas tuo sun aloitus uudelleen. Mikä tuossa on sellaista, että yksikään mies kiinnostuisi? Aivan, ei niin mikään. Se, että olet epätoivoinen ja varmaan tyrkky myös, karkottaa kaikki. 

Oletko lihava ja ruma, pieni tissi ja lauta pylly? Outie?

Jos saisi yhteystiedot? 

Vierailija kirjoitti:

Oletko lihava ja ruma, pieni tissi ja lauta pylly? Outie?

On kyllä harvinaisen todellisuudesta irtautunutta kuvitella, että erittäin yleinen alapään muoto vaikuttaisi siihen, ettei löydä kumppania.

Minulle kelpaisit heti jos olet normaali järkinen etkä mikään hullu.

T: mies 48.

Vierailija kirjoitti:

Luepas tuo sun aloitus uudelleen. Mikä tuossa on sellaista, että yksikään mies kiinnostuisi? Aivan, ei niin mikään. Se, että olet epätoivoinen ja varmaan tyrkky myös, karkottaa kaikki. 

Aika pitkälle menevät johtopäätökset lyhyestä tekstistä. Ei aloittajassa välttämättä ole mitään sen kummempaa vikaa, mutta sopivan kumppanin löytäminen on oikeasti aika vaikea homma.

Voisiko aloittaja kertoa millä tavalla nämä aikaisemmat yritykset ovat kuivuneet kasaan?

Tässä on 99% todennäköisyydellä kyse siitä mistä on aina kyse eli yrität miehiä joihin oma tasosi ei riitä.

Pudota rimaa niistä ihanista miehistä "ihan ok" miehiin eli miehiin jotka normaalisti laittaisit kaverivyöhykkeelle.

Naiset ovat valehdelleet ja kusettaneet miehiä.  Kai se mies joskus oppii ?

Tule luokseni niin katsotaan tulisiko meistä pari.

Ehkä etsit vääränlaisia miehiä ja vääristä paikoista? Laske rimaa ja tyydy ihan ok mieheen. Ei kaikille ole sellaista suurta rakkautta. Ei mullekaan ollut. En itseasiassa usko, että sellaista on olemassakaan. Mutta miehen sain silti ja yhdessä ollaan perhe saatu.

Menin naimisiin ihmisen kanssa, joka on hyvin samanlainen itseni kanssa. Olemme sitten varmaan samalla tasolla. En kuitenkaan usko näihin tasoteorioihin, kun kyse on ihastumisesta, sillä minulle on käynyt useammankin kerran niin, että olen ihastunut mieheen, joka ei täytä kriteereitäni.

🖕

Onko muurahaisilla kavereita,onko pesän kuningatar diktaattori??Mieti jos murkut perustaisivat ammattiliiton ja menisivät lakkoon,vetäisivät kaikki ötökät siihen mukaan,niin me pärjättäis ruuansuhteen muutaman vuoden päästä erittäin heikosti.

Eikö kiltti ja kunnollinen mies kelpaa. Oletko siis nirso vai?

oot syntyny semmoseen suomi-turaani lokeroon jossa kelpaat vaan seksileluksi mutta et muuhun tai tason nostatukseen tai itsevarmuuden hankintaan.

olet varmasti myös omalta osalta vahvistanu tätä rooliasi harrastamalla yhenillan juttuja etkä pitämällä arvokkuudestasi kiinni, sen takia ne harvatki jotka olisi kelpuuttaneet sut kumppaniksi - karsastavat sinua.

Kerro hieman lisää. 

Missä olet näihin miehiin tutustunut?

Kuinka olet tehnyt aloitteen - miten on siis selvinnyt, että vain yksipuolista kiinnostusta?

Tahaton sinkkuus johtuu yleensä:

- eristäytyminen (ei tapaa uusia ihmisiä)

- ujous (ei uskalla tutustua)

- epätoivoisuus ja ripustautuvuus, persoonan keskeneräisyys (uuvuttaa ja karkottaa)

- yleisasenteena negatiivisuus (kuka haluaa jatkuvasti ilkeää/valittavaa kumppania elämäänsä?)

- "liian matala rima" (kiinnostuu lähes kenestä vaan, ei hahmota, että yhdistäviä tekijöitä tarvitaan ja joutuu siksi pettymään)

- huono onni

Minua harmittaa, ku miehet puhuu selän takana, että haluaisivast seurustella kanssani tai viedeä treffeille, mutta kukaan ei tule kysymään tai edes juttusille. Jotkut naimisissa olevatkin ovat kuulemma erehtyneet kertomaan vaimoilleen, että jos eivät olisi naimisissa, niin yrittäisivät minua. En ole mikään kaunotar, mutta jostain syystä näin. Silti kukaan ei lähesty.

Tiedän, että osa syy on likinäköisyyteni, joudun kävellessä esim katsomaan enemmän maahan kuin toisia silmiin ja tämän vuoksi ilmeisesti suurin osa suomalaisist amiehistä tulkitsee, että olen tyly. Ulkomailla miehillä ei ole tuollaisia oletuksia, he tulevat juttusille ja jotkut vähän päällekäyvästikin vaativat minua treffeille.  Eivät tunnu koskaan uskovan,e ttä olen suomalainen, koska suomalaiset naiset ovat ihan toisenlaisia. Että ehkä en sitten ole suomalainen, vaikka ihan suomessa syntynyt ja sukututkimuksenkin mukaan ihan suomalaisia ollaan. Olen vain niin erilainen, että suomalaiset miehet ujostelee ja arastelee, kun pelkäävät, että reagoin jotekin negatiivisella tavalla.

Jotenkin vain en sovi suomalaiseen kulttuuriin. Kun en sitten edes kännää, niin eipä sitä tule suomalaistyypillisiä kohtaamisiakaan missään, missä mies voisi kännissä tulla sitten avautumaan minulle, että on vuosia kerännyt rohkeutta lähestyä minua.

Luuuuuuuseri