Yo-kirjoituksien ällät kärsineet inflaation koska vaatimustaso on laskenut
Pian lähes kaikki kirjoittavat kymmenen ällää. Koska kaikilla pitää olla hyvä todistus ettei tunne itseään syrjityksi.
Kommentit (14)
Pikemminkin deflaation. Ennen vuotta 1996 laudaturin sai 20% kokelaista, mutta sen jälkeen vain 5%.
Onko muka? Muistelen, että ainakin enkussa on ne kokeet nykyään paljon vaikeampi kuin ennen.
Minä kirjoitin vuonna 2000. Vaihdoin lukiota ensimmäisen luokan jälkeen ja uudessa koulussa oli uudemmat enkun kirjat (ekan lukion kirjat olivat jostain 90-luvun alusta ja uudessa koulussa ne olivat ilmestyneet edellisenä vuonna) ja jo silloin ne uudet kirjat olivat huomattavasti vaikeamman tason englantia. Minulla laski englannin arvosanat kympistä ysiin ja kasiin välittömästi. Jos kehitys on ollut samaa viime vuosina eikä olla menty takapakkia, niin luulisin että kokeet eivät ole helpompia kuin ennen.
Kokeet eivät varmaaankaan ole helpottuneet, mutta kirjoitukset saa nykyään jakaa 3 peräkkäiselle kerralle ja uusia loputtomasti.
Edelleen pidän kovimpana saavutuksena sitä, kun eräs tuttu kirjoitti yhtenä keväänä 7 L:ää (tosin lyhyt matikka), ja noistakin kaksi kieltä samalla kirjoituskerralla (tunti lisäaikaa).
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin deflaation. Ennen vuotta 1996 laudaturin sai 20% kokelaista, mutta sen jälkeen vain 5%.
Milloin se E tuli arvosanaksi?
Vierailija kirjoitti:
Onko vieraskielisillä suomenkielen koetta yo kirjoituksissa?
On.
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin deflaation. Ennen vuotta 1996 laudaturin sai 20% kokelaista, mutta sen jälkeen vain 5%.
Sä et vissiin normaalijakauman ideaa taida tuntea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin deflaation. Ennen vuotta 1996 laudaturin sai 20% kokelaista, mutta sen jälkeen vain 5%.
Milloin se E tuli arvosanaksi?
"Alkujaan käytössä olivat vain arvosanat I, A, C ja L. Lubenter approbatur ja magna cum laude approbatur otettiin käyttöön vuonna 1970, eximia cum laude approbatur vuonna 1996."
Lähde: Wikipedia
eximiahan vei osansa sekä L:n "alapäästä" että M:n "yläpäästä". Enemmän ehkä L:n puolelta.
Vierailija kirjoitti:
Kokeet eivät varmaaankaan ole helpottuneet, mutta kirjoitukset saa nykyään jakaa 3 peräkkäiselle kerralle ja uusia loputtomasti.
Edelleen pidän kovimpana saavutuksena sitä, kun eräs tuttu kirjoitti yhtenä keväänä 7 L:ää (tosin lyhyt matikka), ja noistakin kaksi kieltä samalla kirjoituskerralla (tunti lisäaikaa).
Tämä!
Nehän laitetaan joka vuosi Gaussin käyrälle ja aina sama prosenttiosuus saa älliä. Vaatimustaso siihen ällään on laskenut koska kaikki kokelaat ovat tyhmempiä kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin deflaation. Ennen vuotta 1996 laudaturin sai 20% kokelaista, mutta sen jälkeen vain 5%.
Ja juuri tästä syystä se Eximia otettiinkin käyttöön juurikin v. 1996.
Miksi moinen vouhotus kirjoituksista? Ei ne ihmisen älykkyyttä mittaa, vaan ahkeruutta ensisijaisesti. Se, että kirjoittaa hyvin, ei implikoi, että ihminen on kognitiivisesti lahjakas, vaan sitä, että on tunnollisesti päntännyt asioita päähänsä.
Vierailija kirjoitti:
Onko vieraskielisillä suomenkielen koetta yo kirjoituksissa?
Taidat itse olla vieraskielinen.
Älä viitti.