Lapsi on vanhempien vapaapäivänä 3 tuntia lastenhoitajalla, onko ok?
Sivusta seuraan tilannetta.
Vanhemmat käyvät täyspäiväisesti töissä. Lapsi hoidossa 8 tuntia per päivä. Kerran viikossa vapaapäivänään vanhemmat maksavat lastenhoitajalle ja lapsi on hoidossa 3 tuntia. Hoitajan luona lapsi leikkii ikätoverin kanssa ja käyvät ulkoilemassa leikkipuistossa. Tuona aikana vanhemmat kuulemma käyvät harrastuksissaan, tekevät kotitöitä ja lepäävät. Muun ajan kuulemma ovat tiiviisti lapsen kanssa.
Onko tuollainen ok? Itsestä tuntuu, että lapsihan on ihan älyttömän määrän pois kotoa! Lapsi on lähempänä vauvaikää kuin kouluikää eli ei ole mitenkään isosta lapsesta kyse.
Kommentit (12)
Riippuu varmaan lapsesta. Joku lapsi viihtyy jo melko pienestä asti kaverien kanssa niin, että pitkät vapaat kotona ilman lapsiseuraa ovat lapselle kurjia. Toisaalta ei parin päivän viikonloppu kotona ilman kavereita ole mikään pitkä aika. Sanoisin siis, että ihan lapsesta kiinni. Vastahakoista lasta ei tietenkään kannata viedä mihinkään ylimääräiseen hoitoon. :)
Miksei olisi ok? Jokaisella perheellä on oma tilanteensa. Jos tuo 3 tuntia saa tämän perheen jaksamaan ja voimaan hyvin, mikäs sen parempaa.
Meillä on tuollainen tilanne ja varmaan osan mielestä ollaan vanhempia, jotka eivät jaksa viettää aikaa lapsensa kanssa. Todellisuudessa meillä on takana vuosien rankka sairaustilanne perheessä (toinen vanhemmista vaikeasti sairas). Kummankin vanhemman voimat ovat huvenneet tilanteen takia, vaikka nyt sairaustilanne on rauhoittunut. Lapsi käy silti koulujen lukuvuosiaikana kerran viikossa hoidossa kodin ulkopuolella parin tunnin ajan. On meille todella tarpeen, jotta saadaan hengähtää ja kerätä voimia. Ulospäin toki näyttää siltä, että me vanhemmat emme lapsemme seurasta välitä. Todellisuudessa välitämme hänestä huolehtimalla omasta levosta. Lapsen kanssa tehdään arkisia asioita yhdessä, sitten kun vietetään yhteistä aikaa. Jaksamme paremmin, kun saamme välillä lepoa. Tukiverkkoja meillä ei ole eli mummit/kummit eivät ole auttamassa lastenhoidossa.
Tällä halusin sanoa, että älä tuomitse toisia ylimääräisestä lastenhoidosta. Et voi tietää tilannetta sen takana.
"Sivusta seuraan tilannetta".
En sano, mitä tuollaisista kyylistä ajattelen.
Viikossa on 168 tuntia. Onko sillä loppujen lopuksi niin väliä onko hoidossa 40 vai 43 tuntia?
Jos se on vanhemmille ja lapselle ok, niin sitten se on ok.
Lapset on kuitenkin yökylässä vanhempien luona joka yö. Tai ainakin aika usein.
Aina löytyy ihmisiä, jotka tuomitsevat lepoa ja omaa aikaa tarvitsevat vanhemmat.
Vanhemmilla saisi olla siis 0 tuntia vapaa-aikaa ap:n mielestä? Arkisin työt, jolloin lapsi päiväkodissa. Missä välissä vanhempi ehtisi edes harrastaa, käydä kaupassa, hoitaa muita asioita? No pariskunta voi toki tehdä asioita limittäin, mutta entä yh?
Minkä ihmeen takia sinulla on tarve sivusta seurata toisten perheitä? Vai onko siellä hoitajalla jotain pielessä? Tai sitten tämä on tyypillinen "kaverin puolesta kyselen" -aloitus ja kyse on itsestäsi.
Ja kyllä, tietenkin on ok. Jokainen perhe hoitaa hoitojärjestelyt tarvitsemallaan tavalla, kunhan lapsi on turvassa ja voi hyvin. Kyllä meilläkin kuussa tulee sama tuntimäärä täyteen mummin ja papan hoidossa kuin teillä, joten turha tuntea syyllisyyttä. Kaikilla ei ole turvaverkkoja, hyvä jos pystyy tällöin ostamaan apua.
Olin yh, ei vanhempia eikä sukulaisia auttamassa. Sain lapsen 37-vuotiaana. Hoidin lasta kotihoidossa 2.5 vuotta.
Mies lähtikin yllätyksenä pidennettyä nuoruutta viettämään ja jätti parin vuoden kuluttua, mutta on ollut ja on lapselle tärkeä edelleen. En katkeroitunut, vaan kannustin heitä hyvään suhteeseen.
Rakastin lastani niin paljon, että jätin koko yksityiselämäni (seurustelut, rakkauselämän, oman ajan, harrastukset) pois 17 vuodeksi omasta tahdostani lapsen eduksi. Se ei ollut edes päätös, vaan itsestäänselvyys. Lapsi ensin.
Erona ruikuttajiin, että lapseni on rakastettu. Lapsi myös ainoa lapsi, joten tiedostin, ettei uusintamahdollisuutta ei tule!!!
Kävin työssä, ammattitutkinto, 1980 alkaen, so-te-alalla. Tein joskus ylimääräisiä vuoroja mm viikonloppuisin tai juhlapyhinä, jos lapsi oli isällä. Sain näin viikolle joskus vapaapäivän, jolloin sitten vietimme yhdssä extrakivaa vapaapäivää lapseni kanssa: nukuimme pitkään, kävimme lastentapahtumissa, teatterissa, elokuvissa, uimassa, puistoissa, kävimme kaypassa, kirjastossa ym.
Kaiken vapaa-aikani vietin lapsen ja lapsen kavereiden kanssa vanhemman roolissa.
Itseäni nuoremmat vanhemmat, pariskuntaperheet, olivat kovin kiireisiä ja rasittuneita ja mielellään antoivat lapsiaan seuraamme ja hoitoon, jotta saivat omaa aikaa. Ihmettelin joskus.
Lapsuus on vain kerran. Lapsi kasvaa nopeasti.
Nyt lapseni on pian 28-vuotias, mutta aina lapseni.
Olen kiitollinen lapsestani, joka on aikuinen fiksu MIES.
Kiitän häntä hienoista vuosista.
Meillä on edelleen tapana keskustella kaikista asioista: politiikkaa, filosofiaa, työasioita, raha-asioita, köyhyyttä, niukkuutta, opiskelua, rakkaussuhteita, luonnontilaa, maailmantapahtumia, kulttuuria, taidetta, musaa , elokuvia, historiaa, presidentinvaaleja, säätilaa, kierrätystä jne.
Jäin eläkkeelle vuosi sitten.
Olen ollut siis parikymmentä vuotta ns yksin, mutta en koskaan yksin. Minulla on ystäviä. Rakkaus, kumppanuus saattaa iskeä vanhemmallakin iällä.
- Miettikää lasten vanhemmat valintojanne.
- Rakkaudella ja kaikkea hyvää. Nauttikaa lapsistanne ja ehjästä perheestä.
Poikkeaako tuo siitä, jos lapsi olisi vaikka mummolassaan joka viikko käymässä?