Lue keskustelun säännöt.
Kun ei "jaksa" katkaista oravanpyörää...
13.05.2024 |
Klo 06:15 ylös ja töihin, klo 15 kotiin. Väsy. Pieni ulkoilu. Korkkaan oluen. Poltan. Katson puhelinta, viestejä/soittoja läheisiltä, narinaa, mielenterveysongelmia (läheisen). Ahdistaa. Korkkaan toisen oluen. Poltan. Helpottaa. Hetkeksi. Vituttaa ja väsyttää. Otan vielä oluen ja poltan. Ei pitäisi. Siivoan. Teen ruuan. Juon vielä yhden ja poltan. Ärsyttää. Nukkuun ja kello soittamaan taas 06:15.
Jos saisi olla ihan rauhassa, edes joskus. Ilman muiden narinaa/häirintää. Voisinko paremmin? Miksi helvetissä annan muiden asioiden vaikuttaa itseeni niin paljon?
Miten voi olla niin vaikeaa nostaa itsensä ja oman hyvinvointinsa ykköseksi? Ja haistattaa vitut muille!
Kunhan pohdin :) ja otan vinkkejä vastaan kiitollisena.
Kommentit (22)
Päätät ottaa vaikka viikon vain itsellesi. Käyt töissä, sen jälkeen se ulkoilu ja teet ruoan. Sit puhelin niin, että viestit ei tule läpi. Tissuttelun hetki on paha, niin menet vaan nukkumaan. Vaikka olisi alkuilta vasta. On sitä univelkaa kertynyt. Jos ei heti onnistu niin kuuntele äänikirjaa ja lepää vaan. Seuraavana päivänä sama juttu. Jos saat hyvin nukuttua niin hienoa. Energiat nousee ja voit pikkuhiljaa alkaa miettiä muutakin tekemistä iltoihin. Jos ei niin jatka silti. Kyllä se aina tissuttelun jälkeisen väsymyksen veroista on ja asettuu ajallaan. Kuuntelin juuri erään alkoholistin kertomusta jossa puhui siitä parin ekan oluen jälkeisestä olosta. Oli lopettanut kokonaan juomisen ja pikkuhiljaa selvänä nukuttujen öiden jälkeen alkanut tuntua samalta. Olen itsekin ihan alussa vielä, mut nämä keinot auttaa mua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olkoon näin. Itse muistan nuoruuteni 80-luvulta vähän toisenlaisen määritelmän, rat race.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/the%20rat%20race